Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Mossad: Iran teettää terrori-iskuja katujengeillä – iskut Israelin Tukholman ja Kööpenhaminen suurlähetystöihin saman jengin tekosia

Junnila: Terroristijärjestöt riisuttava aseista tavalla tai toisella

Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta

Elomaa: Sodissa kaatuneiden muistotaulut palautettava kouluihin

Vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokkaat huolissaan oppimisen tuen “heikentämisestä” – Koponen ihmettelee kommentteja: Hallitus lisää miltei 100 miljoonaa euroa oppimisen tuen uudistamiseen

Elokapinan sisäisellä keskustelupalstalla fantasioidaan massamurhalla: “Pyhää veristä raivoa”, “veristä lihamössöä”, “veriset pylväät, verta valuvat portaat”

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

Elokapinan kieltämistä ajavasta kansalaisaloitteesta tuli megahitti – aloitteen tekijöiden mukaan suursuosio lähettää selkeän viestin: ”Kansa ei enää hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

kielitaidottomuus

Venäjän hyökkäystä paossa olevat ihmiset ovat sopeutuneet nopeasti uuteen yhteiskuntaan ja työllistyvät vikkelästi. Ero on suuri moneen muuhun pakolaisryhmään verrattuna. Toki taustalla on yhteinen eurooppalainen kulttuuriperinne sekä maahan tulleiden hyvä koulutus. Moni aikookin jäädä niille sijoilleen rakentamaan yhteistä hyvinvointia.

Valtioneuvoston kanslia (Regeringskansliet) tilasi keväällä ainutlaatuisen <a href="https://dtm.iom.int/reports/sweden-ukrainians-and-third-country-nationals-under-temporary-protection-needs-intentions">haastattelutatutkimuksen</a>, jonka avulla pyrittiin selvittämään Ruotsiin tilapäisen suojelun piiriin päätyneiden ukrainalaisten nykyinen tilanne ja toiveet heidän itsensä kertomana. Tutkimuksen suoritti Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM.
Asenne ratkaisee kotiutumisessa
Haastattelututkimus tehtiin huhti-toukokuun aikana ja siihen osallistui 4 682 ukrainan kansalaista sekä 64 kolmannen maan kansalaista. Haastatellut edustavat 19 prosenttia koko maassa olevasta ukrainalaisesta pakolaispopulaatiosta. Kysely vietiin läpi puhelimitse tai verkon välityksellä.
Haastateltujen ukrainalaisten asennetta kuvaavat hyvin heidän esittämänsä keskeiset toiveet: kieltenopetusta kaipasi 51 prosenttia ja tukea työpaikan hankkimiseen tarvitsisi 43 prosenttia pakolaisista. Kyseiset ominaisuudet ovat YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan keskeisiä tekijöitä uuteen yhteiskuntaan sopeutumisessa, jota integraatioksikin kutsutaan.
Ylikoulutus vaikeuttaa työllistymistä
Sotaa Ukrainassa pakenevista miehistä oli työelämässä 69 prosenttia, naisista töissä kävi joka toinen. Loput aktiivisten pakolaisten ryhmästä etsi töitä. Vain 12 prosenttia kaikista haastatelluista oli passiivisia. He olivat eläkeläisiä, opiskelijoita tai työttömiä, jotka eivät hakeneet töitä.
Ukrainalaisten jo muutenkin korkeaa työllistymisastetta on hidastanut se, että huomattava osa heistä on korkeasti koulutettuja. Heille on ollut tarjolla työtä, johon he ovat olleet ylikoulutettuja ja jossa he eivät voi hyödyntää täysipainoisesti osaamistaan.
80 prosenttia työtä etsivistä ilmoitti kielitaidottomuuden keskeiseksi työllistymisensä esteeksi. Englannin opetus koettiin sekin tarpeelliseksi, jotta korkeakoulututkinto vastaisi paremmin käytännön työelämän haasteisiin.
Harva haluaa takaisin kotimaahan
Ruotsi on ilmeisesti vastannut hyvin pakolaisten toiveita turvallisesta ja mahdollisuuksia tarjoavasta asuinpaikasta, sillä 72 prosenttia kyselyyn vastanneista aikoo näkyvissä olevana aikana jäädä niille sijoilleen Ruotsissa. Muuttoa maan sisällä hautoo 8 prosenttia haastatelluista.
Vain 28 prosenttia pakolaisista haluaisi palata Ukrainaan sodan mahdollisesti joskus loppuessa ja 19 prosenttia ei halua missään nimessä palata. 18 prosenttia puolestaan ei voi palata ja epävarmoja aikeistaan on 35 prosenttia haastatelluista.

Yli puolet Ukrainan pakolaisista siirtynyt tukiluukulta palkkatöihin – harva suunnittelee enää paluuta kotimaahan

Saksassa maahanmuuttajavaltaisen alueen koulussa jopa neljäkymmentä ekaluokkalaista jouduttaneen jättämään luokalle, koska he eivät osaa tarpeeksi saksaa siirtyäkseen kakkosluokalle. Kyseisen koulun oppilaista käytännössä kaikki tulevat maahanmuuttajataustaisista perheistä. Myös Suomesta löytyy kouluja, joissa jopa 80 prosenttia koululaisista opiskelee suomea toisena kielenään.

Ludwigshafenissa sijaitsevassa Gräfenaun koulussa jännitetään kevätlukukauden päättymistä aivan erityisesti. Vaikuttaa siltä, että peräti 40 ekaluokkalaista joudutaan jättämään luokalle, koska heidän saksan kielen taitonsa ei kertakaikkiaan riitä kakkosluokalle siirtymiseen.
Rehtori Barbara Mächtle <a href="https://www.swr.de/swraktuell/rheinland-pfalz/ludwigshafen/ludwigshafen-brennpunkt-grundschule-40-kinder-erste-klasse-bleiben-sitzen-100.htm">kertoo</a> olleensa &#8220;yllättynyt ja kauhistunut&#8221; kuultuaan asiasta. Neljäkymmentä ekaluokkalaista tarkoittaa kahta luokallista oppilaita.
Lähes kaikki oppilaat maahanmuuttajataustaisia
Koulu sijaitsee maahanmuuttajavaltaisella alueella. Lähes kaikki oppilaat (98 prosenttia) ovat maahanmuuttajataustaisia. Jotkut oppilaista aloittavat koulun osaamatta lainkaan saksaa.
Ongelmaa pahentaa se, että Ludwigshafenissa on pulaa päiväkotipaikoista. Monet ekaluokkalaiset eivät ole käyneet ollenkaan päiväkodissa, joten heillä on vaikeuksia oppia istumaan rauhassa aloillaan ja keskittymään koulunkäyntiin.
Maahanmuuttajavanhemmat eivät aina kykene tukemaan lastensa koulunkäyntiä, koska kaikilla vanhemmilla ei välttämättä ole itselläänkään koulutusta, rehtori Mächtle kertoo. Ja kaikissa kulttuureissa koulunkäyntiä ei ehkä pidetä yhtä tärkeässä arvossa kuin Saksassa.
Lisäpanostus ei ole riittänyt
Ongelmat on tiedostettu ja kouluun on palkattu monikulttuurisia koulunkäyntiavustajia. Lapsille on myös järjestetty ylimääräistä saksan opetusta. Mutta sekään ei ole riittänyt. Rehtorin mukaan joka luokkaan tarvittaisiin kaksi pätevää opettajaa tai ainakin tulkki opettajan avuksi.
Opettajien ammattiliiton alueellinen puheenjohtaja Klaus-Peter Hammer vaatii reilusti lisää rahaa kouluille, jotta nämä selviytyisivät kasvatustehtävästään. Myös sosiaalityöntekijöitä tarvittaisiin lisää maahanmuuttajalähiöihin.
Ylen koulukone herätti kuuman keskustelun Suomessa
Suomessa Ylen <a href="https://yle.fi/a/74-20018233">koulu­kone</a> herätti helmikuussa tuli­kuuman <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ylen-koulukone-heratti-tulikuuman-keskustelun-koulujen-tilasta-opetushallitus-vaatii-muiden-ohella-sensuroimaan-kiusalliset-tiedot-mutta-mika-olikaan-viraston-paajohtajan-tausta/">keskus­telun</a> koulujen tilasta. Opetus­hal­litus yritti jopa estää koulukohtaisten tietojen julkistamisen. Erityisen arka asia oli S2-oppilaiden eli suomea vieraana kielenä opiskelevien koululaisten osuus kussakin koulussa.
Suurin S2-oppilaiden osuus Suomessa löytyy Kytöpuiston koulusta Vantaalla (81 %). Varissuon koulu Turussa tulee hyvänä kakkosena (80 %) ja kolmantena on Kirstin koulu Espoossa (69 %). Gräfenaun koulun 98 prosenttiin ei siis ole pitkä matka enää Suomessakaan.

Saksalaiskoulu: 40 ekaluokkalaista jää luokalle huonon saksan kielen taidon takia

Voidaanko sotealan ongelmat korjata niin, että alalle haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta? Vanhojen puolueiden johtajat ovat eduskuntavaalien alla väläytelleet jopa satojen tuhansien hoitajien tuomista Suomeen tekemään hoitajien työt, vaikka maassa olisi koulutettuja alan ammattilaisia omastakin takaa. Pääministeri Marin olisi jopa valmis madaltamaan hoitajien kielitaitovaatimuksia. Suomen Uutisten tavoittamat pitkän linjan soteammattilaiset kuvaavat kielitaidon puutteen ja kulttuurillisten erojen kuormittavan työyhteisöä. Pahimmillaan asiakkaan turvallisuus on vaarassa.

EU:n ulkopuolelta maahanmuuttoa suomalaisille työmarkkinoille, myös sotealalle, ajavat erityisesti kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja pääministeri Sanna Marin (sd). Orpo olisi valmis tuomaan Suomeen alalle jopa 200 000 maahanmuuttajaa.
Ulkomaalaisten hoitajien rekrytointiin liittyy osin epäeettisiä piirteitä, sillä Euroopan ulkopuolelta Suomeen on myös tuotu koulutettuja sairaanhoitajia työskentelemään koulutustaan vastaamattomissa ja matalammin palkatuissa tehtävissä hoiva-avustajina ja lähihoitajina.
Keskustelu hoiva-alan työvoimaongelmien haasteista sai uuden käänteen, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti hoitajaliitto SuPerin <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2021-AK-395941.pdf">asiantuntijalausuntoon</a> vedoten, että mikäli sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevillä hoitajilla ei ole riittävää kielitaitoa, niin siitä muodostuu vakava asiakas- ja potilasturvallisuusriski.
Pääministeri Marin kuitenkin äskettäin väläytti jopa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/sdpn-mukaan-suomessa-on-valtava-pula-kaupan-kassoista-kokoomus-toisi-hoiva-alalle-200-000-maahanmuuttajaa-purra-hoitoalan-ongelmia-ei-voi-korjata-ennen-kuin-palkka-vastaa-tyon-kuormittavu/">kielitaitovaatimuksista joustamista</a>, jotta maahanmuuttajat voisivat työllistyä sotealalle. Marinin mukaan sotesektorilla olisi paljon työtä, jolla kielen osaamisen vaatimukset voisivat olla alemmalla tasolla.
Vanha hokema ei sovellu sotealalle
Hoitajaliitto SuPerin lausunnon mukaan kielitaito on hoiva-alalla kriittinen taito, sillä ilman riittävää kotimaisen kielen osaamista edes ammatillisesta osaamisesta ei ole hyötyä, koska työtä tehdään tiimissä ja siinä olennaista on kyetä siirtämään tietoa hoitajien kesken niin suullisesti kuin myös kirjallisesti.
Monet hoitoalan ammattilaiset parhaillaan jatkavat julkisuudessa keskustelua aiheesta, joka näyttää nousseen myös eduskuntavaaliteemaksi.
Yamk-sairaanhoitaja Saynur Soramies kirjoittaa, että nykykäytännön jatkuessa Suomea uhkaa sanattomien hoitajien aalto. Hän huomauttaa, että vaikka ulkomaalaisilla hoitajilla olisikin työssä tarvittavat taidot, ne eivät itsessään kanna pitkälle, jos yhteinen kieli puuttuu.
&#8211; Potilaiden kohtaamisessa, asioiden selittämisessä ja selvittämisessä &#8211; ennen kaikkea potilasturvallisuuden näkökulmasta &#8211; suomen kielen osaaminen on ehdoton edellytys onnistuneeseen ja turvalliseen hoitoon.
Soramies kirjoittaa, että vanha hokema, jonka mukaan kieli opitaan työpaikalla ei suinkaan toimi kaikilla aloilla.
&#8211; Jos kielitaidoton tarjoilija tuo ravintolassa tilatun pizzan sijaan pastaa, se voi olla hauskaa. Mutta jos kipulääkettä pyytävä potilas saa unilääkettä, se on vakava hoitovirhe joka voi olla jopa hengenvaarallinen, Soramies kirjoittaa, ja huomauttaa pitävänsä täysin vääränä ratkaisuna sitä, että Suomeen ollaan rakentamassa ohituskaistaa ulkomaalaisille hoitajille, joilta puuttuu sanat keskusteluun potilaan kanssa.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Mielipidekirjoitukseni on julkaistu tänään Kangasalan Sanomissa. Kiitos <a href="https://twitter.com/hashtag/KangasalanSanomat?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#KangasalanSanomat</a> avoimen keskustelun mahdollisuudesta. <a href="https://t.co/U4BlTm4pgB">pic.twitter.com/U4BlTm4pgB</a>
&mdash; Saynur Soramies (@SSoramies) <a href="https://twitter.com/SSoramies/status/1641043527579717632?ref_src=twsrc%5Etfw">March 29, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Asiakkaat pelkäävät afrikkalaisia mieshoitajia
Myös Suomen Uutisten tavoittamat pitkän linjan soteammattilaiset kuvaavat kielitaidon puutteen kuormittavan työyhteisöä. Pahimmillaan asiakkaan turvallisuus on vaarassa. Työnantajan vastuulla on huolehtia siitä, että kielitaito on riittävä, mutta se ei toteudu kunnolla.
Suomen Uutisten tavoittama Marika, joka on vuodesta 2008 työskennellyt lähihoitajana vanhustyössä tyrmää pääministeri Marinin avauksen kielitaitovaatimuksien madaltamisesta.
&#8211; Sanoisin, että vaatimuksia kielitaidosta ei voi enää matalammalle laskea siitä, missä nyt ollaan. Itse olen ollut työpaikalla, jossa henkilöstölle lähetetyssä sähköpostissa oppisopimusopiskelijoita kouluttava oppilaitos jopa ehdotti opiskelijoiden arviointikeskustelujen tekemistä englanniksi, koska opiskelijat eivät osaa suomea.
Marika kuvaa hoitoalan olevan tiimityötä, jossa yhteisen kielen puute tuo lisäkuormaa suomalaisille hoitajille.
&#8211; Olen tehnyt paljon keikkatyötä yksityisille hoivakodeille, joissa on suuria filippiiniläisnaisten yhteisöjä, jolloin heitä voi työvuorossa olla jopa kahdeksan ja suomalaisia vain kaksi. Itse olen työskennellyt talossa, jossa osastolla olin ainoa suomalainen. Filippiiniläisillä on työpaikalla omat keskustelut omalla kielellään ja usein kaikki lääke- ja omaisyhteistyö jää suomalaisen hoitajan vastuulle. Eihän siinä synny hoitajien välille vuorovaikutusta, jos tiimi jakaantuu erikielisiin yksiköihin.
&#8211; Julkisella sektorilla taas on suuret irakilaisten ja afganistanilaisten sekä Afrikasta tulleiden yhteisöt. Ne koostuvat pitkälti nuorista miehistä, joista moni tuli Suomeen vuoden 2015 aallossa. He sitten hoitavat vanhuksia &#8211; ja voi kauhistus sitä kulttuurieroa. Tiedän, että monet vanhukset pelkäävät afrikkalaisia nuoria miehiä, siinäpä sitten selität 90-vuotiaalle dementikolle, että hän ei voi valita hoitajaansa, Marika päivittelee.
Pahimmillaan vaara asiakkaalle, muutoin kömmähtelyä
Pahimmillaan kielitaidon puute voi vaarantaa potilasturvallisuuden. Muissa tapauksissa kulttuuriset ja kielelliset erot voivat johtaa kömmähdyksiin, mikä heikentää työn laatua.
&#8211; Käytännön asioissa, kuten ruuan tarjoamisessa asiakkaalle tyypillistä on, että ulkomaalaisella hoitajalla ei ole käsitystä, miten ruoka pitäisi tarjoilla. Voi käydä esimerkiksi niin, että pääruoka ja jälkiruoka kasataan samalle lautaselle. Tietysti niin voi tehdä, mutta ei se ole kohteliasta asiakkaan näkökulmasta.
Marika sanoo, että suomalaisen hoitajan työaika ei riitä siihen, että pitäisi kulkea ulkomaalaisen hoitajan perässä tarkistamassa työn laatua.
&#8211; Lääkelistan lukeminen voi esimerkiksi tuottaa haasteita ulkomaalaiselle hoitajalle. Jos kielitaitoa ei ole, niin jää sattuman varaan, ymmärtääkö hän lukemaansa ja osaako jakaa lääkkeet. Tiedossani on paljon ulkomaalaisen hoitajan tekemiä virheitä, joissa lääkettä esimerkiksi on annettu virheellinen määrä.
&#8211; Attendolla työskennellessäni näin itse, miten filippiiniläinen hoitaja otti lääkenäyttöä vastaan google kääntäjä -sovelluksella kännykästään. Myös lääkärien kanssa filippiiniläiset keskustelevat usein kääntäjäsovelluksen kanssa. Kun tällainen hoitaja kääntää lopuksi lääkärin lauseita omalle kielelleen, lopputulos voi olla täysin posketon.
Marika kehottaa Petteri Orpoa ja Sanna Marinia luopumaan haaveista haalia ulkomailta Suomeen enää lisää ihmisiä hoiva-alalle. Sen sijaan Marika vaatii laittamaan työolot kuntoon lainsäädännöllä.
&#8211; Ulkomaalaiset hoitajat vaativat paljon perehdytystä tehtäviinsä, koska kulttuurierot ovat suuria. Me suomalaiset hoitajat tietysti neuvomme ja autamme, että työ lähtisi sujumaan, mutta usein siitä tulee vain ylimääräinen taakka työvuorolla perässä vedettäväksi.
Peseminen jätetty tekemättä
Parikymmentä vuotta hoiva-alalla työskennellyt Ulla sanoo suoraan, että poliitikkojen haaveilema kielitaidottomien hoitajien työntäminen alalle on jo nyt johtamassa suomalaisen terveydenhuollon alasajoon.
&#8211; Kyse ei ole pelkästään puuttuvasta kielitaidosta vaan pohjimmiltaan kulttuurieroista. Afrikkalaisperäisten tulijoiden käsitys työn laadusta, kuten puhtaudesta, on täysin erilainen kuin suomalaisilla.
Lähihoitajan työhön kuuluu myös potilaan pesu. Hoitotyö tapahtuu välillä tiimityönä, jossa hoitajien vastuu asiakkaasta voi jakaantua useamman hoitajan kesken.
&#8211; Asiakkailla voi olla liikuntarajoitteita, jolloin hoitajan tehtäväksi jää asiakkaan nostaminen pesutiloihin. Mikäli hoitajaa ei huvita nostella asiakasta, pesu jää tekemättä. Itse olen monta kertaa ollut työtilanteessa, jossa asiakkaan alapesu on jäänyt tekemättä, ja niinpä me suomalaiset hoitajat joudumme paikkaamaan ulkomaalaisten hoitajien työtä.
Ulla sanoo usein joutuneensa tilanteeseen, jossa on nähnyt, miten peseytymiseen kykenemätön asiakas on lähes jätetty pulaan.
&#8211; Asiakkailta olen saanut kuulla, miten he eivät tule ymmärretyksi, kun hoitaja on ollut ulkomaalainen. Kun hoitajalle ei kunnolla välity tieto asiakkaan tilasta, työn jälki on sen mukaista.
&#8211; Kerran yövuoroon tullessani asiakkaat oli jätetty istuma-asentoon sänkyynsä, iltapalat edessään ja osittain sängyllä. Yöhoitajan tehtäväksi jäi siivota ulkomaalaistaustaisten hoitajien jäljet. Potilasturvallisuus vaarantui, kun asiakas valui sängyssään pää sängyn laitaan kiinni ottaen.
Hoitajan työssä tulisi myös oma-aloitteisesti selvittää ja kysyä asiakkaan tilanteesta. Se ei tietenkään onnistu, jos yhteistä kieltä ei ole.
&#8211; Esimerkiksi dementiasta kärsivä asiakas ei välttämättä edes osaa kuvailla vointiaan, joten hoitajan hoksottimien tulee olla kunnossa ja potilaan tilannetta tulisi kysyä potilaan omalla kielellä. Se ei tietenkään onnistu, jos yhteinen kieli puuttuu.
Katosiko poliitikoilta todellisuudentaju?
Seurattuaan mediassa keskustelua aiheesta Ulla sanoo pohtineensa, onko ulkomaisia hoitajia Suomeen ajavilla poliitikoilla enää minkäänlaista käsitystä todellisuudesta, kuten potilasturvallisuuden varmistamisen vaatimuksista.
&#8211; Onko todella niin vaikea ymmärtää, että kielitaidon puutteellisuus vaarantaa vakavasti potilasturvallisuuden, joka voi johtaa potilasvahinkoihin? Ulla kysyy ja kertoo esimerkin:
&#8211; Diabeetikon verensokeri on mitattaessa alhaalla ja hoitaja sanoo toiselle hoitajalle: ”Voitko antaa ruokaa hänelle, koska hänellä on verensokeri niin alhaalla, että se vaatii välittömästi ruokailua?” Toinen hoitaja ei ymmärrä mitä pyyntö tarkoittaa. Hän kuitenkin nyökkää ja vastaa yes, kehonkielellä siis osoittaa ymmärtävänsä. Hoitaja käsittää tietenkin kun vastaus on yes, että asia hoituu. Kuitenkin pyynnön esittänyt hoitaja puolentoista tunnin päästä, sen jälkeen kun oli asian ilmoittanut, huomaa, että asiakas ei ole saanut ruokaa lainkaan. Silloin ollaan jo vakavassa tilanteessa ja voidaan menettää jopa ihmishenki.
Suuret työnantajayritykset hyötyvät työperäisestä maahanmuutosta, ja ottavat alalle mielellään ulkomaalaisia hoitajia. Ulla tietää, että monissa yksityisissä yrityksissä ulkomaalaisia hoitajia halutaan töihin pitkälti siksi, että heitä on helppo huijata esimerkiksi palkoissa ja työajoissa, kun yrityksissä tiedetään että he eivät ymmärrä suomea eivätkä tunne työoikeutta.
&#8211; Työnantajalle se on suhteellisen harmitonta, kun tiedetään että ulkomaalaiset hoitajat eivät saata työnantajan laitonta toimintaa viranomaisten tietoon. Itse olen kuullut suoraan ulkomaalaistaustaiselta hoitajalta, että työnantajapuolen esimies on jättänyt luvatut bonukset maksamatta.

Nyt puhuvat hoitajat: Halutaanko sotealalle todella rakentaa ohituskaista kielitaidottomille maahanmuuttajille?

Sunnuntaina äänestyskopissa on mahdollista ottaa kantaa siihen, ryhdytäänkö Suomen työmarkkinoille, lähinnä palvelualojen töihin, tuomaan yhä lisää ja lisää ihmisiä maailman toiselta puolelta vai parannetaanko sen sijaan työnteon kannustimia ja korjataanko koulutuspolitiikkaa, jotta jatkossa oppilaitoksista valmistuu ammattitaitoisia osaajia juuri niihin tehtäviin, joihin kotimaisissa yrityksissä on tarvetta.

Kokoomus, keskusta, vasemmistoliitto, vihreät ja SDP ovat eduskuntavaalien alla usean viikon ajan esittäneet työvoimapulapuhetta. Vanhojen puolueiden mukaan väitettyyn ongelmaan hopealuotiratkaisu olisi tuoda Suomeen suuressa määrin maahanmuuttajia EU:n ulkopuolelta.
Työvoimapulapuheen esittämistä ei ole mitenkään haitannut se tosiasia, että Suomessa olisi jo nyt reservissä satojatuhansia työnhakijoita ja lisäksi runsaasti vajaatyöllistettyjä, joista moni haluaisi lisää työtunteja. Kotimaisten työnhakijoiden murheet eivät kuitenkaan näytä kiinnostavan.
Työntekijät karkaavat naapurimaihin
Ylen puoluejohtajien vaalitentissä eilen perussuomalaisten Riikka Purra tyrmäsi puheet yleisestä työvoimapulasta ja muistutti, että työvoimapulan ja niin sanotun kohtaanto-ongelman taustalla olevat syyt vaihtelevat eri aloilla.
Usein työvoimapula-alana mainitaan hoiva-ala. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo olisikin valmis tuomaan alalle Suomeen töihin jopa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/sdpn-mukaan-suomessa-on-valtava-pula-kaupan-kassoista-kokoomus-toisi-hoiva-alalle-200-000-maahanmuuttajaa-purra-hoitoalan-ongelmia-ei-voi-korjata-ennen-kuin-palkka-vastaa-tyon-kuormittavu/">200 000 maahanmuuttajaa</a>.
Purra nosti esille syitä sotesektorin työvoimapulalle.
&#8211; Sotesektorilla työn kuormittavuus ja henkilökunnan vähäinen määrä aiheuttaa noidankehän suhteessa palkkaan, joka on selvästi matalampi kuin naapurimaissa. Tästä syystä esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan menee Suomesta hoitajia töihin. Ongelmaa ei voi korjata sillä, että tuodaan Suomeen suurissa määrin lisää hoitajia ulkomailta.
Kannustinloukut kaikkien ongelma
Purra painotti, että Suomen järjestelmän kannustinongelmat ovat syynä monien palvelualojen työvoimapulalle.
&#8211; Esimerkkinä voidaan nostaa siivousala. Siivoojista on jatkuvasti pulaa, vaikka Suomeen tulee koko ajan ulkomailta siivoojia. Mistä tämä tilanne johtuu? Se johtuu siitä, että riippumatta siivoojan etnisyydestä tai kotimaasta, tässä maassa, Suomessa, ei vain yksinkertaisesti kannata toimia siivoojana suhteessa korkeaan sosiaaliturvaan.
Purra huomautti, että tilanne on täysin sama kaikille, niin kotimaisille kuin ulkomaalaisillekin työntekijöille.
&#8211; Matalan palkan sektoreille töihin tulevien maahanmuuttajien työllisyys heikkenee tasaisesti maahantulon jälkeen nimenomaan siitä syystä, että heidän ei kannata pysyä työssä. Se ei siis johdu kenenkään taustasta, vaan kyseessä on järjestelmätason ongelma.
Vihreät tarjoavat perustuloa koko maailmalle
Kuten ennenkin, perustelut eivät kelvanneet vanhojen puolueiden johtajille, jotka Ylen vaalitentissä heittelivät ilmaan erilaisia lukuja Suomeen muka tarvittavien maahanmuuttajien määrästä – sen kummemmin tarkentamatta, mille aloille maahanmuuttajat tulisivat työllistymään sekä perustelematta, miksi Suomessa jo olevat työntekijät eivät voisi työllistyä avoimiin työpaikoihin.
Vihreiden Maria Ohisalon mielestä Suomessa tulisi olla tarjolla veronmaksajien kustantama universaali perustulo, jonka päälle voisi tehdä töitä. Ohisalo siis olisi valmis suomalaisen veronmaksajan kustannuksella avaamaan perustulon kaikille, jotka Suomeen vain ulkomailta onnistuvat saapumaan. Ohisalon mukaan vihreät myös esittää ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista
&#8211; Sitten voisi tehdä vaikka yhden päivän viikossa töitä, Ohisalo päästeli.
Työmarkkinajärjestöiltäkin kritiikkiä
Työperäisen maahanmuuton voimakas lisääminen on ollut yksi pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen kärkihankkeista. Purra toi kuitenkin esille, että myös ammattiliitot ovat yhä enemmän esittäneet kritiikkiä matalapalkkamaahanmuuttoa kohtaan.
&#8211; Muun muassa SAK on kertonut usein matalapalkkamaahanmuuton ongelmista. Myös hoitajajärjestöt ovat kertoneet <a href="https://www.suomenuutiset.fi/purra-viittasi-hoitoalan-jarjeston-asiantuntijalausuntoon-maahanmuutto-heikentaa-alaa-ja-kielitaidottomat-hoitajat-ajavat-muita-hoitajia-pois-alalta-helsingin-sanomat-aloitti-vaaristelyn-he/">kielitaidottomien hoitajien</a> aiheuttavan ongelmia työpaikoilla.
&#8211; Kymmenien tuhansien ihmisten tuominen Suomeen työn verukkeella tulee pitkällä aikavälillä tuhoamaan ammattiliittojärjestelmän. Se tulee tuhoamaan myös Suomen sosiaaliturvajärjestelmän, koska meillä ei yksinkertaisesti ole varaa tulijoiden ylläpitoon, Purra sanoi.
Halpatyövoimaa ja uusia äänestäjiä
Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtajan Simo Grönroosin analyysissä Ketkä hyötyvät maahanmuutosta? tuodaan esille, että veronmaksajille <a href="https://www.suomenuutiset.fi/pieni-mutta-vaikutusvaltainen-vahemmisto-hyotyy-yhteiskunnalle-haitallisesta-maahanmuutosta-kriittisesti-suhtautuvan-hiljaisen-enemmiston-on-vaikeaa-saada-aantaan-kuuluviin/">kalliiksi käyvästä maahanmuutosta</a> oudolla tavalla hyötyvät sekä vihervasemmisto että elinkeinoelämän tukema oikeisto.
Vihervasemmisto haalii maahanmuuttajia Suomeen toivoen saavansa näistä uusia äänestäjiä. Elinkeinoelämä puolestaan ottaa mielellään vastaan ulkomailta työntekijöitä, jotka ovat valmiita tekemään töitä suomalaisia heikommalla palkalla ja huonommilla työehdoilla. Loppupeleissä lasku maahanmuutosta lankeaa aina suomalaisen veronmaksajan harteille.

Purra tyrmää vanhojen puolueiden selitykset työvoimapulasta: Työmarkkinoiden ongelmien syynä työn heikot kannustimet

Ruotsia vastaan on suunnattu mittava vaikutuskampanja sosiaalisessa mediassa, kertoo maan yleisradio. Ääri-islamisteihin liitetyt tilit trollaavat valheita ruotsalaisten viranomaisten suorittamista pakolaislasten kidnappauksista. Kampanjan myötä terrori-iskujen uhka on kasvanut.

<a href="https://sverigesradio.se/artikel/hotkampanj-mot-sverige-uppmanar-till-terrordad">Kampanja</a> viranomaisia ja kuntia vastaan käynnistyi 28. joulukuuta ja viime aikoina viestien äänenpainot ovat nousseet ja niiden sävy käynyt yhä jyrkemmäksi. Arabiankielisissä somekanavissa levitetyt viestit tavoittavat kymmenien miljoonien yleisön ja niiden sanoma on yhtenenevä: Ruotsin viranomaiset kaappaavat lapsia turvapaikanhakijoilta.
Salaliittoteorioissa puhutaan suoraan myös <a href="https://www.expressen.se/ledare/sofie-lowenmark/radikala-islamister-hetsar-mot-socialtjansten/">sodasta</a> islamia vastaan.
&#8211; Viime viikolla kampanjointi on lisääntynyt voimakkaasti ja kommenteissa kannustetaan kansaa uhkailuihin ja terrori-iskuihin ruotsalaisviranomaisia vastaan, kertoo psykologisen maanpuolustuksen operaatiopäällikkö Mikael Tofvesson.
&#8211; Sekä kunnat, että niiden sosiaaliviranomaiset ovat joutuneet kohdistetun hyökkäyksen kohteeksi.
Valheviestinnällä vastaanottavainen yleisö
Ruotsissa on suuri määrä ihmisiä, jotka ovat vastaanottavaisia islamistiselle disinformaatiolle. Kyseessä ovat vailla ruotsalaiskontakteja rinnakkaisyhteiskunnissa ja ongelmalähiöissä elävät, vähän koulutetut ja kielitaidottomat, järjestäytyneen yhteiskunnan toimintamalleista tietämättömät henkilöt.
Ruotsin <a href="https://sverigesradio.se/artikel/sapo-hatkampanjer-pa-sociala-medier-har-okat">turvallisuusviranomaiset</a> tekevät tiivistä yhteistyötä mutta eivät tilanteen ollessa päällä kommentoi keinoja, jolla kampanja ja sen mahdolliset seuraukset pyritään estämään. Myöskään kampanjan takana olevat tahot ja niiden vaikutteet ovat toistaiseksi hämärän peitossa.
Kampanjan sylttytehtaaksi on epäilty imaameja, jotka on määrätty karkotettavaksi Ruotsista, mutta karkotusta ei syystä tai toisesta ole voitu toteuttaa. On myös mahdollista, että hyökkäyksillä on jotakin tekemistä <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/hotkampanj-mot-svenska-myndigheter-uppmanar-till-terrordad">Isis-naisten</a> kotiinpaluun ja heidän lastensa huostaanoton kanssa.
&nbsp;

Ääri-islamistit levittävät väärää tietoa somessa ja kannustavat terrori-iskuun Ruotsissa – ”Muslimien lapsia kidnapataan”

Hallitus on keksinyt, miten hoitajamitoitus 0,7 saavutetaan &#8211; koulutetaan karkoituspäätöksen saaneet kolmansien maiden kansalaiset hoiva-avustajiksi ja lähihoitajiksi, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen toteaa.

Hallitus esittää, että turvapaikanhakijoille ja karkotuspäätöksen saaneille myönnetään opiskeluperusteisia oleskelulupia.
&#8211; Sen sijaan, että hallitus ratkaisisi hoitajien työoloihin ja palkkaukseen liittyvät ongelmat, se aikoo ratkaista hoitoalan henkilöstöpulan kouluttamalla kenestä tahansa Suomeen haluavasta ja jo karkoituspäätöksen saaneesta ulkomaalaisesta lähihoitajan tai hoiva-avustajan, Arja Juvonen paheksuu.
Esitys karkoitetun henkilön oleskeluluvan saamisesta opiskelun perusteella annettiin eduskunnalle valtiopäivien avajaisten jälkeisessä istunnossa.
Hallitus luo liukuhihnalta vetovoimatekijöitä
Juvonen mielestä hallituksen esitys on järjetön ja se herättää suurta huolta.
&#8211; Hallitus luo kuin tehtaan hihnalta kerta toisensa jälkeen vetovoimatekijöitä hakeutua Suomeen, mutta tarjoaa myös avokätistä ja ankkuria saada jäädä tänne, vaikka henkilöllä olisi katsottu olevan painava syy poistua Suomesta.
&#8211; Hallitus ei kerro, mikä opintoala sillä on mielessä, kun se tekee tällaisen esityksen. On sanomattakin selvää, että kyseessä on hoito- ja hoiva-ala sen erilaisine koulutustasoineen, Juvonen arvioi.
Kielitaidottomia lasketaan vaativalle alalle
Juvonen sanoo, että hoitoalan opinnoista on tulossa ajokortti Suomeen pyrkiville, vaikka hoitoala ei olisikaan millään tavalla mieluinen tai harkittu.
&#8211; Kielitaidottomat henkilöt, joiden koulutustaustoista jopa henkilölllisyydestä voi olla epäselvyyttä, lasketaan alalle, joka on vaativa ja potilasturvallisuuden näkökulmasta vastuulllinen.
&#8211; Hallitus ei ole kertonut, että millä kielellä opiskelupaikan ja oleskeluluvan saaneita aiotaan kouluttaa ja kuka ottaa vastuun heidän työharjoittelusta, jotka liittyvät opintoihin. Eihän voi olla niin, että ammattiin valmistutaan ilman työharjoittelua. Jo ennestään suuressa paineessa olevat hoitoalan työntekjät asetetaan tässä taas uuteen rooliin ja se rooli on pelottava, Juvonen toteaa.

Hallitus haluaa ratkaista hoitajapulan kouluttamalla karkoituspäätöksen saaneita kolmansien maiden henkilöitä hoito- ja hoiva-alalle

Vanhusten määrä kasvaa Suomessakin ja pula hoitajista sekä kotiavustajista pahenee. Lääkkeeksi tarjotaan vieraskielisen työvoiman massiivista palkkaamista. Ruotsissa näin on toimittu ja jäljet pelottavat.

Hirveä hätä, ihan pakko päästä vessaan! Mutta kun et vaan<a href="https://www.dn.se/sverige/janne-josefsson-81-arige-gert-larsson-grater-och-sverige-har-forlorat-sin-heder/"> pysty</a>, koska olet vanha ja raihnainen&#8230;sanalla sanoen liikuntakyvytön. Viimein kotiavustaja tulee ja pyydät välittömästi apua. Kahdeskymmenes tai kolmaskymmenes avustaja muutaman viikon sisällä niiaa nätisti ja poistuu – ja palaa kantaen juomalasia.
Tämä tarina on tosi mutta vielä toistaiseksi Ruotsista, jossa kotiavustajiksi on tietoisesti päätynyt hurja määrä maahanmuuttajia. Näin<a href="https://www.expressen.se/ledare/att-inte-stalla-sprakkrav--ar-forbannad-vanvard/"> lataa</a> Expressen pääkirjoitussivullaan:
”Maan kieltä taitamattoman kotiavustajan lähettäminen kotikäynnille on puhdasta välinpitämättömyyttä, se on kunnan tai palveluyrityksen tahallinen laiminlyönti. Jos kielitaidottomuus johtaa erehdyksiin, on turha syyttää onnettomia olosuhteita. Kyseessä on riski, jonka työnantaja on valmis ottamaan.” 
Sama kaiku on askelten
&#8211; Tulevaisuudessa palveluiden laatu uhkaa romahtaa, ja hyvällä suomella saatava laadukas palvelu jää monelle julkisia palveluita käyttävälle haaveeksi,<a href="https://www.suomenuutiset.fi/suomen-perustan-gronroos-ulkomaisesta-tyovoimasta-suomesta-ei-loydy-hoitajia-ja-pari-muuta-ajankohtaista-hokemaa/"> toteaa</a> Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.
Grönroos pitää ulkomaista työvoimaa hoitoalalla pikemminkin uhkana kuin mahdollisuutena ja uskoo, että hoitajapula olisi ratkaistavissa korjaamalla hoitajien palkkausta ja työoloja.
&#8211; Ulkomainen työvoima hoitoalalla on siis enemmän uhka kuin mahdollisuus. Poliitikot voivat vaikuttaa hoitajien työoloihin ja palkkatasoon. Ja myös työmarkkinoilla vallitsee kysynnän ja tarjonnan laki: kun tarjottu palkka ja työolot ovat kohdillaan, niin kyllä tekijäkin löytyy, Grönroos kirjoittaa ajatuspajan sivuilla.
”He vievät minulta hengen”
Ruotsin kunnallisalan työntekijäliiton (Kommunal, 570 000 jäsentä) <a href="https://www.kommunal.se/sites/default/files/attachment/svenska_spraket_a_och_o_inom_aldreomsorgen_webb_.pdf">haastattelututkimuksessa</a> kävi ilmi, että 73 prosenttia vastaajista koki kielitaidon puutteen johtavan ongelmiin hoidon laadussa tai potilasturvallisuudessa.
Vaativaan mutta heikosti palkattuun työhön on vaikeaa löytää osaajia. Tukalassa tilanteessa voi olla houkuttelevaa palkata ontuvan kielitaidon omaava henkilö. Ja ajatella, että ehkä hän oppii kielen siinä työn ohessa. Samalla unohtuu se, että apua kaipaava vanhus saattaa tarvita myös ihan vaan omankielistään juttuseuraa totaalisessa yksinäisyydessään.
Jutun alussa mainittu 81-vuotias Gert sai tarinan julkaisemisen jälkeen vieraakseen korkeasti tituleeratun sosiaalipampun. Tämä lupasi kohennusta ja parannusta vanhuksen tilanteeseen. Näin ei sitten kuitenkaan tapahtunut:
&#8211; He vievät minulta hengen, Gert itki kertoessaan voinnistaan toimittajalle.
&nbsp;
&nbsp;