Venäjän hyökkäystä paossa olevat ihmiset ovat sopeutuneet nopeasti uuteen yhteiskuntaan ja työllistyvät vikkelästi. Ero on suuri moneen muuhun pakolaisryhmään verrattuna. Toki taustalla on yhteinen eurooppalainen kulttuuriperinne sekä maahan tulleiden hyvä koulutus. Moni aikookin jäädä niille sijoilleen rakentamaan yhteistä hyvinvointia.

Valtioneuvoston kanslia (Regeringskansliet) tilasi keväällä ainutlaatuisen haastattelutatutkimuksen, jonka avulla pyrittiin selvittämään Ruotsiin tilapäisen suojelun piiriin päätyneiden ukrainalaisten nykyinen tilanne ja toiveet heidän itsensä kertomana. Tutkimuksen suoritti Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM.

Asenne ratkaisee kotiutumisessa

Haastattelututkimus tehtiin huhti-toukokuun aikana ja siihen osallistui 4 682 ukrainan kansalaista sekä 64 kolmannen maan kansalaista. Haastatellut edustavat 19 prosenttia koko maassa olevasta ukrainalaisesta pakolaispopulaatiosta. Kysely vietiin läpi puhelimitse tai verkon välityksellä.

Haastateltujen ukrainalaisten asennetta kuvaavat hyvin heidän esittämänsä keskeiset toiveet: kieltenopetusta kaipasi 51 prosenttia ja tukea työpaikan hankkimiseen tarvitsisi 43 prosenttia pakolaisista. Kyseiset ominaisuudet ovat YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan keskeisiä tekijöitä uuteen yhteiskuntaan sopeutumisessa, jota integraatioksikin kutsutaan.

Ylikoulutus vaikeuttaa työllistymistä

Sotaa Ukrainassa pakenevista miehistä oli työelämässä 69 prosenttia, naisista töissä kävi joka toinen. Loput aktiivisten pakolaisten ryhmästä etsi töitä. Vain 12 prosenttia kaikista haastatelluista oli passiivisia. He olivat eläkeläisiä, opiskelijoita tai työttömiä, jotka eivät hakeneet töitä.

Ukrainalaisten jo muutenkin korkeaa työllistymisastetta on hidastanut se, että huomattava osa heistä on korkeasti koulutettuja. Heille on ollut tarjolla työtä, johon he ovat olleet ylikoulutettuja ja jossa he eivät voi hyödyntää täysipainoisesti osaamistaan.

80 prosenttia työtä etsivistä ilmoitti kielitaidottomuuden keskeiseksi työllistymisensä esteeksi. Englannin opetus koettiin sekin tarpeelliseksi, jotta korkeakoulututkinto vastaisi paremmin käytännön työelämän haasteisiin.

Harva haluaa takaisin kotimaahan

Ruotsi on ilmeisesti vastannut hyvin pakolaisten toiveita turvallisesta ja mahdollisuuksia tarjoavasta asuinpaikasta, sillä 72 prosenttia kyselyyn vastanneista aikoo näkyvissä olevana aikana jäädä niille sijoilleen Ruotsissa. Muuttoa maan sisällä hautoo 8 prosenttia haastatelluista.

Vain 28 prosenttia pakolaisista haluaisi palata Ukrainaan sodan mahdollisesti joskus loppuessa ja 19 prosenttia ei halua missään nimessä palata. 18 prosenttia puolestaan ei voi palata ja epävarmoja aikeistaan on 35 prosenttia haastatelluista.

SUOMEN UUTISET