Valinnanvapaus

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman otti SuomiAreenassa kantaa järjestöleikkauksiin kuittaamalla vasemmiston moitteet terävällä huomiolla: jos somevideoita voi tehdä omalla ajallaan, niin miksi lobbaaminen pitäisi rahoittaa veronmaksajien rahoilla?

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä ilmenevän esityksen kotihoidontuen lakkauttamisesta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ja puolueen 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Joakim Vigelius ovat jättäneet toimenpidealoitteen vapaaehtoisen perheverotuksen käyttöön ottamiseksi Suomessa.

Työryhmä esittää kotihoidon tuen korvaamista pitemmillä vanhempainvapailla. Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila vastustaa ehdotusta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää hallituksen kehysriihessä valmisteltavaa yrittäjien eläkejärjestelmän uudistusta merkittävänä korjausliikkeenä aiempaan.

Espoo kaavailee kieltenopetuksen valinnanvapauden kaventamista peruskouluissa. Espoon valtuutettu, perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos paheksuu suunnitelmaa. - Kielten opetuksen peukaloinnin sijaan Espoon tulisi laittaa loppu holtittomalle maahanmuuttoon perustuvalle väestönkasvulle, Grönroos sanoo.

Hallitus päätti keväällä kokeilusta, jossa 65 vuotta täyttäneet saavat käyttää yksityisiä yleislääkäripalveluita julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla. Vuoden 2027 loppuun kestävän Kela65-kokeilun tarkoituksena on helpottaa ikäihmisten hoitoon pääsyä ja lyhentää julkisen terveydenhuollon hoitojonoja.

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Perussuomalainen Nuoriso peräänkuuluttaa pakkoruotsista ja virkamiesruotsista luopumista kaikilla koulutusasteilla. Koko kansaa pakottavalle kielelliselle erityiskohtelulle ei ole perusteita tilanteessa, jossa 95 % väestöstä puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin ruotsia, kaksikielisiä kuntia Manner-Suomessa on vain 11 ja ulkomaalaisia on määrällisesti enemmän kuin ruotsinkielisiä.