Immonen: Maahanmuutto ei ole rikkaus ja voimavara vaan valtava taloudellinen rasite – ”Suomella käsillä viimeiset hetket kääntää suunta”

Eduskunnassa käytiin keskiviikkona keskustelu perussuomalaisten välikysymyksestä maahanmuuttopolitiikkaa ja taloutta koskien. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen kritisoi salipuheessaan liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa kannattavia vanhoja puolueita siitä, että nämä harhaanjohtavasti väittävät humanitaarisen maahanmuuton olevan Suomelle rikkaus ja voimavara.

– Meille väitetään, että tätä kautta Suomeen saadaan tuottavia moniosaajia ja uusia veronmaksajia. Totuus tämän harhaanjohtamisen takana on kuitenkin toinen. Todellisuudessa humanitaarinen maahanmuutto on Suomelle valtava taloudellinen rasite. Lisäksi se on turvallisuusuhka sekä ilmiö, joka heikentää yhteiskunnan sisäistä koheesiota.

Maahanmuuttajien työllisyysasteet jäävät pieniksi

Immosen mukaan maahanmuuton suurimmat kustannukset aiheutuvat vuosien kuluessa turvapaikanhakijan, pakolaisen ja perheenyhdistettävän maahan saapumisesta.

– On tärkeää ymmärtää, että vastuullinen maahanmuuttopolitiikka tässä hetkessä on nimenomaan investointi tulevaisuuteen.

Monet maahanmuuttajaryhmät eivät työllisty eivätkä kotoudu Suomeen. VATT:n tilastoraportin mukaan Irakissa, Somaliassa ja Afganistanissa syntyneiden henkilöiden työllisyysasteet jäävät 10–15 vuoden maassaoloajan jälkeenkin todella kauas kantaväestön työllisyysasteista.

– Miehillä työllisyysasteet jäävät kantaväestöä noin 40–50 prosenttiyksikköä pienemmiksi ja naisilla noin 60 prosenttiyksikköä pienemmiksi. Lisäksi kyseisissä maissa syntyneiden palkat jäävät 15 vuoden maassaoloajan jälkeen murto-osaksi kantaväestön palkoista, Immonen sanoo.

Maahanmuuttajille peräti 40 prosenttia toimeentulotuista

Suomen Perusta -ajatuspajan tuoreen julkaisun mukaan Afganistanissa syntyneiden keskimääräinen toimeentulotuki on vielä 20 vuoden maassaoloajan jälkeenkin yli kymmenenkertainen verrattuna kantaväestöön.

– Afganistanissa syntyneistä 18–64-vuotiaista peräti 61 prosenttia sai toimeentulotukea vuonna 2017. Kantaväestössä vastaava osuus oli 7,3 prosenttia. Irakissa ja Somaliassa syntyneillä tuet ovat puolestaan noin 15-kertaiset 20 vuoden jälkeen, Immonen avaa.

– Kaikkiaan maahanmuuttajat saivat vuonna 2018 yhteensä peräti 40 prosenttia pääkaupunkiseudun toimeentulotuista.

Riippuvuus sosiaalituista heikentää huoltosuhdetta

Immosen mukaan humanitaarinen maahanmuutto ja maahanmuuttajien riippuvuus sosiaalituista heikentävät entisestään Suomen heikkoa taloudellista huoltosuhdetta.

– Tietyissä maahanmuuttajaryhmissä työllistyneiden henkilöiden keskimääräinen vaikutus julkiseen talouteen on usein negatiivinen johtuen muun muassa matalista työtuloista ja heidän maksamiensa verojen vähyydestä verrattuna käytettyihin palveluihin ja saatuihin tulonsiirtoihin.

– Talouden kannalta merkittävää on myös se, että usein työllistyneet maahanmuuttajat työskentelevät kansantalouden kannalta hyödyttömissä ja tuottamattomissa, julkisen sektorin rahoittamissa ammateissa, kuten tulkkeina ja erilaisina monikulttuurisuusohjaajina, Immonen sanoo.

Vastuutonta ja lyhytnäköistä politiikkaa

Immonen kritisoi hallitusta siitä, että se on kaikista tosiasioista piittaamatta edistämässä Suomelle vahingollista maahanmuuttoa helpottamalla muun muassa jo ennestään löysää perheenyhdistämistä.

– Tämä on erittäin vastuutonta ja lyhytnäköistä politiikkaa. Samalla, kun muut Pohjoismaat tiukentavat maahanmuuttopolitiikkaansa, Suomi löysentää omaansa.

Immosen mukaan suomalaisten päättäjien harjoittama maahanmuuttopolitiikka on ollut pitkään epäonnistunutta.

– Politiikan on tosiasioiden valossa muututtava. Suomen ei tule ottaa enää vastaan ihmisiä sellaisista maista, joista tulevat eivät kokemusperäisesti työllisty. Lisäksi mahdollisimman moni huonosti kotoutunut maahanmuuttaja tulee palauttaa takaisin lähtömaahansa. Humanitaarisen maahanmuuton lopettaminen ja avun keskittäminen pakolaislei­reille olisi kiistatta sekä suomalaisen yhteiskunnan että pakolaisten edun mukaista.

Olemme luisumassa Ruotsin tielle

Immosen mukaan nykyinen maahanmuuttopolitiikka ja sen mukanaan tuomat ongelmat murentavat kansalaisten luottamusta julkista valtaa ja poliittista järjestelmää kohtaan.

– Olemme luisumassa kovaa vauhtia Ruotsin tielle. Suomella alkaa olla viimeiset hetket käsillä kääntää kehityksen suunta ja minimoida maahanmuuttokatastrofin vauriot. Kyse on poliittisesta valinnasta. Suomelle vahingollinen maahanmuuttopolitiikka on hallituksen poliittinen valinta. Perussuomalaiset valitsisivat toisin.

---

Oikaisu 21.10.2021 klo 16:49: Jutussa mainittiin aiemmin virheellisesti VTT:n työllisyysasteita koskeva tilastoraportti. Kyse on VATT:n tilastoraportista.