

LEHTIKUVA
Perussuomalaiset kyselytunnilla: Suomi ottaa 4,5 miljardia takkiin – hallitus hehkuttaa ”ilmaista rahaa”
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kävi Helsingissä ”lahjoittamassa” Suomelle 2,1 miljardia euroa EU:n elpymispaketin varoja. Komission virallisessa tiedotteessa todettiin, ettei miljardeja tarvitse maksaa takaisin. Perussuomalaiset pitävät tällaista harhautusta naurettavana, sillä suomalaiset ovat maksaneet elpymisrahastoon 6,6 miljardia euroa. Nettotappiota tulee Suomelle siis 4,5 miljardia euroa.
– Ursula Von der Leyen kävi kiittämässä suomalaisia kuuliaisuudesta EU:n velkapaketin maksumiehinä. Median mukaan hänen ja pääministeri Sanna Marinin (sd.) henkilökemiat toimivat. Ihmehän se olisikin, jos kemiat eivät toimisi edes yli neljällä miljardilla veronmaksajien rahaa! perussuomaisten kansanedustaja Jani Mäkelä veisteli kyselytunnilla.
– Ymmärrättekö te, mitä voisimme tehdä yli 4,5 miljardilla, joka tässä tulee takkiin? Samaan aikaan yritätte nipistää poliisilta kymmeniä miljoonia ja joudutte perääntymään siitä nolosti – Euroopassa asiansa huonosti hoitaneille maille lähetätte tuhansia miljoonia!
Tarkkarajainen ja kertaluontoinen?
EU:n suurista vaikuttajamaista on kuultu, että elpymispaketin kaltaisista yhteisvelkaan perustuvista paketeista halutaan EU:ssa pysyvä mekanismi. Tätä on esittänyt muun muassa EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde. On arvioitu, että paketteja on tulossa lisää.
– Kysynkin pääministeriltä, aikooko hallitus suostua uusiin paketteihin, koska viime keväänä luvattiin, että EU:n elpymispaketti on ainutkertainen? Mitä sanotte, jos tulee uusia? Mäkelä kysyi.
Pääministeri toisti sen, mitä hallitus on kertonut ennenkin, että elpymisväline on ainutkertainen ja poikkeuksellinen väline. Moni muu EU-maan päättäjä on kuitenkin ennustanut toista.
Sadat miljoonat katosivat
Mäkelä huomautti, että vielä keväällä valtiovarainministeriö vakuutteli Suomen osuudeksi elpymisvälineestä 2,7 miljardia euroa. Nyt komissio ja hallitus yhdessä toteavat, että tulossa on vain 2,1 miljardia eli kuusisataa miljoonaa vähemmän.
– Kuinka tässä näin kävi? Puhuttiinko eduskunnalle muunneltua totuutta? Mäkelä epäili.
Ottiko EU yhteisvelkaa?
Edellisellä kyselytunnilla valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) myönsi, että paketti perustuu yhteisvelkaan. Yhteisvelkaa ei kuitenkaan EU:ssa pitänyt voida ottaa.
– Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mielestä se ei käy, ja entisen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mielestä yhteisvelasta pitäisi järjestää kansanäänestys, Mäkelä muistutti.
– Kuitenkin näyttää käyneen, eikä kansanäänestystä kuulu.
Yhteislaina satsataan vihreään teknologiaan
– Onko EU nyt ottanut yhteisvelkaa? Miten Suomi on voinut suostua sellaiseen, jonka EU:n säännöt kieltävät ja päähallituspuolueiden vaikuttajat ovat sanoneet mahdottomaksi? Ja mihin katosi 600 miljoonaa suomalaisten rahaa keväästä? Mäkelä halusi tietää.
Marin myönsi, että yhteistä lainaa otetaan, ja se satsataan muun muassa vihreän teknologian investointeihin. Marin lisäsi, että Suomen ansiosta pakettiin olisi neuvoteltu tarkkarajaisuus ja että kullakin jäsenmaalla olisi vastuu vain omasta osuudestaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vihreä teknologia velkapaketti poliisin määrärahat yhteisvelka EU:n elpymisrahasto EU-elpymispaketti Elpymisväline Christine Lagarde Ursula von der Leyen kyselytunti Annika Saarikko Tytti Tuppurainen Sanna Marin Jani Mäkelä Juha Sipilä EKP perussuomalaiset Kansanäänestys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset tekee välikysymyksen maahanmuuttopolitiikasta ja taloudesta – suomalaisten hyvinvointi etusijalle

Perussuomalaiset: Hallitus laajentaa taloudellisesti haitallista maahanmuuttoa – välikysymys on välttämätön

Hallitus ei edes tavoittele tasapainoista taloutta – millään seuraavalla hallituksella ei riitä aika tuhojen torjumiseen

Hallitus ottaa miljardeja uutta velkaa, kohdistaa varoja vääriin kohteisiin – perussuomalaiset hakisi säästöjä maahanmuutosta: ”Eurooppa ei kykene ratkaisemaan Afrikan ja Lähi-idän ongelmia”

Purra: Seuraava yhteisvastuullinen, tulonsiirtoihin ja velkaan perustuva EU-paketti syötetään ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun teemalla – ”Suomalaisten tehtävä on maksaa”

Ranskan presidentti Macron ei aikaillut: Vetosi Saksan uuteen liittokansleri Scholziin EU:n yhteisvelan kasvattamisen puolesta

EU lupasi avoimuutta, mutta dokumentteja salaillaan – ”Jos asiakirjat eivät kestä päivänvaloa, on niissä todennäköisesti jotain hämärää”
Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää