Nuorten raaistunut katuväkivalta ja rikollisuus on huolestuttavasti paisunut eri puolilla maata viime vuosina. Sisäministeri Mari Rantanen esittää tehostettuja, pistokokeena tehtäviä tarkastuksia ongelma-alueilla uutena keinona hillitä katurikollisuutta, jotta Suomi ei ajautuisi Ruotsin tielle. – Ruotsissa asioita peiteltiin jopa 15-20 vuoden ajan ja keskustelu katuväkivallasta pyrittiin vaientamaan, Rantanen huomautti Ylen A-studiossa.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa tunnistetaan nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntymisen olevan vakava ongelma. Hallitusohjelmaan onkin kirjattu, että hallitus on sitoutunut ottamaan käyttöön tarvittavat keinot nuoriso- ja jengirikollisuuden määrätietoiseksi torjumiseksi ja vähentämiseksi.
Sisäministeri Mari Rantanen esittää tehostettuja, pistokokeena tehtäviä ruumiintarkastuksia uutena keinona hillitä katurikollisuutta. Pohjoismaista vastaava malli on jo käytössä Tanskassa. Rantasen mukaan myös Ruotsissa harkitaan samaa keinoa käyttöön.
– Kyse on siitä, että tietyillä alueilla, missä tapahtuu paljon ryöstöjä ja pahoinpitelyjä, voitaisiin määritellä alueellisen tehostetun valvonnan alue, jossa poliisi voisi tiettynä aikana tarkistaa ihmisiä ja autoja etsiäkseen vaikkapa ampuma-aseita ja teräaseita, Rantanen kertoo.
Hän oli maanantai-iltana Ylen A-studiossa yhdessä vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran kanssa.
Rantanen toteaa, että katurikollisuuteen vastaamiseksi tarvitaan uusia lähestymistapoja.
– Jotta emme ajaudu Ruotsin tielle.
Poliisilta löytyy ammattitaitoa
Vihreiden puoluepomo Virta nosti huolestuneena esille perusoikeusulottuvuuden, jolla voi toki argumentoida, mikäli henkilötarkastuksien käyttöä laajennettaisiin. Virta myönsi kuitenkin, että tavoite – katuväkivallan ja rikollisuuden torjuminen – on tärkeä.
Rantanen korostaa, että Suomen poliisiin luotetaan ja poliisivoimista löytyy ammattitaitoa.
– Poliisi varmasti osaa kohdentaa toimet sinne missä tarvitaankin. Jos jollain alueella on esimerkiksi huomattavan runsaasti teini-ikäisten ryöstöjä, niin valvonta pitää kohdentaa sinne.
Suomessa pitää toimia nyt
Nuorten raaistunut rikollisuus on paisunut huolestuttavasti viime vuosina eri puolilla maata. Rantanen korostaa, että tilanteeseen pyritään etsimään hallitusohjelmassa ratkaisuja useilla muillakin keinoilla.
– Hallitusohjelmassa myös esimerkiksi korostetaan kotien kasvatusvastuuta sekä kasvatuksen tukemista, maahanmuuttopolitiikan tiukennuksia ja paljon muuta siltä väliltä, kuten myös koulujen ja lastensuojelun toimintaa.
– Itse katson kuitenkin, että meidän on otettava käyttöön sellaisia uusia keinoja, mistä muissa maissa on hyviä kokemuksia, kannattaa siis pyrkiä olemaan hieman etukenossa nyt. Ruotsin-vierailulla minulle sanottiin, että Suomessa kannattaa toimia nyt, koska Ruotsissa asioita peiteltiin jopa 15-20 vuoden ajan ja keskustelu katuväkivallasta pyrittiin vaientamaan, Rantanen sanoo.
Maahanmuuttajille velvoitteita
Maahanmuutto on yksi keskeinen nuoriso- ja jengirikollisuuden syy. Hallitusohjelman kirjauksien mukaan jatkossa pyritäänkin lisäämään maahanmuuttajien velvoitteita esimerkiksi kotoutumisen ja kielitaidon osalta.
– Jos meillä on esimerkiksi kielitaidottomia vanhempia, jotka eivät ole mukana yhteiskunnan toiminnassa, niin herää kysymys, millä tavoin he edes voivat tukea omia lapsiaan kouluttautumaan ja kiinnittymään yhteiskuntaan. Velvoittavuudella tähän pyritään vastaamaan, Rantanen sanoo.
Sisäministeri katsoo yleisemmin, ettei löysä linja vakavista rikoksista rankaisemisessa ole toimiva keino.
– Esimerkiksi rikoksissa, joissa on aiheutettu vakavaa terveydellistä tai jopa hengenvaaraa toiselle ihmiselle, niin on parempi että toisille ihmisille varallinen henkilö on vankilassa – sen sijaan että hän olisi kadulla.
SUOMEN UUTISET