Tanskassa eivät automaattiaseet rätise Ruotsin tapaan ja räjäytykset ovat nekin tuiki harvinaisia. Lähes kaikkien puolueiden hyväksymä linja maahanmuuttoa kohtaan on avoimen realistinen. Rinnakkaisyhteiskunnat hajotetaan ja maassa eletään pohjoismaisen mallin mukaan. Siksi monella on edessä muutto muualle.

Armagerin kaduilla Kööpenhaminassa kävelijän ohitse soljuu katkeamaton pyöräilijöiden virta. Kellään ei ole kypärää, mutta monella sauhuaa tupakka mukavasti suussa.

Köyhyys ja kurjuus loistavat poissaolollaan, eikä kenkään julista uskoaan peittävällä pukeutumisella.

Pieni särö kuvaan tulee Christianian tanhuvilla, kun päihtynyt inuiitti hakkaa jonkun onnettoman hyväosaisen sähköpyörää vasten talon seinää. Huuto on kovaa kuin satamahinaajalla. Grönlannin väki on usein pahasti syrjäytynyttä emämaan arjesta.

Rinnakkaiskulttuuri tuhoaa hyvinvointiyhteiskunnan

Toisenlainenkin todellisuus Tanskasta löytyy. Odensen Vollsmosen alueella 77 prosenttia asukkaista on taustaltaan Euroopan ulkopuolelta. Kokonaista 95 prosenttia työikäisistä on työttöminä.

Ihmisiltä puuttuu koulutus ja rikollisuutta on paljon. Lähiön lasten sosiaaliset ongelmat ovat valtavia.

Tanskan sosialidemokraattinen maahanmuuttoministeri Kaare Dybvad Bek kommentoi Fokus-uutissivustolla vastaavien alueiden tilannetta suoraan sanoen, että ”jos on asuinalueita, joissa kukaan ei lähde aamulla töihin, niin seurauksena on hyvinvointiyhteiskunnalle tuhoisa rinnakkaiskulttuuri”.

Kööpenhaminan ghetto omistusasunnoiksi

Paljon pienemmässä Kööpenhaminan Mjølnerparkenin korttelilähiössä tilanne oli aikanaan samankaltainen kuin Vollsmosessa. Ympyrän muotoon kuin suljetuiksi linnoituksiksi rakennetut talot muodostivat otollisen kasvualustan segregaatiolle sekä rikollisjengeille.

Kaksi alueen neljästä korttelista on jo myyty yksityiselle kiinteistöyritykselle. Talot remontoidaan perusteellisesti myyntikuntoon ja asukkaat vaihtuvat samassa rytäkässä.

Mjølnerparken on ajan myötä muutama alueelle tyypillinen kortteli Nørrebron iloisenpulskeassa kaupunginosassa, ei enää ongelmalähiö.

Kööpenhaminassa asunnot menevät kiljuen vinkuen kaupaksi, sillä kaupungissa on huutava asuntopula. Vuokrataso on ainakin suomalaisin silmin sekin huimaava. Siksi keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue kiinnostaa sijoittajia.

Ongelmalähiöt historiaan 6 vuodessa

Purkaminen, kunnostaminen, tiivistäminen, uusi infrastruktuuri ja yksityistäminen. Vanha kelvoton tuhotaan ja muokataan uusiksi. Kuntien ja muiden julkisyhteisöjen osuus asuntokannasta supistuu 40 prosenttiin.

Tanskan viittätoista ongelmalähiötä yhdistää nyt ”rinnakkaisyhteiskuntasopimus”, joka koskee 40 000 ihmistä. Heistä 11 000 joutuu muuttamaan muualle.

Vuonna 2030 vieraskielisten osuus alueen asukkaista saa olla korkeintaan 30 prosenttia ja ongelmalähiön käsite pitäisi Tanskassa olla tuttu ainoastaan historiasta.

– Haluamme luoda monipuolisia alueita, joissa asuu sekä tanskalaisen, että muun etnisen taustan omaavia ihmisiä, muotoili Tanskan tuolloinen asuntoministeri Kaare Dybvad Bek jo muutama vuosi sitten.

SUOMEN UUTISET