Perussuomalaiset: Kehitysyhteistyöhön mullistavia muutoksia – Suomi asettaa tiukat rajat rahaa saaville maille

Tavio kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteosta: Kehitysyhteistyövarojen käyttöä valvotaan tehokkaasti – kumppanimaiden tulee ottaa vastaan omia palautettavia kansalaisiaan

Tampereen Perussuomalaiset nimesi ensimmäiset kuntavaaliehdokkaat

Maahanmuuttajat kärsivät työstressistä – matka kehitysmaasta hyvinvointiyhteiskunnan hoivaan on paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys

Oman turvapaikkapolitiikkansa kaaokseen ajanut Saksa etsii ratkaisumalleja Hollannista ja Pohjoismaista

Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

alhainen koulutustaso

Suomessa ei vielä esiinny kranaatti-iskuja ja räjähdyksiä kuten Ruotsissa, mutta erityisesti viimeisten vuosien aikana täälläkin on saatu esimakua siitä, mitä tuleman pitää, kun seurataan Ruotsin tietä maahanmuutossa.

Ruotsalainen kurditaustaisen taloustieteilijä Tino Sanandajin julkaisi vuonna 2016 kirjan Massutmaning (suomeksi Massiivinen haaste). Se on tähän mennessä kokonaisvaltaisin teos siitä, millaisiin massiivisiin ongelmiin massamaahanmuutto kehitysmaista Ruotsiin on johtanut.
Kirja oli julkaisun jälkeen yksi Ruotsin myydyimmistä kirjoista (kaikki kategoriat mukaan lukien).
Kotouttaminen ei auta
Sanandajin mukaan Ruotsin maahanmuuton ongelmien perimmäisenä syynä ei ole se, että Ruotsi olisi ”kotouttanut” väärin tai liian vähän. Sen sijaan ongelmien juurisyynä on Ruotsin harjoittama maahanmuuttopolitiikka.
Ruotsi on ottanut vastaan aivan liikaa sellaisia maahanmuuttajia, joilta puuttuu tarvittava koulutus pärjätä pohjoismaisilla työmarkkinoilla. Länsimaiden ulkopuolelta tulleilla maahanmuuttajilla on ollut muutenkin vaikeuksia sopeutua ruotsalaiseen yhteiskuntaan.
Monikulttuurisuuden ongelmat
Sanandajin mukaan kulttuurisesti kaukaa tulevien maahanmuuttajien integroituminen Ruotsiin voi epäonnistua ainakin seuraavista syystä — joskin tulijoiden koulutustaso on silti ratkaisevinta:
1) Virallinen Ruotsi yrittää kieltää oman kulttuurinsa tai pitää sitä maahanmuuttajien omaa kulttuuria vähempiarvoisena. Tällainen asenne ei kannusta tulijaa omaksumaan ruotsalaista kulttuuria.
2) Monikulttuurisuusideologia, joka korostaa tulijoiden oman kulttuurin säilyttämisen tärkeyttä.
3) Korkea ihmisten keskinäinen luottamus pohjoismaisissa yhteiskunnissa voi hieman paradoksaalisesti estää kaukaisesta kulttuurista tulevaa sopeutumasta ruotsalaiseen yhteiskuntaan.
Rasittaa julkista taloutta
Maahanmuuton tuomat ongelmat näkyvät tätä nykyä päivittäin jopa suomalaisessa valtamediassa uutisina Ruotsissa tapahtuneista räjähdyksistä ja Euroopan kärkipaikalle kohonneesta aseellisesta väkivallasta. Ongelmat näkyvät myös rinnakkaisyhteiskuntien syntynä maahanmuuttajavaltaisiin lähiöihin.
Kun tarkastellaan maahanmuuton vaikutuksia Ruotsin julkiseen talouteen — eli käytännössä ruotsalaiselle veronmaksajalle — niin maahanmuuton vaikutus kääntyi nettomääräisesti negatiiviseksi vuoden 1990 paikkeilla ja on ollut negatiivinen siitä lähtien. Tämä johtuu siitä, että Ruotsi alkoi ottaa vastaan 1980-luvulta lähtien yhä enemmän sellaisia maahanmuuttajia, joilla ei ole ollut edellytyksiä pärjätä Ruotsissa.
Suomi tulee perässä
Sanandaji julkaisi kirjastaan päivitetyn, englanninkielisen laitoksen vuonna 2020. Sen nimi on Mass Challenge — The Socioeconomic Impact of Migration to a Scandinavian Welfare State.
Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen on kirjoittanut katsauksen kirjan keskeisestä sisällöstä. Katsauksessa myös viitataan siihen, miten läheisesti Suomi kulkee Ruotsin tietä maahanmuutossa, joka rasittaa niin julkista taloutta kuin tuo mukanaan myös vakavia sosiaalisia ongelmia kuten väkivaltaiset katujengit.
Katsaus löytyy kokonaisuudessaan <a href="https://www.suomenperusta.fi/ajatus/ruotsin-tie-kuinka-massamaahanmuutto-romutti-pohjoismaisen-hyvinvointivaltion/">täältä</a>.

Ruotsin tie — kuinka massamaahanmuutto romutti pohjoismaisen hyvinvointivaltion

Perusihmisen ajatuksenjuoksulla maahanmuuttajien korkea työttömyysaste saattaisi johtua vaikkapa tulijoiden suuresta lukumäärästä ja mahdollisesta alhaisesta koulutusasteesta. Ruotsin lääninhallitusten mukaan kyseessä on kuitenkin rakenteellinen rasismi, joka toki voi olla tiedostamatontakin.

Ruotsin tilastokeskus SCB:n <a href="https://www.ekonomifakta.se/fakta/arbetsmarknad/integration/arbetsloshet-utrikes-fodda/'">selvityksen</a> mukaan 19,5 prosenttia ulkomailla syntyneistä oli vailla työtä vuonna 2021. Ruotsissa syntyneistä työttöminä oli 5,4 prosenttia.
Ulkomailla syntyneiden työttömyysluvut eroavat suuresti riippuen siitä, mistä päin henkilö on lähtöisin. Alhainen työttömyysaste on Euroopassa, Etelä- tai Pohjois-Amerikassa syntyneillä henkilöillä.
Korkein työttömyysaste on Afrikassa syntyneillä, lähes 35 prosenttia. Erityisen merkittävä seikka pitkittyvän työttömyyden kannalta on alhainen koulutustaso.
Demarit etsivät syyllisiä
Ruotsin viranomaiset ovat selvästi suivaantuneita tai ainakin kiusaantuneita ulkomailla syntyneiden huonosta menestyksestä maan työmarkkinoilla.
Ensimmäinen toimenpide on perinteisen sosialidemokraattisen mallin mukaisesti syyllisten etsiminen.
Rasismikorttia pöytään
Lääninhallitukset rustaavat nyt keinoja, joiden avulla kuntien ja alueiden työntekijät voivat tunnistaa sekä eliminoida ihonväriin, etnisyyteen tahi uskontoon liittyviä ennakkoluuloja.
&#8211; Kyseessä on rakenteellinen rasismi, jota yksilöt eivät ehkä itsekään tunnista mutta johon he voivat omilla toimillaan vaikuttaa, <a href="https://sverigesradio.se/artikel/ny-metod-mot-diskriminering-det-handlar-om-strukturell-rasism">kuvailee</a> Taalainmaan lääninhallituksen johtaja strategi Patric Samuelsson.
Samuelsson toivoo uusien metodien johtavan siihen, että ihmiset voivat nauttia oikeuksistaan sen sijaan, että syrjäytyvät ”enemmistönormin” sisältämien arvojen takia.

Lääninhallitukselta selkeä linjaus: Maahanmuuttajien korkea työttömyys johtuu rakenteellisesta rasismista Ruotsissa

Pakolaisina Ruotsiin tulleista työttöminä on yli puolet – vielä 10 vuotta maahan saapumisen jälkeenkin. Vuosikymmeniä jatkuneista panostuksista huolimatta ulkomailla syntyneiden työttömyys on kantaväestöä selvästi yleisempää. Ja kuilu kasvaa.

Vuoden 2021 lopussa Ruotsissa syntyneistä oli maan Tilastokeskuksen <a href="https://www.scb.se/hitta-statistik/statistik-efter-amne/arbetsmarknad/arbetskraftsundersokningar/arbetskraftsundersokningarna-aku/pong/statistiknyhet/arbetskraftsundersokningarna-aku-fjarde-kvartalet-2021/">mukaan</a> työttömänä 3–4 prosenttia. Ulkomailla syntyneistä työttömänä oli 12–14 prosenttia. Ulkomailla syntyneiden työttömyys on edelleen nousussa.
Turvapaikan saaneista pakolaisista työttömänä oli yli puolet &#8211; vielä 10 vuotta maahan saapumisen jälkeenkin.
Työt ja taidot eivät kohtaa
Alhainen koulutustaso selittää usein sen, miksi ulkomailta Ruotsiin tulleet jäävät työmarkkinoiden ulkopuolelle. Työttömien kouluttaminen on siten tärkeää, jotta kysyntä ja tarjonta kohtaisivat. Parasta olisi, jos työmarkkinoille tuleva henkilö voisi opiskella työnteon ohessa ja sitä kautta edetä elämässä.
&#8211; Ruotsin työmarkkinat ovat erittäin tietointensiiviset ja asettavat näin työnhakijalle korkeat vaatimukset, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/mer-an-var-tionde-utrikesfodd-person-ar-arbetslos-gapet-mellan-inrikes-och-utrikesfodda-okar">muotoilee</a> arjen todellisuuden tutkimusjohtaja Anders Ljungberg.
Asiantuntijoiden käsityksen mukaan on usein niin, että vaikka henkilöllä ei ole ollut ikinä muodollista työsuhdetta, hän on siitä huolimatta pitänyt huolta huushollista, lapsistaan ja vanhemmistaan. Nämä ovat taitoja, joilla on kysyntää useammassakin ammatissa.

Kuilu kansanryhmien välillä kasvaa Ruotsissa – alle puolet pakolaisina maahan tulleista työelämässä