

Liike Nytin Harry Harkimo sekä perussuomalaisten Ville Tavio ja Riikka Purra jättämässä välikysymystä. / LEHTIKUVA
Perussuomalaiset: Hallitus laajentaa taloudellisesti haitallista maahanmuuttoa – välikysymys on välttämätön
Perussuomalaiset ja Liike Nyt ovat tänään jättäneet välikysymyksen hallituksen maahanmuuttopolitiikasta, sen aiotuista lievennyksistä ja taloudesta.
Välikysymyksen mukaan humanitaariseen ja sosiaaliperusteiseen maahanmuuttoon liittyy monia muitakin ongelmia kuin taloudellisia, mutta nyt välikysymys koskee juuri taloutta, koska maan julkisen talouden tila, budjetin alijäämät, velan kasvu, menojen kasvu ovat huolestuttavia.
Järjestelmä murtuu
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että uusilla maahanmuuttoa helpottavilla esityksillä tullaan edesauttamaan suomalaisen järjestelmän taloudellisten, sosiaalisten ja turvallisuuteen liittyvien seikkojen murtumista.
– Muu hallitus antaa vihreän sisäministerin toimia haluamallaan tavalla, esimerkiksi perheenyhdistämiseen, suojelukategorioihin ja kansalaisuuden saamiseen liittyen. En ole nähnyt yhtä ainutta huomautusta pääministeripuolueelta tai keskustalta esimerkiksi siitä, että sisäministerin toimia ei ole edes hallitusohjelmassa.
– Miksi vihreät saa hillua hallituksessa ja päättää yksin maamme kannalta näin vakavista ja perustavanlaatuisista asioista? Purra ihmettelee.
Työttömät sukulaiset maahan
Hallituksen uudella esityksellä Suomesta tulisi Länsi-Euroopan liberaaleinta perheenyhdistämispolitiikkaa harjoittava valtio. Tämä on oleellinen vetovoimatekijä kaikissa oloissa, mutta erityisesti, mikäli laajamittaiset turvapaikanhakijavirrat lähtevät liikkeelle Eurooppaa kohti.
Perheenyhdistäminen on jo pitkään ollut suurin maahanmuuton reitti Suomeen. Ennen koronapandemian käynnistymistä vuonna 2019 Suomi myönsi jo yli 10 000 perheperusteista oleskelulupaa.
– Muut puolueet hämärtävät tätä tosiasiaa esittämällä, että kyse on jostakin muusta kuin yleensä humanitaarisesta tai sosiaaliperustaisesta maahanmuutosta. Kyse on kuitenkin useimmiten juuri siitä samasta maahanmuutosta, joka keskimäärin aiheuttaa suuria kustannuksia ja myös muita ongelmia.
– Lopputuloksen kannalta on yhdentekevää, onko henkilö saapunut perheenkokoajana vai perheenjäsenenä. Tämä yhdistettynä siihen, että kansalaisuuden saa Suomessa hyvin nopeasti ja helposti, johtaa tällaisen maahanmuuton lisääntymiseen, Purra huomauttaa.
Kustannuksista ei haluta puhua
Purran mielestä maahanmuuton kustannukset ovat edelleen eräänlainen tabu poliittisessa keskustelussa – jopa tilanteessa, jossa julkisen talouden tila on näin huolestuttava.
– Jopa oikeistopuolueista kuulee väitettävän, että maahanmuuton aiheuttamia kustannuksia ei muutaman vuoden jälkeen enää tulisi huomioida maahanmuuton kustannuksina, koska henkilöt ovat olleet jo niin kauan maassa.
– Kansainvälistä suojelua saaneiden asumisaikavelvoite kansalaisuuden saamiseksi on Suomessa vain neljä vuotta. On täysin kestämätön ja valheellinen ajatus, että sen jälkeen näitä asioita ei olisi oleellista enää huomioida tai edes selvittää.
Julkinen talous ei kestä tulijoita
Tilastotiedot osoittavat, että kantaväestöön verrattuna Lähi-idästä ja sen lähialueilta tullut maksaa vuodessa 16 000 euroa vähemmän veroja kuin saa tulonsiirtoja ja käyttää julkisia palveluita. Tällainen maahanmuutto on yksiselitteisen negatiivista julkisen talouden kannalta.
– Jos Suomi ottaisi maahan esimerkiksi 1 000 afganistanilaista lisää, kuten nyt on esitetty, heidän yhteenlaskettu vaikutuksensa Suomen julkiselle taloudelle elinkaarensa ajalta on ainakin miinus 500 miljoonaa euroa. Summa voi kasvaa perheenyhdistämisten myötä miljardiin euroon. Siis vain tuhannesta henkilöstä keskimäärin.
Vastuutonta ja suomalaisen edun vastaista
Maahanmuutto kuormittaa yliedustetusti myös useita muita yhteiskunnan verorahoitteisia sektoreita, lastensuojelusta poliisitoimen kautta oikeuslaitokseen. Kaikella tällä on merkittävä kustannusvaikutus.
– Vastuuntuntoinen hallitus ei tällaisessa tilanteessa, koronakriisin juuri väistyessä, tekisi mitään muita kuin suomalaisten välitöntä hyvinvointia, turvallisuutta ja maan taloudellista elpymistä tukevia toimia. Humanitaarisen ja sosiaaliperäisen maahanmuuton vauhdittaminen ja houkuttelu on vastuutonta ja epäoikeudenmukaista maamme omia kansalaisia ja veronmaksajia kohtaan, Purra muistuttaa.
Kokoomus ja kristillisdemokraatit eivät tue välikysymystä.
Katso tilaisuus täältä:
<strong>Riikka Purra, Ville Tavio ja Liike Nytin Hjallis Harkimo yhteisessä tiedotustilaisuudessa Eduskunnan Kansalaisinfossa. </strong>
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vetovoimatekijät humanitaarinen maahanmuutto veronmaksajat tulonsiirrot Julkinen talous Riikka Purra Perheenyhdistäminen Sosiaaliturva Velkaantuminen perussuomalaiset hallitus Välikysymys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Migri tyrmää lakiesityksen perheenyhdistämisen helpottamiseksi – Ohisalo ei halua edes puhua ankkurilapsista

Perussuomalaiset tekee välikysymyksen maahanmuuttopolitiikasta ja taloudesta – suomalaisten hyvinvointi etusijalle

Hallitus ottaa miljardeja uutta velkaa, kohdistaa varoja vääriin kohteisiin – perussuomalaiset hakisi säästöjä maahanmuutosta: ”Eurooppa ei kykene ratkaisemaan Afrikan ja Lähi-idän ongelmia”

Kristilliset ja kokoomus eivät lähteneet mukaan välikysymykseen taloudesta ja maahanmuuttopolitiikasta – Tavio: Puolueiden syy poisjäämiseen poliittinen strategia

Perussuomalaisten välikysymys taloudesta ja maahanmuutosta – Mäkelä kehottaa demareita ”ottamaan mallia tanskalaisilta puolueveljiltään”

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Suomi ottaa 4,5 miljardia takkiin – hallitus hehkuttaa ”ilmaista rahaa”

Vihreät eivät suostu kertomaan, kuinka paljon humanitaarinen maahanmuutto saa maksaa – Purra: ”Olen kysynyt monta kertaa, missä on raja”

Valtaosa koronan takia sairaalassa hoidettavista vieraskielisiä – rokotevastaisuus, pelot ja ennakkoluulot syynä sairastumiseen

Perussuomalaiset kysyi turhaan hallitukselta: Paljonko EU:n 6,6 miljardin paketista menee Suomessa pienituloiselle ja eläkeläisille?
Viikon suosituimmat

Greta Thunberg hilluu jo Pariisissa – ilmasto ja Gaza unohtuivat
Ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg huutaa naama punaisena milloin minkäkin asian puolesta. Nyt aktivisti on löytänyt tiensä Ranskan ”lukiolaisprotesteihin”.

Elina Hiltusen islamkritiikki vaiennettiin kokoomuksessa: ”Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka aidosti välittää sananvapaudesta”
Kokoomuksen Turun valtuustoryhmästä erotettu ja sittemmin puolueen jättänyt Elina Hiltunen sanoo, ettei kokoomuksessa sallita julkista islamkritiikkiä muslimiäänestäjien menettämisen pelossa.

Lapsensa murhannut mies vaihtoi Ruotsissa sukupuolta – pääsi naisvankilaan ahdistelemaan ja herättämään pelkoa
Ruotsin uusi translaki mahdollisti kahden lapsensa murhasta elinkautiseen tuomitun vangin siirtämisen miesten vankilasta naisvankilaan. Nyt naisvangit ja vankilan työntekijät kertovat pelosta, seksuaalisesta häirinnästä ja viranomaisten haluttomuudesta puuttua ongelmiin, raportoi Expressen.

Purra oikoo kokoomuksen bensaväitteitä: Se ainoa vaikuttava bensan hintaa laskeva toimi ei ole kokoomukselle ja RKP:lle mitenkään käynyt
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ihmettelee kokoomuksen puheita ”bensan hinnan alentamista” koskevista neuvotteluista, kun pöydällä olevassa kokonaisuudessa ei ole ainuttakaan bensan tai dieselin hintaan vaikuttavaa toimea.

Antikainen: Osa suomalaismepeistä puolusti terroristeja – ”Ei tätä voi ymmärtää”
Kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee demareiden, vasemmiston ja kokoomuksen meppejä, jotka vastustivat Muslimiveljeskunnan nostamista EU:n terroristilistalle.

The Economist varoittaa instituutioihin leviävästä islamismista – vaatii poliittiselta keskikentältä rohkeutta
Islam herättää Euroopassa kasvavaa epäluuloa maanosan tulevaisuudesta. Liberaali The Economist -lehti pyrkii käsittelemään aihetta avoimesti nostamalla esiin aiheellisia ongelmia ja myös toppuuttelemalla osaa uhkakuvista. Brittilehden mukaan Eurooppa ei ole näillä näkymin romahtamassa väestönvaihtoon eikä sharia-laista ole tulossa valtavirtaa. Sen sijaan vakavampi ongelma on väkivallattomasti ja salakavalasti leviävä islamismi, joka pyrkii soluttautumaan instituutioihin, kaventamaan sananvapautta ja radikalisoimaan maltillisia Euroopassa asuvia muslimeja. Yksipuolisesta äärioikeistojahdista poiketen liberaali lehti piikittelee valtavirran politiikkaa islamin edessä vaikenemisesta ja rasismileimojen pelosta. The Economist muistuttaa, että vasemmiston haluttomuus kohdata islamin ongelmia sekä poliittisen keskikentän pelokkuus ruokkivat vastareaktioita, joilla voi olla arvaamattomia seurauksia.

Perussuomalaiset ja Leena Meri laittoivat lopun rikollisten hyysäämiselle – katso 23 kohdan lista
Oikeusministeri Leena Meren johdolla perussuomalaiset on uudistanut Suomen kriminaalipolitiikkaa tiukempaan suuntaan. Puolue on koventanut rangaistuksia ja kiristänyt rikosvastuuta. Samalla perussuomalaiset on nostanut kansalaisten turvallisuuden ja rikosten uhrien oikeudet politiikan keskiöön. Tavoitteena on, että rikoksista seuraa oikeudenmukainen rangaistus ja uhrien asema vahvistuu.

Bergbom sanasodassa kokoomusedustajan kanssa – harhaanjohtava lainaus vaihtui ilmastonmuutosdenialismisyytöksiin
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Miko Bergbom ja kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ajautuivat sanasotaan sosiaalisessa mediassa polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisesta. Bergbom arvostelee Kaumaa harhaanjohtavasta viestinnästä ja keskustelun siirtämisestä perusteettomiin syytöksiin ilmastonmuutoksen kiistämisestä.

Ilmastokiihko ja maahanmuuttointoilu sivussa VM:n virkapuheenvuorossa – Purra kiittää realismista
Valtiovarainministeriön tuoreessa virkapuheenvuorossa kyseenalaistetaan Suomen pyrkimys olla ilmastopolitiikan edelläkävijä ja toppuutellaan liiallista kunnianhimoa. Maahanmuuton osalta vain korkeasti koulutetun työvoiman tarve mainitaan. Valtiovarainministeri Riikka Purra kiittää virkamiesten realistista otetta.

Ranskan kaaos levisi Belgiaan – autot tulessa ja poliisit kivisateessa Brysselin mellakoissa
Palava skuuttikasa, tuhoutuneet bussit ja kivisateessa kyyristelevät poliisit jäivät muistoksi Belgian protestiviikosta. Perjantaina poliisi otti kiinni 110 ihmistä epäiltynä mielenosoitusten yhteydessä tehdyistä väkivaltaisuuksista. Syytenimikkeistä löytyy muun muassa tuhopolttoja, vahingontekoja ja jopa aseellinen vastarinta.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää














