Ruotsin tie — kuinka massamaahanmuutto romutti pohjoismaisen hyvinvointivaltion

Suomessa ei vielä esiinny kranaatti-iskuja ja räjähdyksiä kuten Ruotsissa, mutta erityisesti viimeisten vuosien aikana täälläkin on saatu esimakua siitä, mitä tuleman pitää, kun seurataan Ruotsin tietä maahanmuutossa.

Ruotsalainen kurditaustaisen taloustieteilijä Tino Sanandajin julkaisi vuonna 2016 kirjan Massutmaning (suomeksi Massiivinen haaste). Se on tähän mennessä kokonaisvaltaisin teos siitä, millaisiin massiivisiin ongelmiin massamaahanmuutto kehitysmaista Ruotsiin on johtanut.

Kirja oli julkaisun jälkeen yksi Ruotsin myydyimmistä kirjoista (kaikki kategoriat mukaan lukien).

Kotouttaminen ei auta

Sanandajin mukaan Ruotsin maahanmuuton ongelmien perimmäisenä syynä ei ole se, että Ruotsi olisi ”kotouttanut” väärin tai liian vähän. Sen sijaan ongelmien juurisyynä on Ruotsin harjoittama maahanmuuttopolitiikka.

Ruotsi on ottanut vastaan aivan liikaa sellaisia maahanmuuttajia, joilta puuttuu tarvittava koulutus pärjätä pohjoismaisilla työmarkkinoilla. Länsimaiden ulkopuolelta tulleilla maahanmuuttajilla on ollut muutenkin vaikeuksia sopeutua ruotsalaiseen yhteiskuntaan.

Monikulttuurisuuden ongelmat

Sanandajin mukaan kulttuurisesti kaukaa tulevien maahanmuuttajien integroituminen Ruotsiin voi epäonnistua ainakin seuraavista syystä — joskin tulijoiden koulutustaso on silti ratkaisevinta:

1) Virallinen Ruotsi yrittää kieltää oman kulttuurinsa tai pitää sitä maahanmuuttajien omaa kulttuuria vähempiarvoisena. Tällainen asenne ei kannusta tulijaa omaksumaan ruotsalaista kulttuuria.

2) Monikulttuurisuusideologia, joka korostaa tulijoiden oman kulttuurin säilyttämisen tärkeyttä.

3) Korkea ihmisten keskinäinen luottamus pohjoismaisissa yhteiskunnissa voi hieman paradoksaalisesti estää kaukaisesta kulttuurista tulevaa sopeutumasta ruotsalaiseen yhteiskuntaan.

Rasittaa julkista taloutta

Maahanmuuton tuomat ongelmat näkyvät tätä nykyä päivittäin jopa suomalaisessa valtamediassa uutisina Ruotsissa tapahtuneista räjähdyksistä ja Euroopan kärkipaikalle kohonneesta aseellisesta väkivallasta. Ongelmat näkyvät myös rinnakkaisyhteiskuntien syntynä maahanmuuttajavaltaisiin lähiöihin.

Kun tarkastellaan maahanmuuton vaikutuksia Ruotsin julkiseen talouteen — eli käytännössä ruotsalaiselle veronmaksajalle — niin maahanmuuton vaikutus kääntyi nettomääräisesti negatiiviseksi vuoden 1990 paikkeilla ja on ollut negatiivinen siitä lähtien. Tämä johtuu siitä, että Ruotsi alkoi ottaa vastaan 1980-luvulta lähtien yhä enemmän sellaisia maahanmuuttajia, joilla ei ole ollut edellytyksiä pärjätä Ruotsissa.

Suomi tulee perässä

Sanandaji julkaisi kirjastaan päivitetyn, englanninkielisen laitoksen vuonna 2020. Sen nimi on Mass Challenge — The Socioeconomic Impact of Migration to a Scandinavian Welfare State.

Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen on kirjoittanut katsauksen kirjan keskeisestä sisällöstä. Katsauksessa myös viitataan siihen, miten läheisesti Suomi kulkee Ruotsin tietä maahanmuutossa, joka rasittaa niin julkista taloutta kuin tuo mukanaan myös vakavia sosiaalisia ongelmia kuten väkivaltaiset katujengit.

Katsaus löytyy kokonaisuudessaan täältä.