Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Koskela iloitsee kehysriihen turvepaketista: Huoltovarmuus vahvistuu ja turpeen saatavuus turvataan

Kokonaisveroaste laskee tällä hallituskaudella – Purra: ”Voi jo pitää saavutuksena”

Hallitus panostaa voimakkaasti puolustukseen ja turvallisuuteen talouden vaikeasta tilanteesta huolimatta – turvallisuudesta ei tingitä

60 miljoonaa Vt 2 parantamiselle Porissa – ministeri Ranne ja edustaja Huru: ”Tärkeä päätös, joka oli kovan työn takana”

Hallitus päätti täsmätoimista asumisen kustannusten helpottamiseksi ja rakentamisen vauhdittamiseksi

Hallitus vahvistaa nuorten työllistymistä ja tukee pitkäaikaistyöttömien kouluttautumista

Kehitysapuun ennätyssäästöt tällä hallituskaudella – kehysriihessä uusi 35 miljoonan lisäleikkaus

Kaupan liitto kiittää hallitusta kotitalousvähennyksen korotuksesta: Vauhdittaa remontteja ja tukee työllisyyttä

Hallitus korjaa yrittäjien eläkejärjestelmän – pienyrittäjille viimein helpotusta

Järjestöjen STEA-avustuksia leikataan 50 miljoonaa euroa

Hallitus helpottaa liikkumista Suomessa: Ammattidiesel käyttöön, ajoneuvovero laskee jälleen

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”

Kolumni: Kaikki tietää

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Lähiöluvut

Ajatuspaja Suomen Perusta on tänään julkistanut Lähiöluvut-tutkimuksen, joka esittää maahanmuuttajaryhmien ja suomalaisen kantaväestön sosioekonomiset, väestölliset ja vuokra-asumiseen liittyvät erot pääkaupunkiseudulla asuinalueittain.

<a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/lahioluvut-fi-maahanmuuton-aluekohtaiset-tilastotiedot-pk-seudulla/">Lähiöluvut-tutkimus</a> sisältää maahanmuuton aluekohtaisia tilastotietoja maahanmuuttajaväestön asumisesta Helsingin osalta oppilaaksiottoalueittain ja Espoon ja Vantaan osalta kaupunginosittain.
Maahanmuuttajien määrän kasvu on pääkaupunkiseudun eri asuinalueilla on ollut erittäin nopeaa erityisesti Euroopan ulkopuolelta. Luvuissa korostuu alle 16-vuotiaiden osuus, joka puolestaan näkyy kouluissa, joista useassa on jo maahanmuuttajataustaisten enemmistö.
Monikulttuuri valtaa asuinalueita
Lähiöluvut-tutkimuksesta ilmenee esimerkiksi, millä pääkaupunkiseudun asuinalueilla maahanmuuttajat ovat yliedustettuina valtion tukemissa ARA-asunnoissa. Useilla alueilla maahanmuuttajaväestön osuus on yli puolet. Helsingin oppilaaksiottoalueilla maahanmuuttajavaltaisia alueita ovat Puistola (56 %), Merilahti (55 %) ja Siltamäki (51 %). Mellunkylässä ja Viikissä maahanmuuttajaväestön osuus lähestyy 50 prosenttia.
Espoon osalta luvut maahanmuuttajaväestön osuudesta valtion tukemissa ARA-asunnoissa ovat paikoin jopa Helsinkiä korkeammalla tasolla. Espoon kaupunginosista korkeimmat luvut ovat asuinalueilla Laajalahti (64 %), Soukka (58 %) ja Espoon keskus (55 %). Kilossa, Lintuvaarassa ja Kaupunginkalliossa luvut ovat hieman yli 50 prosenttia.
Tutkimuksesta selviää myös, että laajemmin kaupunkikohtaisesti sekä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla maahanmuuttajat ovat suhteellisesti yliedustettuina ARA-asunnoissa, eli osuudet ovat noin kaksinkertaisia verrattuna kantaväestöön.
Valtavia alueellisia eroja
<a href="https://xn--lhiluvut-0za6p.fi/">Lähiöluvut.fi-sivustolta</a> voi tarkistaa kaikki pääkaupunkiseudun alueet erikseen ja myös maahanmuuttajaryhmittäin sekä muutokset alueilla.
Väestöosuuksien muutokset ovatkin tapahtuneet suhteellisen nopeasti, muutamien vuosikymmenien aikana. Esimerkiksi Itä-Helsingin Meri-Rastilan väestöpohja on muuttunut voimakkaasti. Vielä vuonna 1990 alle 16-vuotiaiden maahanmuuttajien osuus oli alueella vain muutama prosentti, ja 2020-luvun alussa kyseisen ryhmän osuus on jo noin 60 prosenttia.
Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen sanoo, että kehityksessä on valtavia alueellisia eroja.
&#8211; Jos asuu Meri-Rastilassa, niin on voinut havaita väestöpohjan muuttumisen totaalisesti 30 vuoden aikana. Samaan aikaan esimerkiksi eteläisessä Helsingissä, Ullanlinnassa tai Eirassa voi hyvin päätyä siihen käsitykseen, että samassa ajassa juuri mitään ei ole tapahtunut, Salminen sanoo.
Lähiöluvut paljastaakin, että etenkin Helsingissä eri kaupunginosissa eletään keskenään hyvin erilaisissa todellisuuksissa maahanmuuton suhteen. Hyvin toimeentulevien ihmisten asuttamasta kaupunginosasta käsin on helppoa oudoksua poliittista maahanmuuttokritiikkiä ja esittää vaikkapa väitteitä rasismista, sillä Helsingin Eirassa maahanmuutosta johtuvia sosiaalisia ongelmia ei juurikaan joudu kohtaamaan.
Kaupunginjohtaja älähti kuluista
Tutkimuksessa tuodaan myös esille, että maahanmuutosta aiheutuu pääkaupunkiseudulla valtavat kustannukset kunnille, ja tutkimuksesta voi selvittää toimeentulotukea saaneiden ulkomaalaisten osuuden eri asuinalueilla. Tältä osin selvityksessä korostuvat etenkin itäisen Helsingin alueet.
Toisaalta myös esimerkiksi Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä on jo aiemmin vaatinut valtiota osallistumaan maahanmuuton kuluihin.
Salminen huomauttaakin, että tilanne, jossa vaaditaan lisää julkista tukea maahanmuutosta aiheutuviin kustannuksiin, on ristiriidassa tällä hetkellä poliittisessa keskustelussa esiintyvän työvoimapulapuheen kanssa.
&#8211; Maahanmuuttoon liittyen puolueet esittävät suorastaan juhlallisia puheita, ja perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki puolueet ajavat hyvin avointa maahanmuuttoa Suomeen, ja siitä toivotaan pelastusta julkiselle taloudelle. Tässä yhteydessä on hyvä esitellä myös maahanmuuton todellisuuden kanssa tekemisissä olevien tahojen näkemyksiä.
Kantaväestö pakenee maahanmuuttoa
Suomen Perustan tuore tutkimus osoittaa samalla todeksi niin sanotun white flight -ilmiön eli sen, että kantaväestö välttelee maahanmuuttajavaltaisia alueita ja maahanmuuttajien määrän kasvaminen asuinalueella on omiaan johtamaan siihen, että kantaväestö muuttaa alueelta pois.
&#8211; Iso kuva näyttää olevan, että erityisesti kantaväestön perheet, joissa on kouluikäisiä lapsia, välttelevät maahanmuuttajavaltaisia alueita, Salminen sanoo.
Väestö kasvaa, verotulot eivät
Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja, Espoon kaupunginvaltuutettu Simo Grönroos kertoo, että Espoossa on jo aiemmin havaittu, että vaikka kaupungin väestö kasvaa maahanmuuton vuoksi, verotulot eivät kuitenkaan ole <a href="https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1200131">kasvaneet</a> samassa suhteessa.
&#8211; Siinä missä väestönkasvu aiemmin tarkoitti kasvavia verotuloja, tarkoittaa väestönkasvu nykyisellään pikemminkin kasvavaa julkisten palvelujen kysyntää. Valtaosa maahanmuuttajista työllistyy heikosti, jos edes työllistyy ollenkaan. Ne, jotka työllistyvät, työllistyvät matalapalkka-aloille, joista ei juurikaan kerry veroja yhteiseen kassaan.
&#8211; Pääkaupunkiseudun valtuustoissa perussuomalaiset on ainoa poliittinen ryhmä, joka haluaa toppuutella väestönkasvua, jonka voidaan nähdä heikentävän julkista taloutta ja kaupunkilaisten turvallisuutta. On hämmentävää, että tosiasioista huolimatta huolimatta kaikki muut puolueet vannovat jatkuvan kasvun nimiin.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunnilla: Mari Rantanen ja maahanmuuttotutkija Samuli Salminen" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/XGAEkKx1X2I?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Suomen Perusta julkisti Lähiöluvut – maahanmuuttajat yliedustettuina useilla asuinalueilla valtion tukemissa ARA-asunnoissa

Perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi tänään <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/lahioluvut-fi-maahanmuuton-aluekohtaiset-tilastotiedot-pk-seudulla/">maahanmuuton ajankohtaiset tilastotiedot</a> pääkaupunkiseudulta ja raportin niistä. Tuloksista käy ilmi, että erityisesti isoista pakolaismaista ja muista Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maista kotoisin olevat saavat suhteettoman paljon toimeentulotukea kaikilla pääkaupunkiseudun alueilla.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mari Rantanen kertoi esittelypuheenvuorossaan, että lähiöluvut ovat karu osoitus epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan ja ghettoutuvan pääkaupunkiseudun ongelmista.
&#8211; Silti edelleen suurimpien kaupunkien johtavat poliitikot hurraavat niin kutsutusta muuttovoitosta, joka perustuu lähes kokonaan vieraskieliseen väestöön. Tämä toiminta on ja on ollut vastuutonta, ja sen seuraukset me voimme kaikki arkielämässämme havaita, Rantanen totesi.
Ongelmista on voitava puhua
Maahanmuuttajien määrän kasvu on eri asuinalueilla erittäin nopeaa, erityisesti Euroopan ulkopuolelta tulleilla. Luvuissa korostuu alle 16-vuotiaiden osuus, joka puolestaan näkyy kouluissa, joista useassa on jo maahanmuuttajataustaisten enemmistö.
Rantanen korosti, että perussuomalaiset puhuvatkin maahanmuutosta juuri siksi, että sillä on seurauksia läpileikkaavasti koko yhteiskuntaan ja eri sektoreille.
&#8211; Sitä faktaa ei päästä karkuun, että vaikutuksia on niin talouteen ja turvallisuuteen kuin kieleen ja kulttuuriinkin. Ei ole vihamielistä tai rasismia sanoa ongelmat ääneen, puhua niistä, tunnistaa ne ja ryhtyä korjaamaan tilannetta. Perussuomalaiset ovat valmiita toimiin, Rantanen totesi.
&#8211; Varsinkin pääkaupunkiseutu on ajautumassa täyteen kriisiin maahanmuuton takia – Ruotsin tilanne lähenee päivä päivältä, ja piirteitä on jo olemassa: jengirikollisuus, koulujen oppimistulosten ja turvattomuuden ongelmat sekä julkisen talouden rasittuminen, Rantanen jatkoi.
Ryöstöjä, väkivaltaa, alistamista…
Viime viikolla Helsingin poliisi piti tiedotustilaisuuden uudesta katujengeihin liittyvästä rikoskokonaisuuden esitutkinnasta. Poliisi kertoi, että Suomessa on tähän mennessä tunnistettu noin kymmenen asuinalueisiin liittyvää katujengiä, joissa on noin 200 aktiivista jengiläistä tai jengien liepeillä pyörivää henkilöä.
&#8211; Katujengiläiset koostuvat lähes pääosin toisen polven maahanmuuttajataustaisista nuorista, Rantanen sanoi.
&#8211; Yhä lisääntyviä ryöstöjä, väkivaltaa, alistamista, puukkoja, nyrkkirautoja, viidakkoveitsiä ja pyssyjä. Espoon poliisi eilen kertoi, että on suoranainen ihme, ettei joku ole jo päässyt hengestään. Sekin päivä tulee, jos näiden alaikäisten ja jengiläisten toimintaan ei puututa nyt voimakkaasti, Rantanen harmitteli.
Perussuomalaiset vastaisivat tähän kiristämällä merkittävästi maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikkaa.
&#8211; Ainoa tapa vastata tähän on vähentää tuntuvasti maahanmuuttoa ja koventaa rangaistuksia. Suomessa on viimeiset hetket ryhtyä muuttamaan suuntaa.
Kouluhin tarvitaan oppimisrauha
Yle julkaisi taannoin koulukoneen, josta voi hakea tiedot lähikoulujen vieraskielisten S2-oppilaiden määristä.
Julkaisusta tuli aivan karmea parku. Ei sen vuoksi, mitä yhä lisääntyvä maahanmuuttajataustaisten määrä tekee koko koululaitoksellemme, oppimistuloksille, koulujen turvallisuudelle sekä koulupäivien rauhallisuudelle, vaan parku alkoi siksi, ettei näitä tietoja olisi saanut julkistaa.
&#8211; Opetushallitus pyrki vaientamaan Ylen ja vaati, ettei tietoja julkistettaisi. Jälleen kerran ei ollut millään muulla väliä kuin sillä, että maahanmuuton määrien seurauksia ei kerrottaisi ihmisille. Ei siinä painanut huoli suomalaislasten oppimisesta saati lasten ja opettajien turvallisuudesta, Rantanen moitti.
Perussuomalaiset lähtisivät purkamaan vyyhtiä kiristämällä maahantulon ja oleskelulupien säännöksiä, jotta tilanne ei entisestään pahene.
Jopa laittomat halutaan Suomeen
Kaikkein härskeimpänä Rantanen pitää sitä, että Sanna Marinin hallitus teki kaikkensa pitääkseen laittomasti Suomessa oleskelevat maassa.
&#8211; Hallitus laajensi laittomasti maassa olevien terveydenhuoltoa. Kaiken terveydenhuollon kriisin keskelläkin vihervasemmisto priorisoi ilman oleskelulupaa olevat suomalaisten edelle sen sijaan, että heidät pyrittäisiin poistamaan maasta.
Eduskunnassa hyväksyttiin viimeisessä täysistunnossa uusi kotouttamislaki. Rantasen mukaan se oli todellinen maahanmuuttajien palveluiden riemuvoitto.
&#8211; 101 pykälää pelkkiä oikeuksia ilman mitään velvollisuuksia. Hallituksen esitykseen on kirjattu liki kaikenkattavasti maahanmuuttajalle tarjottavien palvelujen tarjoamisvastuusta – vain punainen matto ja torvisoittokunta jäävät puuttumaan, kun esityksessä kunnille määrätään varsin yksityiskohtaisesti tehtäviä esimerkiksi lentokentälle vastaan menemiseen, asunnon kalustamiseen ja ruuan ostamiseen liittyen, Rantanen kuvaili.
Halpatyövoima turvautuu Kelaan
Perussuomalaiset alleviivaa, että Suomeen on tervetullut ihminen, joka tulee toimeen omalla palkallaan ja sopeutuu yhteiskuntaan. Heitä tulee kuitenkin suhteellisen vähän verrattuna henkilöihin, jotka eivät tule toimeen taloudellisesti eivätkä sosiaalisesti.
&#8211; Oikeiden osaajien sijaan Suomi on houkutteleva maa matalapalkka-aloille monestakin syystä. Ensinnäkin sosiaaliturva kattaa elämisen kustannuksia palkkatason ollessa reilut 700 euroa kuukaudessa, ja työttömyysturvaoikeus syntyy kuuden kuukauden työskentelyn jälkeen. Nämä ehdot ovat omiaan houkuttelemaan Suomeen kynnysrahoja maksavia ihmisiä, joihin kohdistuu niin ihmiskauppaa kuin kiskontaa, ja näitä henkilöitä tulee poliisinkin mukaan paljon. Poliisin mukaan oleskelulupa Suomeen heltiää keskimäärin 15 000 eurolla, Rantanen muistutti.
&#8211; Tällä panostuksella on loppuelämä turvattu tarvittaessa suomalaisen Kelan taholta. Maabrändimme tunnetuin osuus maailmalla työperäisessä maahanmuutossa onkin mainoslause Kela-money, joka on tullut tutuksi myös rikostutkintojen kautta, Rantanen sivalsi.
Sosiaaliturvaa omille kansalaisille
Perussuomalaisten pitkään esittämä kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva poistaisi Rantasen mukaan niin suomalaisen veronmaksajan riskit kuin työperäisesti riistettäviin ihmisiin kohdistuvat rikokset. Rantanen myöntää, että tämä on pidemmän aikavälin tavoite, sillä muut puolueet eivät tunnu hyväksyvät ajatusta.
&#8211; On syytä kysyä, miksi elinkeinoelämä ja kokoomus eivät ole yhdessäkään puheenvuorossaan nostaneet esiin sitä, että lakia rajat ylittävästä sosiaaliturvasta ja lakia työttömyysturvasta tulisi muuttaa. Jos tulijoiden oletetaan ja viestitään pärjäävän palkallaan, mihin tarvitaan suomalaisen veronmaksajan kompensaatiota joka kuukausi esimerkiksi asumistuen muodossa? Rantanen kysyi.
Pulaa on vain halpatyövoimasta
Työ- ja elinkeinoministeriön tammikuun työllisyyskatsauksen mukaan Suomessa oli 258 000 työtöntä työnhakijaa, joista vieraskielisiä oli 47 558. Nousua vuodessa oli 10 prosenttia, jota ei katsauksen mukaan voi selittää ukrainalaisilla. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö povaa työttömyyden lisääntymistä.
&#8211; On selvää, että muiden puolueiden ja elinkeinoelämän papukaijamainen hokema osaajapulasta ei tarkoita osaajapulaa vaan halpatyövoimapulaa. Vuonna 2015 huudettiin, että meillä on unelma. Nyt 2023 huudetaan, että meillä on osaajapula. Seuraukset ovat täysin samat: meille tulee lähinnä alikehittyneistä tai kehitysmaista kynnysrahoja maksavaa väkeä, jotka rasittavat julkista taloutta puhumattakaan peruspalvelujärjestelmästämme, Rantanen ynnäsi.
Kotoutuneetkaan eivät ymmärrä
Rantanen kertoi keskustelleensa lukuisten maahanmuuttajataustaisten työssäkäyvien ja yhteiskuntaa rakentavien maahanmuuttajien kanssa. Suomen tähän asti harjoittama maahanmuuttopolitiikka ei aiheuta Rantasen mukaan hurraahuutoja heissäkään.
&#8211; Päinvastoin. He kysyvät, miksi ihmeessä meillä voi turvaa hakeva lomailla kotimaassaan Kelan rahoilla ja miksi muut puolueet eivät ymmärrä, että Suomessa on luonnollista, että suomalaiset tulevat aina ensin. He kysyvät, miten tämä sekoilu on mahdollista ja miten sitä muutetaan. Perussuomalaisilla on vastaus ja kannatusta myös kotoutuneiden maahanmuuttajien keskuudessa.
Tilastotulokset ovat peräisin Tilastokeskuksen koko Suomen väestöä koskevista rekistereistä vuodelle 2020. Muiden sosiaalietuuksien eli työttömyysturvaetuuksien ja asumistukien alueittainen ja ryhmittäinen jakautuminen muistuttaa tuloksia toimeentulotukien saamisesta.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunnilla: Mari Rantanen ja maahanmuuttotutkija Samuli Salminen" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/XGAEkKx1X2I?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Perussuomalaiset julkaisi maahanmuuton kuntatilastot pääkaupunkiseudulta: ”Karut vaikutukset joka sektorille”

Katujengejä, levottomia kouluja ja kasvavia taloudellisia kuluja. Suomi on toistamassa maahanmuutossa Ruotsin tekemät virheet. Missä mennään, mitä pitäisi tehdä? Mitä tämä kehitys maksaa? Ja ennen kaikkea &#8211; mitä pitäisi tehdä. 

Työmiehen tuumaustunnilla torstaina 23.3. klo 10 alkaen julkaistaan Suomen Perusta -ajatuspajan tutkimus &#8221;Lähiöluvut&#8221;. Tutkimuksessa tuodaan esiin maahanmuuton Helsingin kaupunginosa kohtaiset sosioekonomiset mittarit pääkaupunkiseudulla. Niiden avulla nähdään, kuinka pitkällä milläkin alueella ollaan Ruotsin tiellä, kuinka nopeaa segregaatiokehitys on ollut ja minkälaiset tekijät edistävät ghettoutumisen jatkumista.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunnilla: Mari Rantanen ja maahanmuuttotutkija Samuli Salminen" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/XGAEkKx1X2I?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Työmiehen tuumaustunnilla tutkimuksen esittelee Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ja aihetta on kommentoimassa kansanedustaja, hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mari Rantanen.
Tilaisuus lähettään tuttuun tapaan suorana Youtube-verkkolähetyksenä. Videolinkki yllä ja myös <a href="https://www.youtube.com/channel/UCang68EpdbEOJn5njA8nb5A">Suomen Uutisten Youtube -kanavalla</a>.
Tervetuloa mukaan seuraamaan ja kommentoimaan.

Torstain Tuumaustunnilla: LÄHIÖLUVUT kertovat, kuinka pitkälle Suomi on jo kulkenut Ruotsin tietä