Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne ihmetteli tänään täysistunnossa hallituksen Julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2022-2025.

– Voisi luulla, ettei epäonnistuminen vaadi suunnittelua. Hallituksella on ollut vapaat kädet kirjoittaa suunnitelma, ja silti hallitus ei saavuta omia tavoitteitaan edes suunnitelmatasolla.

Jättää kielteiset vaikutukset huomiotta

Lulu Ranne pitää tätä suunnitelmaa eräänlaisena puoliväliarviona, miten hallituksen politiikka puree julkisen talouden keskipitkän ja pitkän aikavälin ongelmiin, ja summaa keskeiset havainnot:

– Ensinnäkin hallitus yliarvioi karkeasti ja älyllisen epärehellisesti toimiensa positiivisia vaikutuksia, ja jättää kielteiset vaikutukset huomiotta. Tästä huolimatta suunnitelma todistaa hallituksen epäonnistuvan sekä alkuperäisen hallitusohjelmansa että kestävyystiekarttansa tavoitteiden saavuttamisessa kaikilla aikaväleillä.

– Toiseksi valtionvarainministeriö on arvioinut hallituksen toimien talous-, kasvu- ja työllisyysvaikutuksia. Hallituksen tavoitteita ei saavuteta ministeriön käyttämillä oletuksilla. Arvioita heikomman kehityksen riskit ovat erittäin merkittävät.

– Tuloksena julkisen talouden velkasuhteen kasvu ei taitu 2020-luvun puolessa välissä, eikä julkinen talous saavuta tasapainoa sen jälkeenkään edes vuoteen 2060 mennessä. Samoin työllisyysaste ei nouse 75 prosenttiin vuosikymmenen puolivälissä, eikä työllisten määrän kasvutavoitteita saavuteta hallituksen toimenpitein millään aikavälillä, Ranne sanoo.

Ongelmat vain korostuvat

Ranteen mukaan valtionvarainministeriön arviot työllisyyden lisäämisen ja bruttokansantuotteen kasvun osalta osoittavat, että hallitusohjelman pysyvien toimien vaikutus bruttokansantuotteeseen on vain 0,6 prosenttiyksikköä ja työllisyyteen 7 000 henkilöä. Hallitusohjelman väliaikaisten toimien kasautuvat vaikutukset talouteen ja työllisyyteen ovat sen sijaan kaikilla oletuksilla nolla.

Korona- ja elvytysrahan kylvämisen hiipuessa tänä vuonna miljardien vaikutukset peräytyvät niin, että bruttokansantuotteeseen jää vain noin 0,2 prosenttiyksikön ja työllisiin 3 000 henkilön kasvu. Niillä parilla miljardilla, jotka Suomi saa elpymisvälineestä vuosina 2021-2026, talous kasvaa vain noin 0,1 prosenttiyksikköä ja työllisyys 9 000 henkeä, Ranne lisää.

– Kokonaisvaikutukset ovat täysin riittämättömät verrattuna hallituksen tavoitteisiin. Väliaikaiset koronatoimet olivat pääosin välttämättömiä ja välitön tuho vältettiin, mutta mitään keskipitkän tai pitkän aikavälin ongelmia ei ratkaistu, päinvastoin velkaa tuli kymmeniä miljardeja lisää, ja ongelmat vain korostuvat ja pahenevat hallituksen toimesta.

Millä oikeudella hallitus jatkaa?

Ranne ihmettelee, että ellei hallitus kykene tuottamaan edes suunnitelmaa talouden tasapainottamiseksi edes 10 vuoden jänteellä, mikä oikeutus sillä on jatkaa ideologiansa härkäpäistä, kaikki tosiasiat sivuuttavaa ajamista.

– Syntyy vaikutelma, ettei talouden tasapainotus todellisuudessa edes ole hallituksen tavoite, vaan tavoite on käynnistää niin paljon Suomea tuhoavia kehityskulkuja, ettei millään seuraavalla hallituksella riitä aika niiden kääntämiseen ja tuhojen torjumiseen, Ranne sanoo.

SUOMEN UUTISET