Maahanmuuttajarikollisuus ja maahanmuuttajista koostuvat katujengit herättävät pelkoa Suomessa ja Ruotsissa. Eduskunnan puhemies, presidenttiehdokas Jussi Halla-aho varoittaa, että Suomi seuraa Ruotsia 10-15 vuoden viiveellä.

Isis-terroristijärjestön kannattajaksi tunnustautunut mies surmasi alkuviikosta kaksi ruotsalaista jalkapallofania Brysselissä.

Myös Ruotsin sisällä, monissa ruotsalaiskaupungeissa, asukkaat ovat jo todellisessa hengenvaarassa maahanmuuttoon kytkeytyvän rikollisuuden ja maahanmuuttajista koostuvien katujengien kanssa. Äskettäin Upsalassa jengirikolliset räjäyttivät omakotitalon. Rajussa terrori-iskussa menetti henkensä nuori nainen.

Ruotsilla ei ole enää helppoja ratkaisuja

Eduskunnan puhemies, presidenttiehdokas Jussi Halla-aho katsoo, että Ruotsilla ei ole enää valittavissa helppoja ratkaisuja tilanteen rahoittamiseen.

– Mitä pahemmaksi tilanne päästetään maahanmuuton kanssa, sen vaikeammaksi tilanteen korjaaminen muuttuu kestävillä keinoilla. Eihän Ruotsi voi muuttua poliisiyhteiskunnaksi, jossa on armeija kaduilla rajoittamassa ihmisten perusvapauksia, vaikka sitä ehkä tarvittaisiinkin.

– Ruotsin tilanne ei liene ratkaistavissa enää muuten kuin sillä, että ongelman paisuminen estetään muun muassa rajoittamalla maahanmuuttoa, joka aiheuttaa ongelmia, Halla-aho sanoo Ilta-Sanomien videohaastattelussa.

Ruotsin-tauti myös Suomessa kaiken aikaa

Myös Suomessa maahanmuuttajarikollisuus ja maahanmuuttajista koostuvat katujengit herättävät pelkoa. Halla-aho sanookin, että ”Ruotsin-tauti” on ollut myös Suomessa kaiken aikaa, siinä missä Suomi vain seuraa Ruotsia 10-15 vuoden viiveellä.

– On täysin ilmeistä, että jos Suomessa teemme kaiken samoin kuin Ruotsissa, myös lopputulos tulee olemaan samanlainen.

Halla-aho korostaa, että maahanmuuttajarikollisuuden torjumiseksi tarvitaan tiukempaa kotouttamispolitiikkaa, karkotuksia ja kovempia rangaistuksia rikoksista.

– Nythän tiedetään, että alaikäisiä pannaan tekemään muun muassa henkirikoksia, koska tekijät eivät saa mitään rangaistuksia, ja muutkin tekijät saavat usein vain lieviä rangaistuksia. Suomessa on siis samat ongelmat kuin Ruotsissa, mutta määrät ovat vain toistaiseksi pienempiä. Kaikista merkeistä näkee, että suunta on sama kuin Ruotsissa.

Hallitus alkaa torjua katurikollisuutta

Hallitusohjelmassa on kirjattu runsaasti keinoja jengirikollisuuden torjuntaan. Hallitus muun muassa pyrkii lisäämään poliisien määrää.

Sisäministeri Mari Rantanen ilmoitti aiemmin tällä viikolla, että Suomen kansalaisuuden ehtoja ollaan kiristämässä. Rantasen mukaan tavoitteena on se, että Suomen kansalaisuuden edellytyksenä on onnistunut kotoutuminen.

Myös Halla-aho korostaa, että tarve lakimuutoksille on todellinen. Halla-aho toteaa, että lainsäädännössä on runsaasti pieniä asioita, jotka kumulatiivisesti vaikuttavat siihen, että Suomi näyttäytyy houkuttelevana kohteena sosiaaliturvaperäiselle maahanmuutolle.

– Meillä on asumisperäinen sosiaaliturva, johon jokainen täällä laillisesti oleva on oikeutettu. Nykyisen perustuslaintulkinnan mukaan myös jokainen laittomasti Suomessa oleskeleva käytännössä on oikeutettu palveluihin ja tulonsiirtoihin. Näin koko oleskelulupakäytäntö menettää merkityksensä.

Halla-aho moittii myös toistuvaa mahdollisuutta hakea turvapaikkaa sen jälkeen, kun aiempi hakemus on hylätty kaikissa valitusasteissa.

– Suomessa on ihmisiä, jotka ovat oleskelleet täällä vuosikausia kielteisen päätöksen saatuaan. Totta kai tämä houkuttelee Suomeen ihmisiä, joilla ei ole edellytyksiä oleskella Suomessa. Tieto leviää nopeasti, ja maailmalla hyvin tiedetään, että Suomesta ei joudu poistumaan, vaikka oleskelulupa ei heltiäisi.

Ehdokkaiden Venäjä-kytkennät selvitettävä

Presidentinvaalit ovat edessä ensi talvena. Halla-aho katsoo, että ehdokkaiden Venäjä-yhteyksiä olisi syytä käsitellä julkisuudessa ennen vaalipäivää.

Halla-aho nostaa esille median kärkiehdokkaaksi nostaman Pekka Haaviston, joka ulkoministerinä ollessaan ajoi vahvasti löysennyksiä venäläisiä koskeviin viisumikäytäntöihin. Samoihin aikoihin Haavisto pyrki tuomaan Suomeen niin sanottuja isis-naisia. Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi Haaviston rikkoneen lakia ministerin tehtävässään.

– Presidenttiehdokas Haavisto pyrki pakottamaan ulkoministeriötä noudattamaan venäläisten kanssa niin löysää viisumilinjaa kuin se oli EU-lainsäädännön puitteissa mahdollista. Minun mielestäni tässä on oleellista se, miksi silloinen ulkoministeri Haavisto toimi näin. Kun puhutaan presidentinvaaleista, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta keskeisimmistä vaaleista, on oleellinen tieto, mikä sai hänet toimimaan tällä tavalla, Halla-aho kysyy.

Suomen ja suomalaisten asialla

Presidenttiehdokas Halla-aho muistuttaa, että presidenttiehdokkaissa on eroja.

– Minä olen Suomen ja suomalaisten asialla. Tämä erottaa minut joistakin ehdokkaista, joille muut hyvät tavoitteet menevät suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edelle.

SUOMEN UUTISET