Perussuomalaiset julkaisi maahanmuuton kuntatilastot pääkaupunkiseudulta: ”Karut vaikutukset joka sektorille”

Perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi tänään maahanmuuton ajankohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulta ja raportin niistä. Tuloksista käy ilmi, että erityisesti isoista pakolaismaista ja muista Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maista kotoisin olevat saavat suhteettoman paljon toimeentulotukea kaikilla pääkaupunkiseudun alueilla.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mari Rantanen kertoi esittelypuheenvuorossaan, että lähiöluvut ovat karu osoitus epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan ja ghettoutuvan pääkaupunkiseudun ongelmista.

– Silti edelleen suurimpien kaupunkien johtavat poliitikot hurraavat niin kutsutusta muuttovoitosta, joka perustuu lähes kokonaan vieraskieliseen väestöön. Tämä toiminta on ja on ollut vastuutonta, ja sen seuraukset me voimme kaikki arkielämässämme havaita, Rantanen totesi.

Ongelmista on voitava puhua

Maahanmuuttajien määrän kasvu on eri asuinalueilla erittäin nopeaa, erityisesti Euroopan ulkopuolelta tulleilla. Luvuissa korostuu alle 16-vuotiaiden osuus, joka puolestaan näkyy kouluissa, joista useassa on jo maahanmuuttajataustaisten enemmistö.

Rantanen korosti, että perussuomalaiset puhuvatkin maahanmuutosta juuri siksi, että sillä on seurauksia läpileikkaavasti koko yhteiskuntaan ja eri sektoreille.

– Sitä faktaa ei päästä karkuun, että vaikutuksia on niin talouteen ja turvallisuuteen kuin kieleen ja kulttuuriinkin. Ei ole vihamielistä tai rasismia sanoa ongelmat ääneen, puhua niistä, tunnistaa ne ja ryhtyä korjaamaan tilannetta. Perussuomalaiset ovat valmiita toimiin, Rantanen totesi.

– Varsinkin pääkaupunkiseutu on ajautumassa täyteen kriisiin maahanmuuton takia – Ruotsin tilanne lähenee päivä päivältä, ja piirteitä on jo olemassa: jengirikollisuus, koulujen oppimistulosten ja turvattomuuden ongelmat sekä julkisen talouden rasittuminen, Rantanen jatkoi.

Ryöstöjä, väkivaltaa, alistamista…

Viime viikolla Helsingin poliisi piti tiedotustilaisuuden uudesta katujengeihin liittyvästä rikoskokonaisuuden esitutkinnasta. Poliisi kertoi, että Suomessa on tähän mennessä tunnistettu noin kymmenen asuinalueisiin liittyvää katujengiä, joissa on noin 200 aktiivista jengiläistä tai jengien liepeillä pyörivää henkilöä.

– Katujengiläiset koostuvat lähes pääosin toisen polven maahanmuuttajataustaisista nuorista, Rantanen sanoi.

– Yhä lisääntyviä ryöstöjä, väkivaltaa, alistamista, puukkoja, nyrkkirautoja, viidakkoveitsiä ja pyssyjä. Espoon poliisi eilen kertoi, että on suoranainen ihme, ettei joku ole jo päässyt hengestään. Sekin päivä tulee, jos näiden alaikäisten ja jengiläisten toimintaan ei puututa nyt voimakkaasti, Rantanen harmitteli.

Perussuomalaiset vastaisivat tähän kiristämällä merkittävästi maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikkaa.

– Ainoa tapa vastata tähän on vähentää tuntuvasti maahanmuuttoa ja koventaa rangaistuksia. Suomessa on viimeiset hetket ryhtyä muuttamaan suuntaa.

Kouluhin tarvitaan oppimisrauha

Yle julkaisi taannoin koulukoneen, josta voi hakea tiedot lähikoulujen vieraskielisten S2-oppilaiden määristä.

Julkaisusta tuli aivan karmea parku. Ei sen vuoksi, mitä yhä lisääntyvä maahanmuuttajataustaisten määrä tekee koko koululaitoksellemme, oppimistuloksille, koulujen turvallisuudelle sekä koulupäivien rauhallisuudelle, vaan parku alkoi siksi, ettei näitä tietoja olisi saanut julkistaa.

– Opetushallitus pyrki vaientamaan Ylen ja vaati, ettei tietoja julkistettaisi. Jälleen kerran ei ollut millään muulla väliä kuin sillä, että maahanmuuton määrien seurauksia ei kerrottaisi ihmisille. Ei siinä painanut huoli suomalaislasten oppimisesta saati lasten ja opettajien turvallisuudesta, Rantanen moitti.

Perussuomalaiset lähtisivät purkamaan vyyhtiä kiristämällä maahantulon ja oleskelulupien säännöksiä, jotta tilanne ei entisestään pahene.

Jopa laittomat halutaan Suomeen

Kaikkein härskeimpänä Rantanen pitää sitä, että Sanna Marinin hallitus teki kaikkensa pitääkseen laittomasti Suomessa oleskelevat maassa.

– Hallitus laajensi laittomasti maassa olevien terveydenhuoltoa. Kaiken terveydenhuollon kriisin keskelläkin vihervasemmisto priorisoi ilman oleskelulupaa olevat suomalaisten edelle sen sijaan, että heidät pyrittäisiin poistamaan maasta.

Eduskunnassa hyväksyttiin viimeisessä täysistunnossa uusi kotouttamislaki. Rantasen mukaan se oli todellinen maahanmuuttajien palveluiden riemuvoitto.

– 101 pykälää pelkkiä oikeuksia ilman mitään velvollisuuksia. Hallituksen esitykseen on kirjattu liki kaikenkattavasti maahanmuuttajalle tarjottavien palvelujen tarjoamisvastuusta – vain punainen matto ja torvisoittokunta jäävät puuttumaan, kun esityksessä kunnille määrätään varsin yksityiskohtaisesti tehtäviä esimerkiksi lentokentälle vastaan menemiseen, asunnon kalustamiseen ja ruuan ostamiseen liittyen, Rantanen kuvaili.

Halpatyövoima turvautuu Kelaan

Perussuomalaiset alleviivaa, että Suomeen on tervetullut ihminen, joka tulee toimeen omalla palkallaan ja sopeutuu yhteiskuntaan. Heitä tulee kuitenkin suhteellisen vähän verrattuna henkilöihin, jotka eivät tule toimeen taloudellisesti eivätkä sosiaalisesti.

– Oikeiden osaajien sijaan Suomi on houkutteleva maa matalapalkka-aloille monestakin syystä. Ensinnäkin sosiaaliturva kattaa elämisen kustannuksia palkkatason ollessa reilut 700 euroa kuukaudessa, ja työttömyysturvaoikeus syntyy kuuden kuukauden työskentelyn jälkeen. Nämä ehdot ovat omiaan houkuttelemaan Suomeen kynnysrahoja maksavia ihmisiä, joihin kohdistuu niin ihmiskauppaa kuin kiskontaa, ja näitä henkilöitä tulee poliisinkin mukaan paljon. Poliisin mukaan oleskelulupa Suomeen heltiää keskimäärin 15 000 eurolla, Rantanen muistutti.

– Tällä panostuksella on loppuelämä turvattu tarvittaessa suomalaisen Kelan taholta. Maabrändimme tunnetuin osuus maailmalla työperäisessä maahanmuutossa onkin mainoslause Kela-money, joka on tullut tutuksi myös rikostutkintojen kautta, Rantanen sivalsi.

Sosiaaliturvaa omille kansalaisille

Perussuomalaisten pitkään esittämä kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva poistaisi Rantasen mukaan niin suomalaisen veronmaksajan riskit kuin työperäisesti riistettäviin ihmisiin kohdistuvat rikokset. Rantanen myöntää, että tämä on pidemmän aikavälin tavoite, sillä muut puolueet eivät tunnu hyväksyvät ajatusta.

– On syytä kysyä, miksi elinkeinoelämä ja kokoomus eivät ole yhdessäkään puheenvuorossaan nostaneet esiin sitä, että lakia rajat ylittävästä sosiaaliturvasta ja lakia työttömyysturvasta tulisi muuttaa. Jos tulijoiden oletetaan ja viestitään pärjäävän palkallaan, mihin tarvitaan suomalaisen veronmaksajan kompensaatiota joka kuukausi esimerkiksi asumistuen muodossa? Rantanen kysyi.

Pulaa on vain halpatyövoimasta

Työ- ja elinkeinoministeriön tammikuun työllisyyskatsauksen mukaan Suomessa oli 258 000 työtöntä työnhakijaa, joista vieraskielisiä oli 47 558. Nousua vuodessa oli 10 prosenttia, jota ei katsauksen mukaan voi selittää ukrainalaisilla. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö povaa työttömyyden lisääntymistä.

– On selvää, että muiden puolueiden ja elinkeinoelämän papukaijamainen hokema osaajapulasta ei tarkoita osaajapulaa vaan halpatyövoimapulaa. Vuonna 2015 huudettiin, että meillä on unelma. Nyt 2023 huudetaan, että meillä on osaajapula. Seuraukset ovat täysin samat: meille tulee lähinnä alikehittyneistä tai kehitysmaista kynnysrahoja maksavaa väkeä, jotka rasittavat julkista taloutta puhumattakaan peruspalvelujärjestelmästämme, Rantanen ynnäsi.

Kotoutuneetkaan eivät ymmärrä

Rantanen kertoi keskustelleensa lukuisten maahanmuuttajataustaisten työssäkäyvien ja yhteiskuntaa rakentavien maahanmuuttajien kanssa. Suomen tähän asti harjoittama maahanmuuttopolitiikka ei aiheuta Rantasen mukaan hurraahuutoja heissäkään.

– Päinvastoin. He kysyvät, miksi ihmeessä meillä voi turvaa hakeva lomailla kotimaassaan Kelan rahoilla ja miksi muut puolueet eivät ymmärrä, että Suomessa on luonnollista, että suomalaiset tulevat aina ensin. He kysyvät, miten tämä sekoilu on mahdollista ja miten sitä muutetaan. Perussuomalaisilla on vastaus ja kannatusta myös kotoutuneiden maahanmuuttajien keskuudessa.

Tilastotulokset ovat peräisin Tilastokeskuksen koko Suomen väestöä koskevista rekistereistä vuodelle 2020. Muiden sosiaalietuuksien eli työttömyysturvaetuuksien ja asumistukien alueittainen ja ryhmittäinen jakautuminen muistuttaa tuloksia toimeentulotukien saamisesta.