

LEHTIKUVA
Presidenttiehdokas Halla-aho: Jos me Suomessa teemme kaiken samoin kuin Ruotsissa, myös lopputulos tulee olemaan samanlainen
Maahanmuuttajarikollisuus ja maahanmuuttajista koostuvat katujengit herättävät pelkoa Suomessa ja Ruotsissa. Eduskunnan puhemies, presidenttiehdokas Jussi Halla-aho varoittaa, että Suomi seuraa Ruotsia 10-15 vuoden viiveellä.
Isis-terroristijärjestön kannattajaksi tunnustautunut mies surmasi alkuviikosta kaksi ruotsalaista jalkapallofania Brysselissä.
Myös Ruotsin sisällä, monissa ruotsalaiskaupungeissa, asukkaat ovat jo todellisessa hengenvaarassa maahanmuuttoon kytkeytyvän rikollisuuden ja maahanmuuttajista koostuvien katujengien kanssa. Äskettäin Upsalassa jengirikolliset räjäyttivät omakotitalon. Rajussa terrori-iskussa menetti henkensä nuori nainen.
Ruotsilla ei ole enää helppoja ratkaisuja
Eduskunnan puhemies, presidenttiehdokas Jussi Halla-aho katsoo, että Ruotsilla ei ole enää valittavissa helppoja ratkaisuja tilanteen rahoittamiseen.
– Mitä pahemmaksi tilanne päästetään maahanmuuton kanssa, sen vaikeammaksi tilanteen korjaaminen muuttuu kestävillä keinoilla. Eihän Ruotsi voi muuttua poliisiyhteiskunnaksi, jossa on armeija kaduilla rajoittamassa ihmisten perusvapauksia, vaikka sitä ehkä tarvittaisiinkin.
– Ruotsin tilanne ei liene ratkaistavissa enää muuten kuin sillä, että ongelman paisuminen estetään muun muassa rajoittamalla maahanmuuttoa, joka aiheuttaa ongelmia, Halla-aho sanoo Ilta-Sanomien videohaastattelussa.
Ruotsin-tauti myös Suomessa kaiken aikaa
Myös Suomessa maahanmuuttajarikollisuus ja maahanmuuttajista koostuvat katujengit herättävät pelkoa. Halla-aho sanookin, että ”Ruotsin-tauti” on ollut myös Suomessa kaiken aikaa, siinä missä Suomi vain seuraa Ruotsia 10-15 vuoden viiveellä.
– On täysin ilmeistä, että jos Suomessa teemme kaiken samoin kuin Ruotsissa, myös lopputulos tulee olemaan samanlainen.
Halla-aho korostaa, että maahanmuuttajarikollisuuden torjumiseksi tarvitaan tiukempaa kotouttamispolitiikkaa, karkotuksia ja kovempia rangaistuksia rikoksista.
– Nythän tiedetään, että alaikäisiä pannaan tekemään muun muassa henkirikoksia, koska tekijät eivät saa mitään rangaistuksia, ja muutkin tekijät saavat usein vain lieviä rangaistuksia. Suomessa on siis samat ongelmat kuin Ruotsissa, mutta määrät ovat vain toistaiseksi pienempiä. Kaikista merkeistä näkee, että suunta on sama kuin Ruotsissa.
Hallitus alkaa torjua katurikollisuutta
Hallitusohjelmassa on kirjattu runsaasti keinoja jengirikollisuuden torjuntaan. Hallitus muun muassa pyrkii lisäämään poliisien määrää.
Sisäministeri Mari Rantanen ilmoitti aiemmin tällä viikolla, että Suomen kansalaisuuden ehtoja ollaan kiristämässä. Rantasen mukaan tavoitteena on se, että Suomen kansalaisuuden edellytyksenä on onnistunut kotoutuminen.
Myös Halla-aho korostaa, että tarve lakimuutoksille on todellinen. Halla-aho toteaa, että lainsäädännössä on runsaasti pieniä asioita, jotka kumulatiivisesti vaikuttavat siihen, että Suomi näyttäytyy houkuttelevana kohteena sosiaaliturvaperäiselle maahanmuutolle.
– Meillä on asumisperäinen sosiaaliturva, johon jokainen täällä laillisesti oleva on oikeutettu. Nykyisen perustuslaintulkinnan mukaan myös jokainen laittomasti Suomessa oleskeleva käytännössä on oikeutettu palveluihin ja tulonsiirtoihin. Näin koko oleskelulupakäytäntö menettää merkityksensä.
Halla-aho moittii myös toistuvaa mahdollisuutta hakea turvapaikkaa sen jälkeen, kun aiempi hakemus on hylätty kaikissa valitusasteissa.
– Suomessa on ihmisiä, jotka ovat oleskelleet täällä vuosikausia kielteisen päätöksen saatuaan. Totta kai tämä houkuttelee Suomeen ihmisiä, joilla ei ole edellytyksiä oleskella Suomessa. Tieto leviää nopeasti, ja maailmalla hyvin tiedetään, että Suomesta ei joudu poistumaan, vaikka oleskelulupa ei heltiäisi.
Ehdokkaiden Venäjä-kytkennät selvitettävä
Presidentinvaalit ovat edessä ensi talvena. Halla-aho katsoo, että ehdokkaiden Venäjä-yhteyksiä olisi syytä käsitellä julkisuudessa ennen vaalipäivää.
Halla-aho nostaa esille median kärkiehdokkaaksi nostaman Pekka Haaviston, joka ulkoministerinä ollessaan ajoi vahvasti löysennyksiä venäläisiä koskeviin viisumikäytäntöihin. Samoihin aikoihin Haavisto pyrki tuomaan Suomeen niin sanottuja isis-naisia. Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi Haaviston rikkoneen lakia ministerin tehtävässään.
– Presidenttiehdokas Haavisto pyrki pakottamaan ulkoministeriötä noudattamaan venäläisten kanssa niin löysää viisumilinjaa kuin se oli EU-lainsäädännön puitteissa mahdollista. Minun mielestäni tässä on oleellista se, miksi silloinen ulkoministeri Haavisto toimi näin. Kun puhutaan presidentinvaaleista, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta keskeisimmistä vaaleista, on oleellinen tieto, mikä sai hänet toimimaan tällä tavalla, Halla-aho kysyy.
Suomen ja suomalaisten asialla
Presidenttiehdokas Halla-aho muistuttaa, että presidenttiehdokkaissa on eroja.
– Minä olen Suomen ja suomalaisten asialla. Tämä erottaa minut joistakin ehdokkaista, joille muut hyvät tavoitteet menevät suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edelle.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- asumisperäinen sosiaaliturva Venäjä-kytkökset viisumi katujengit henkirikokset laittomasti maassa oleskelevat rangaistukset Suomen kansalaisuus kielteinen turvapaikkapäätös suomalaiset tulonsiirrot Presidentinvaalit Sisäinen turvallisuus Pekka Haavisto Mari Rantanen Ruotsi Väkivalta Jussi Halla-aho Rikollisuus maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-ahon mukaan ulkopoliittisessa johdossa ei saisi olla naiiviutta ja sinisilmäisyyttä – ”Presidentin on tunnistettava, mitä ympärillä tapahtuu”

Sisäministeri Rantanen: Maahanmuutto, huono integraatio ja rikollisuus liittyvät yhteen – ”Ratkaisu löytyy, kun tunnistat ja tunnustat ongelman”

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Teeskentelyn ja itsepetoksen aika on ohi – ylimitoitettu sosiaalivaltion malli on tulossa tiensä päähän

Ruotsin tie — kuinka massamaahanmuutto romutti pohjoismaisen hyvinvointivaltion

Sisäministeri Mari Rantaselta tyly viesti katujengiuraa suunnitteleville nuorille: ”Kadut eivät kuulu jengeille, joten tänne on turha tulla hillumaan – Suomessa on tehokas poliisi”

Ruotsidemokraatit haluavat Hamasin hännystelijät ulos maasta – maahanmuuttoministeri on samaa mieltä

Tanska repii ongelmalähiöt maan tasalle – rinnakkaisyhteiskunnat jäävät historiaan asukkaiden muuttaessa muualle

Sveitsin parlamenttivaaleissa käännös oikealle: Maahanmuuttokriittinen SVP ylivoimaisesti suurin – vihreille tuikea tappio

Ruotsi on nyt tutkitustikin Pohjolan pahin järjestäytyneen rikollisuuden pesä – poliisipäällikön mukaan tilanne on ennen näkemätön
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.