EU-maista korkein 20–64-vuotiaan väestön työttömyysprosentti on ollut Espanjassa ja Kreikassa. Kolmanneksi kehnoin tilanne on ollut Suomessa ja seitsemänneksi heikoin Ruotsissa. Tämä oli tilanne vuoden 2024 lopulla.
Miesten työttömyysaste (15–74-vuotiaat) oli tammikuussa EU:n tilastoviraston Eurostatin mukaan EU-maiden korkein Suomessa: 9,4 %. Suomi ohitti näin Espanjan, jossa miesten työttömyysaste laski 9,3 prosenttiin.
Sukupuolet yhteen laskien sekä Ruotsissa (8,9 %) että Espanjassa (10,4 %) työttömyysasteet olivat kuitenkin tammikuussa korkeampia kuin Suomessa (8,7 %). Työttömyysasteet pohjautuvat tässä kausitasoitettuihin tietoihin.
Puutteellinen kielitaito työllistymisen esteenä
Ruotsin työttömyystilannetta tutkaillessa nousee väistämättä esiin maahanmuutto, sillä ulkomailla syntyneen väestön osuus on maassa suhteellisesti ottaen suurin kaikista EU-maista.
Dagens Nyheterin tekemässä selvityksessä mainitaan erityisesti se, että Ruotsiin on muuttunut väkeä alhaisen elintason ja puutteellisen koulutuksen maista, kuten Afganistanista sekä Somaliasta.
Aiemmin työttömyys oli suoraan sidoksissa yritysten sisäisiin järjestelyihin tai matalasuhdanteeseen. Nyt työllistymisen esteenä ovat puuttuva kielitaito sekä alhainen koulutustaso.
Uusi aika paljastuu selvästi tilastoista. Jos tarkastellaan pelkästään Ruotsissa syntyneitä, niin heidän työllisyystilanteensa ei olennaisesti eroa kantaväestön tilanteesta muissa EU-maissa.
Kotoutuminen epäonnistunut
Ulkomailla syntyneet eivät ole homogeeninen ryhmä. Se koostuu ihmisistä kaikkialta maailmasta ja lähtömaanosa korreloi työllistymisen kanssa. Työttömyys Afrikasta lähtöisin olevan väestön joukossa oli Dagens Nyheterin mukaan 28 prosenttia, kun Euroopasta tulevien työttömyysaste oli vain 6 prosenttia.
Kotoutuminen erityisesti Euroopan ulkopuolelta tulevien parissa on Ruotsissa paljolti epäonnistunut. Syiksi nähdään jo mainittujen puuttuvan kielitaidon ja alhaisen koulutustason lisäksi segregaatio sekä puuttuvat kontaktiverkot paikalliseen yhteiskuntaan.
Ruotsin erityinen ongelma on näin ollen se, että maa on vastaanottanut erityisen paljon pakolaisia maista, joista lähtöisin olevilla ihmisillä on kaikkein huonoimmat lähtökohdat integroitua uudenlaiseen yhteiskuntaan.
Ilman koulutusta ei ole työtä
Työttömyys on kallista yhteiskunnalle ja sitä se on myös yksilölle, sillä se vaarantaa ihmisen henkisen terveyden ja altistaa ulkopuolisuudelle sekä rikollisuudelle. Työttömyys on tutkimusten mukaan osoittautunut myös periytyväksi, sillä työttömien lapset saattavat menestyä huonommin koulussa ja se lisää työttömyyden riskiä myöhemmässä elämässä.
Dagens Nyheterin analyysin mukaan ero työttömyydessä eri koulutustasojen välillä Ruotsissa on silmiinpistävä. Henkilöillä ilman toisen asteen koulutusta on keskimäärin viisi kertaa niin korkea työttömyys kuin niillä, joilla on korkea-asteen koulutus.
Missään muussa vertailukelpoisessa maassa ei ole yhtä korkeaa työttömyyttä lyhyen koulutuksen saaneiden keskuudessa. Eikä missään muussa maassa ole edes lähellekään yhtä suurta eroa matalan ja korkean koulutustason ryhmien välillä.
