Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Mäenpää ryöpytti pääoppositiopuolueen ilmastopoliittisia linjauksia: ”SDP:lle kansalaisten arjen kustannukset näyttävät olevan toissijainen asia”

Lulu Ranne jyrähtää somerajoituksista: ”Pelkkä hyvesignalointi ja näennäiset kiellot eivät lapsia suojele”

Puolueiden miljoonatuet leikkuriin – perussuomalaiset karsisi puoluetuesta ja poliittisilta nuorisojärjestöiltä

Seppänen kannattaa Opetushallituksen lakkauttamista: OPH ei ole pystynyt vastaamaan koulutuksen haasteisiin

Antikainen: Perussuomalaisten linjalla Suomi ei ole koko maailman sosiaalitoimisto – kehitysapu ja maahanmuuton kulut leikkuriin

Perussuomalaisten säästöohjelma leikkaisi Yleisradiolta 200 miljoonaa euroa

Perussuomalaiset esittää 690 miljoonan jättileikkausta maahanmuuttajien sosiaaliturvaan ja kotouttamiseen – lakkauttaisi pakolaiskiintiön

Perussuomalaisilta 9 miljardin sopeutusleikkuri – toissijaiset menot kuriin, talous tasapainoon suomalaisille

Perussuomalaiset esittää 1 300 miljoonan euron säästöjä valtionhallintoon

PS hakee menosäästöjä turhakkeista – lakkautuslistalla Sitra ja Opetushallitus, myös kehitysapu loppuisi kokonaan

800 000 osoitti mieltään Ranskassa: Kauppoja ryöstettiin, ikkunat palasiksi ja autot tulessa – levotonta myös muualla Euroopassa

Iranista Suomeen muuttanut Minna Tilbe: ”Olemme paenneet islamismia ja uskonnollista sortoa”

Purra Ranskan tuhoisista mellakoista: ”Kehitysmaalaiset taustat ja islamistiset vaikutteet näkyvät”

Ranska taas kaaoksen kourissa – kapina leviää koko yhteiskuntaan

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?

Teollisuusliiton Lehtonen kutsuu maahanmuuttajia voimavaraksi – luvut kertovat toista

Sisäministeri Mari Rantanen vaatii täysjarrutusta: ”Pysäyttäisin maahanmuuton hetkeksi”

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään

kielivaatimukset

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää tänään eduskunnassa jättämässään toimenpidealoitteessa, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin peruakseen tuoreen päätöksensä ruotsin kielen opetuksen lisäämisestä yhdellä vuosiviikkotunnilla perusopetuksessa.

Tämän lisäksi eduskuntaryhmä vaatii, että kieltenopiskelun valinnanvapautta lisätään muuttamalla ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi perusopetuksessa ja ryhtyy myös toimenpiteisiin, jotta lukioissa, ammattikouluissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa luovutaan ruotsin kieltä koskevista osaamisen vaatimuksista.
Enemmistö suomenkielisestä väestöstä asuu paikkakunnilla, joissa kahdensadan asukkaan joukossa on vain noin yksi ruotsinkielinen asukas. Suomalaiset puhuvat keskenään suomea, eikä ruotsia käytetä yleensä kanssakäymisen välineenä suomalaisten kesken. Suomessa oli vuonna 2021 ruot­sinkielisiä henkilöitä 5,7 prosenttia väestöstä.
&#8211; On täysin kohtuutonta vaatia ja velvoittaa jokaista suomalaista opiskelemaan ruotsin kieltä pienen vähemmistöryhmän vuoksi. Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa opiskelijat joutuvat opiskelemaan toista, pienen vähemmistöryhmän kieltä pakolla, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio huomauttaa.
Pakkoruotsin lisääminen ei lisää ruotsinkielen taitoa
Peruskoulun ruotsin tarvetta perustellaan sillä, että ruotsia tarvitaan peruskoulun jälkeisissä jatko-opinnoissa.
&#8211; Ruotsia ei kuitenkaan tarvita itse opintoihin, vaan kaikkiin suomenkielisiin korkeakoulututkintoihin sisällytetyn niin sanotun virkamiesruotsin suorittamiseen. Korkeakouluissa ruotsin suorittaminen on asetettu valmistumisen ehdoksi. Tämä johtaa joidenkin suomenkielisten opiskelijoiden kohdalla valmistumisaikojen pidentymiseen ja tehottomuuteen jatko-opinnoissa, joskus jopa opintojen keskeytymiseen, kansanedustaja Olli Immonen muistuttaa.
Hallitus on päättänyt tuoreella linjauksellaan lisätä ruotsin opetusta perusopetuksessa. Suomenkielisissä kouluissa ruotsin opetusta ollaan lisäämässä yksi vuosiviikkotunti, mikä tarkoittaa 38 oppitunnin laajuista opetusjaksoa. Ruotsin opetuksen lisäämistä perustellaan aiemman kieliopetusuudistuksen ongelmien ”korjaamisella”.
Ruotsin opetuksen alkua aikaistettiin vuonna 2016 alkamaan aiemman seitsemännen luokan sijasta jo kuudennella luokalla. Uudistuksen tavoitteet paremmasta ruotsin kielen osaamisesta eivät kuitenkaan ole kieltenopettaijien mukaan toteutuneet.
&#8211; Opetuksen varhentaminen ei ole lisännyt oppilaiden motivaatiota ja ruotsin osaamista, päinvastoin kielelliset taidot ovat heikentyneet. Nämä ongelmat tulevat tuskin korjaantumaan sillä, että ruotsin opetusta entisestään lisätään yhdellä vuosiviikkotunnilla, Tavio ja Immonen painottavat.
Motivaatio ei parane pakottamalla
Perussuomalaisten mukaan arvostus ruotsin kieltä kohtaan ei toteudu pakottamalla. Myös vaatimattomat oppimistulokset ruotsin kielessä kertovat suomenkielisten opiskelijoiden motivaation puutteesta ruotsin kielen opiskelua kohtaan.
&#8211; Suomenkielisten opiskelijoiden kielten opiskelu olisi huomattavasti selkeämpää ja helpompaa, mikäli he saisivat itse päättää vieraiden kielten opiskelustaan. Nyt kielten opetuksen ja oppimisen resurssit panostetaan englantiin ja ruotsiin. Tilanne on johtanut suomalaisten kielitaidon yksipuolisuuteen, Tavio sanoo.
Immosen mukaan pakollinen ruotsin kielen opiskelu ei palvele suomalaisen kansantalouden etuja.
&#8211; Pelkkä englanti ja huono ruotsi eivät takaa suomalaisten menestymistä kansainvälisillä markkinoilla. Suomalaisten on kansainvälisessä maailmassa ruotsin kielen sijaan tärkeämpää opiskella sellaisia merkittäviä maailmankieliä kuten saksa, ranska, espanja, italia ja japani.
Kielivaatimukset syrjivät suomenkielisiä
Perussuomalaiset katsovat, että yleiset, koko maata koskevat kielivaatimukset ovat suomenkielisen väestön kannalta epätarkoituksenmukaisia.
&#8211; Vaatimukset eivät useinkaan ole palvelujen järjestämisen tai tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä. Vaatimuksia, jotka poikkeavat työtehtävissä tosiasiassa tarvittavasta osaamisesta, voidaan pitää suomenkielisiä syrjivänä, Tavio sanoo.
Kieliolot ovat muuttuneet Suomessa lisääntyneen maahanmuuton seurauksena. Vuonna 2021 Suomessa oli ruot­sinkielisiä henkilöitä 5,7 prosenttia ja vieraskielisten osuus väestöstä oli noin 8,3 prosenttia.
&#8211; Muiden kielivähemmistöjen määrä on saavuttamassa ruotsinkielisten määrän Suomessa. Toiminta ja osallistuminen suomalaisessa yhteiskunnassa edellyttää suomen osaamista. Kotoutumisen keskiöön on nostettava kaikkia maahanmuuttajia koskeva suomen kielen osaaminen, Immonen toteaa.
Kielipolitiikka on epäonnistunut
Tavion mukaan Suomen nykyinen kielipolitiikka on epäonnistunut jo pelkästään siitä syystä, ettei kielilainsäädäntö vastaa kansan todellista tahtoa.
&#8211; Valtion kielipolitiikka ei saa olla enemmistölle kohtuuton. Pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta on luovuttava, ja pakottamisen sijaan kielten opiskelussa on suosittava valinnanvapautta, Tavio toteaa.
&#8211; Ruotsin kielen asettaminen pakolliseksi on ollut puhtaasti poliittinen valinta, jota tehtäessä ei ole otettu huomioon aitoja kasvatuksellisia ja koulutuspoliittisia näkökulmia. Suomeen on saatava toimiva kielipolitiikka, joka perustuu kansalaisten enemmistön tahtoon, ei tunteisiin tai epärationaalisiin mielipiteisiin, perussuomalaiset painottavat.
&nbsp;

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kouluihin

Perussuomalaiset laajentaa keskustelua pakollisesta ruotsin kielestä aiheutuvien haittojen ja epäkohtien korjaamiseksi. Perussuomalaiset muun muassa vaatii pakollisen ruotsin kielen opiskelun poistamista peruskoulussa ja mahdollisuutta suorittaa myöhemmät opinnot ilman ruotsin kielen opintoja tai osaamisen osoittamista.

Tänään julkaistussa <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/psn-suomalaisuusohjelma-2022-on-julkaistu/">suomalaisuusohjelmassa</a> perussuomalaiset tarkastelee laajasti suomalaisia kielioloja ja vaatii täsmennystä väitteelle ”Suomi on kaksikielinen maa”. Vaikka suomalaiset voivat olla suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä, tosiasia on, että harva suomalainen kuitenkaan tarvitsee ruotsia arkielämässään.
Perustuslain mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Tämä tarkoittaa, että Suomen kansaan kuuluu suomenkielinen osa ja ruotsinkielinen osa – olemme siis äidinkieleltämme suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä. Perussuomalaisten mielestä ei kuitenkaan ole oikein, että ruotsi on pakollista kaikilla kouluasteilla ja että ruotsin osaamista vaaditaan yleisesti julkisen sektorin tehtävissä.
Perussuomalaiset katsoo, että Suomen kieli on historian ja nykyhetken kannalta kansan ja kansakunnan olemassaolon perusta, ja että suomen kieli yhdistää suomalaisia ja suomalaisiksi haluavia.
Pakollisesta ruotsin kielestä seuraa monia haittoja. Ruotsin pakollisuus muun muassa häiritsee suomenkielisten kielellistä samastumista ja minäkuvaa, vähättelee suomen merkitystä yhteiskunnan yhteisenä kielenä sekä aiheuttaa koulun kielipainotteisen raskauden ja huonoja oppimistuloksia.
Lisäksi voidaan katsoa pakollisen ruotsin kahlitsevan kielivalintoja ja yksipuolistavan kieliosaamista. Pakkoruotsi myös haittaa monien etenemistä työuralla.
Kouluihin joustavammat kielivalinnat
Perussuomalaisten mukaan ruotsin pakollisuudesta aiheutuvien haittojen ja epäkohtien korjaamiseksi tulisi avata yhteiskunnallinen keskustelu perustuslain takaamista kielellisistä oikeuksista. Samalla tulee jatkossa luopua ruotsin kieltä koskevista osaamisvaatimuksista lukioissa, ammattikouluissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa.
Perussuomalaiset haluaa lisätä kielivalintojen joustavuutta tekemällä ruotsista valinnaisen kielen peruskoulussa. Näin voidaan monipuolistaa kielivalintoja ja kielten osaamista, saada lisää tunteja äidinkielen opetukseen ja edistää myös muuta oppilaiden kiinnostuksesta ja tarpeista lähtevää opetusta. Tarkoituksenmukaista olisi, että jokainen saavuttaisi koulussa vähintään kohtuulliset taidot äidinkielessä ja englannissa.
Suomenkielisiä oppilaita tulee perussuomalaisten mielestä ohjata ottamaan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi englanti, sillä englannin osaaminen on kansainväliseen kanssakäymiseen kuuluvaa yleissivistystä.
Kielikiintiöt pois korkeakouluista
Jatkossa perussuomalaiset järjestäisi ruotsinkieliset julkiset palvelut ilman yleisiä ruotsin osaamisvaatimuksia. Tämä edellyttää ongelmakohtien selvittämistä. Palveluja ruotsinkielisille tulisi kehittää huolehtien siitä, että ruotsin osaajia on palvelutehtävissä ja asiakasrajapinnassa riittävästi.
Pakkoruotsista luopumisen osana tulee perussuomalaisten mukaan luopua kielitaitolain mukaisesta vaatimuksesta ymmärtää tyydyttävästi ruotsia hyvinvointialueilla, joiden asukkaista selvä enemmistö on suomenkielisiä. Tämä vaatimus on nyt voimassa korkeakoulututkintoa edellyttävissä tehtävissä yksikielisissä suomenkielisissä kunnissa. Tässä yhteydessä muutetaan julkisen sektorin kielitaitovaatimukset tehtäväkohtaisiksi. Jatkossa työtehtävässä tulisi vaatia vain sitä kielitaitoa, mitä tehtävän hoito todellisuudessa edellyttää.
Perussuomalaiset haluaa poistaa ruotsinkielisten kielikiintiöt yliopistoista sekä huolehtia suomenkielisten näkökulman esille pääsystä julkisen vallan harjoittamassa kielipolitiikan valmistelussa ja toteutuksessa. Perussuomalaiset esittää, että hylätään voimassa oleva kansalliskielistrategia kokonaisuudessaan ja korvataan se ohjelmalla, joka huolehtii suomenkielisten ja ruotsinkielisten ihmisten yhteiskunnallisista ja kielellisistä tarpeista.
Ruotsin taitotasossa ei hurraamista pakosta huolimatta
Vaikka perussuomalaiset vaatiikin pakkoruotsista luopumista, perussuomalaiset ei kuitenkaan esitä suomen kieltä vapaaehtoiseksi ruotsinkielisiin kouluihin. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra korostaa, että Suomessa suomen kieli on kaikkia yhdistävä kieli, ja sitä välttämättä tarvitaan.
Samalla on huomattava, että pakollisesta ruotsin kielen opiskelusta huolimatta ruotsin kielen osaaminen suomenkielisten keskuudessa ei ole kovin hyvällä tasolla. Monet koululaitoksen ruotsiputken käyneet eivät yleensä ilman muuta panostusta osaakaan kommunikoida ruotsiksi.
&#8211; Varsin harvat pakkoruotsin lukeneet kykenevät kommunikoimaan ruotsiksi, ellei heillä ole jotain muuta koulun ulkopuolista motivaatiota harjoittaa kielen käyttöä. Koulun vähäisistä ruotsin kielen tunneista ei osaamista paljoa synny, Purra sanoo.
Hän huomauttaa, että on itse aikoinaan opiskellut pakkoruotsin hyvillä mielin.
&#8211; Sama asia ei päde kaikkiin. Kun ihminen pakotetaan tekemään jotain, eikä hän edes näe, mitä hyötyä opiskelusta tulisi myöhemmin olemaan, ja mikäli hän ei saavuta kielessä sellaista taitotasoa, millä voisi kommunikoida, sillä on omat vaikutuksensa myös ihmisen minäkuvaan.
&#8211; Lisäksi, jos kysellään esimerkiksi nuorilta miehiltä tai pojilta heidän näkemyksiään ja mielipiteitään ruotsin opiskelusta, niin keskimäärin vastaukset ovat hyvin negatiivisia.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 26.09.2022" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/A7UjfgHAfWo?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Perussuomalaiset vaatii pakkoruotsista luopumista – ehdoton ja aukoton ruotsin pakollisuus ei vastaa suomenkielisten tarpeita

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavion mielestä Suomen tulee Itävallan tavoin alkaa vaatia maahanmuuttajilta kielen osaamista vastineeksi sosiaaliturvasta.

Tavion mielestä myös vuoden työhistorian vaatiminen ulkomaalaiselta ennen oikeutta sosiaaliturvaan olisi perusteltua, jotta sosiaaliturva ei ole vastikkeeton ulkomaiden kansalaisille.
Vastikkeeton sosiaaliturva vetovoimatekijänä
Tavio on esittänyt aiemmin lakialoitteella perustuslain muutosta, jotta ulkomaalaisen sosiaaliturvan ei olisi oltava samalla tasolla Suomen kansalaisen kanssa.
&#8211; Korkea vastikkeeton sosiaaliturva on Suomen suurin vetovoimatekijä parempaa elintasoa etsiville siirtolaisille. Tänne saapuvat turvapaikanhakijat luulevat Suomea satumaisen rikkaaksi, enkä yhtään ihmettele.
&#8211; Kun seuraa muiden Pohjoismaiden ja muiden EU-maiden kiristyvää maahanmuuttopolitiikkaa, niin ihmettelen, kuinka pitkään Suomi aikoo olla Pohjolan Hölmölä? Tavio kysyy.

Tavio: Suomen tulee vaatia maahanmuuttajilta kielen osaamista vastineeksi sosiaaliturvasta

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>