Ankara pula asunnoista ja osaavasta työvoimasta raastaa menestyviä kuntia Ruotsissa. Siksi kunnat pyristelevät eroon ihmisistä, joiden saamat tuet ovat suuremmat kuin anti yhteiskunnalle. Syrjäytymisvaarassa olevaa väkeä dumpataan sinne, missä on edullisia asuntoja mutta valitettavan vähän mitään muuta tekemistä. Segregaatio sen kun etenee.

Sandvikenissä koettiin melkoinen yllätys, kun kuntaan pyytämättä ja yllättäen ilmestyi 182 uutta asukasta lyhyen ajan sisällä. Kongosta lähtöisin oleville kiintiöpakolaisille oli osoitettu ovea Tukholman alueen kunnista, kun pääkaupunkiseudun kahden vuoden lakisääteinen elatusvelvollisuus oli loppunut.

Tukholman kunnat etsivät kongolaisille uudet edulliset asunnot – tässä tapauksessa Sandvikenin vuokrataloista – ja toivottivat hyvää matkaa. Ihmiset eivät voineet vaikuttaa itseään koskevaan päätökseen, vaikka haluja olisi ollut.

– Aiempi asuinpaikkamme osoitti meidät Sandvikeniin ja maksoi ensimmäisen vuokran, kertoo näkövammainen Elemide Dunia Dagens Nyheterissä.

– Meillä ei ollut valinnan mahdollisuutta, vaikka itse emme tätä tahtoneet.

Kunnat pallottelevat vähäosaisia

Sosiaalinen dumppaus (social dumpning) on yhteiskunnallinen ongelma, jossa tuensaajia ohjataan kunnasta toiseen heidän omaa tahtoaan kuulematta. Dagens Nyheterin tekemä selvitys paljastaa, että jopa kaksi kolmannesta kyselyyn vastanneista Ruotsin kunnista on ollut tekemisissä ilmiön kanssa.

Kunnat joutuvat ottamaan vastaan muuttajia, joita ne eivät välttämättä haluaisi, mutta joista asuntopulasta kärsivät muuttopaineen alla olevat menestyvät asutuskeskukset haluavat eroon.

Vähäväkisissä kunnissa suivaannuttaa juuri se, että ne joutuvat pakon edessä kantamaan vastuun ja kustannukset ihmisistä, jotka joutuvat lähtemään paremmin voivilta paikkakunnilta.

Tämä siitäkin huolimatta, että valtio osallistuu uusien asukkaiden kustannuksiin. Toki vastaanottavien kuntien mielestä liian vähän.

Syynä huutava asunto- ja osaajapula

Suurkaupungeissa ja aluekeskuksissa tarvitaan osaavaa työvoimaa ja asunnoista on huutava pula. Siksi menestyvillä paikkakunnilla on painetta päästä eroon ”taloudellisesti syrjäytyneistä” sekä itse hankittua asuntoa vailla olevista henkilöistä.

Hiipuvilla paikkakunnilla on asuntoja, muttei välttämättä työtä tai aktiviteetteja. Ja ongelma on valmis.

– Kun valtio osoittaa ihmisiä kuntiin, joissa ei riitä asuntoja, niin lopputulos on tämä. Ja kun valtio ei kanna vastuutaan, kunnat joutuvat sitten toisiaan vastaan, sanoo Tukholman alueella sijaitsevan Solnan kunnanhallituksen puheenjohtaja Lars Rådén.

Hänen mielestään vika on Ruotsin lainsäädännössä, joka ei ota huomioon realiteetteja eli asunto- ja osaajapulaa.

Ongelmat kasautuvat

Sosiaalista dumppausta on käsitelty virkatasolla ja tultu tulokseen, jonka mukaan se lisää kuntien välistä epätasa-arvoa ja lisää segregaatiota. Kotoutuminen heikentyy ja jo syrjäytyneille koituu aina vain lisää hankaluuksia.

”Joskus muutto johtaa siihen, että työllistyneestä henkilöstä tuleekin tukiriippuvainen”, todetaan hallitukselle annetussa raportissa.

Aiemmin tehdyistä selvityksistä käy ilmi, ettei ihmisten siirtäminen uusiin ympyröihin ole tuonut muutosta heidän tilanteeseensa.

SUOMEN UUTISET