

Liike Nytin Harry Harkimo sekä perussuomalaisten Ville Tavio ja Riikka Purra jättämässä välikysymystä. / LEHTIKUVA
Perussuomalaiset: Hallitus laajentaa taloudellisesti haitallista maahanmuuttoa – välikysymys on välttämätön
Perussuomalaiset ja Liike Nyt ovat tänään jättäneet välikysymyksen hallituksen maahanmuuttopolitiikasta, sen aiotuista lievennyksistä ja taloudesta.
Välikysymyksen mukaan humanitaariseen ja sosiaaliperusteiseen maahanmuuttoon liittyy monia muitakin ongelmia kuin taloudellisia, mutta nyt välikysymys koskee juuri taloutta, koska maan julkisen talouden tila, budjetin alijäämät, velan kasvu, menojen kasvu ovat huolestuttavia.
Järjestelmä murtuu
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että uusilla maahanmuuttoa helpottavilla esityksillä tullaan edesauttamaan suomalaisen järjestelmän taloudellisten, sosiaalisten ja turvallisuuteen liittyvien seikkojen murtumista.
– Muu hallitus antaa vihreän sisäministerin toimia haluamallaan tavalla, esimerkiksi perheenyhdistämiseen, suojelukategorioihin ja kansalaisuuden saamiseen liittyen. En ole nähnyt yhtä ainutta huomautusta pääministeripuolueelta tai keskustalta esimerkiksi siitä, että sisäministerin toimia ei ole edes hallitusohjelmassa.
– Miksi vihreät saa hillua hallituksessa ja päättää yksin maamme kannalta näin vakavista ja perustavanlaatuisista asioista? Purra ihmettelee.
Työttömät sukulaiset maahan
Hallituksen uudella esityksellä Suomesta tulisi Länsi-Euroopan liberaaleinta perheenyhdistämispolitiikkaa harjoittava valtio. Tämä on oleellinen vetovoimatekijä kaikissa oloissa, mutta erityisesti, mikäli laajamittaiset turvapaikanhakijavirrat lähtevät liikkeelle Eurooppaa kohti.
Perheenyhdistäminen on jo pitkään ollut suurin maahanmuuton reitti Suomeen. Ennen koronapandemian käynnistymistä vuonna 2019 Suomi myönsi jo yli 10 000 perheperusteista oleskelulupaa.
– Muut puolueet hämärtävät tätä tosiasiaa esittämällä, että kyse on jostakin muusta kuin yleensä humanitaarisesta tai sosiaaliperustaisesta maahanmuutosta. Kyse on kuitenkin useimmiten juuri siitä samasta maahanmuutosta, joka keskimäärin aiheuttaa suuria kustannuksia ja myös muita ongelmia.
– Lopputuloksen kannalta on yhdentekevää, onko henkilö saapunut perheenkokoajana vai perheenjäsenenä. Tämä yhdistettynä siihen, että kansalaisuuden saa Suomessa hyvin nopeasti ja helposti, johtaa tällaisen maahanmuuton lisääntymiseen, Purra huomauttaa.
Kustannuksista ei haluta puhua
Purran mielestä maahanmuuton kustannukset ovat edelleen eräänlainen tabu poliittisessa keskustelussa – jopa tilanteessa, jossa julkisen talouden tila on näin huolestuttava.
– Jopa oikeistopuolueista kuulee väitettävän, että maahanmuuton aiheuttamia kustannuksia ei muutaman vuoden jälkeen enää tulisi huomioida maahanmuuton kustannuksina, koska henkilöt ovat olleet jo niin kauan maassa.
– Kansainvälistä suojelua saaneiden asumisaikavelvoite kansalaisuuden saamiseksi on Suomessa vain neljä vuotta. On täysin kestämätön ja valheellinen ajatus, että sen jälkeen näitä asioita ei olisi oleellista enää huomioida tai edes selvittää.
Julkinen talous ei kestä tulijoita
Tilastotiedot osoittavat, että kantaväestöön verrattuna Lähi-idästä ja sen lähialueilta tullut maksaa vuodessa 16 000 euroa vähemmän veroja kuin saa tulonsiirtoja ja käyttää julkisia palveluita. Tällainen maahanmuutto on yksiselitteisen negatiivista julkisen talouden kannalta.
– Jos Suomi ottaisi maahan esimerkiksi 1 000 afganistanilaista lisää, kuten nyt on esitetty, heidän yhteenlaskettu vaikutuksensa Suomen julkiselle taloudelle elinkaarensa ajalta on ainakin miinus 500 miljoonaa euroa. Summa voi kasvaa perheenyhdistämisten myötä miljardiin euroon. Siis vain tuhannesta henkilöstä keskimäärin.
Vastuutonta ja suomalaisen edun vastaista
Maahanmuutto kuormittaa yliedustetusti myös useita muita yhteiskunnan verorahoitteisia sektoreita, lastensuojelusta poliisitoimen kautta oikeuslaitokseen. Kaikella tällä on merkittävä kustannusvaikutus.
– Vastuuntuntoinen hallitus ei tällaisessa tilanteessa, koronakriisin juuri väistyessä, tekisi mitään muita kuin suomalaisten välitöntä hyvinvointia, turvallisuutta ja maan taloudellista elpymistä tukevia toimia. Humanitaarisen ja sosiaaliperäisen maahanmuuton vauhdittaminen ja houkuttelu on vastuutonta ja epäoikeudenmukaista maamme omia kansalaisia ja veronmaksajia kohtaan, Purra muistuttaa.
Kokoomus ja kristillisdemokraatit eivät tue välikysymystä.
Katso tilaisuus täältä:
<strong>Riikka Purra, Ville Tavio ja Liike Nytin Hjallis Harkimo yhteisessä tiedotustilaisuudessa Eduskunnan Kansalaisinfossa. </strong>
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vetovoimatekijät humanitaarinen maahanmuutto veronmaksajat tulonsiirrot Julkinen talous Riikka Purra Perheenyhdistäminen Sosiaaliturva Velkaantuminen perussuomalaiset hallitus Välikysymys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Migri tyrmää lakiesityksen perheenyhdistämisen helpottamiseksi – Ohisalo ei halua edes puhua ankkurilapsista

Perussuomalaiset tekee välikysymyksen maahanmuuttopolitiikasta ja taloudesta – suomalaisten hyvinvointi etusijalle

Hallitus ottaa miljardeja uutta velkaa, kohdistaa varoja vääriin kohteisiin – perussuomalaiset hakisi säästöjä maahanmuutosta: ”Eurooppa ei kykene ratkaisemaan Afrikan ja Lähi-idän ongelmia”

Kristilliset ja kokoomus eivät lähteneet mukaan välikysymykseen taloudesta ja maahanmuuttopolitiikasta – Tavio: Puolueiden syy poisjäämiseen poliittinen strategia

Perussuomalaisten välikysymys taloudesta ja maahanmuutosta – Mäkelä kehottaa demareita ”ottamaan mallia tanskalaisilta puolueveljiltään”

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Suomi ottaa 4,5 miljardia takkiin – hallitus hehkuttaa ”ilmaista rahaa”

Vihreät eivät suostu kertomaan, kuinka paljon humanitaarinen maahanmuutto saa maksaa – Purra: ”Olen kysynyt monta kertaa, missä on raja”

Valtaosa koronan takia sairaalassa hoidettavista vieraskielisiä – rokotevastaisuus, pelot ja ennakkoluulot syynä sairastumiseen

Perussuomalaiset kysyi turhaan hallitukselta: Paljonko EU:n 6,6 miljardin paketista menee Suomessa pienituloiselle ja eläkeläisille?
Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.