Perussuomalaiset ovat jättäneet vastalauseen valtiovarainvaliokunnan mietintöön vuoden 2021 kolmannesta lisätalousarviosta. Vastalauseessa moititaan väärin ajoitettua suhdannepolitiikkaa. Vastalauseen yhteydessä perussuomalaiset esittävät hallitukselle epäluottamusta.

Akuutin koronakriisin jälkeisestä nousukaudesta huolimatta hallitus kasvattaa menoja vaarantaen maamme pitkän aikavälin velkakestävyyden ja edellytykset vastata seuraavaan taantumaan.

– Kun talous lähtee maailmanlaajuisesti uudelleen käyntiin ja sen seurauksena inflaatio nousee, valtionlainojen korot voivat nousta. Tämä kaventaisi valtion taloudellista liikkumavaraa merkittävästi, kansanedustaja Ville Vähämäki linjaa.

Velkaa kasvatettu kahdessa vuodessa 40 miljardilla

Vastalauseessa moititaan puuttuvan menokurin ohella huoletonta suhtautumista velkaantumiseen.

– Hallitus otti viime vuonna velkaa 18,4 miljardia, ja tämän lisäbudjetin myötä kuluvan vuoden budjettivaje nousee 14,4 miljardiin. Lisäksi hallitus on ottanut EU-tukipaketin kautta vastuuta veronmaksajille 6,5 miljardia. Kahdessa vuodessa hallitus on siis kasvattanut velkaa 40 miljardilla, kansanedustaja Toimi Kankaanniemi sanoo.

– Hyväksymme koronasta johtuvat menot välttämättöminä, mutta vastapainoksi olisi jo nyt tarvittu myös menoleikkauksia esimerkiksi maamme ulkopuolelle menevistä määrärahoista.

Olisi tarvittu talouden kasvua tukevia ratkaisuja

Tässä vaiheessa koronakriisiä olisi siis tarvittu jo talouden pitkäaikaista kasvua tukevia ratkaisuja eikä lyhytnäköistä määrärahojen kasvattamista hyvinvoinnin nimissä.

– Esimerkiksi akkuteollisuus yhdistettynä kaivosteollisuuteen sisältää mahdollisuuden maailmanluokkaa olevan keskittymän luomiseen maahamme. Metsäteollisuuteen rinnastettavan menestystarinan syntyminen loisi aitoa hyvinvointia ja työpaikkoja, ja ilmastokin kiittäisi, Vähämäki kannustaa.

– Työllisyystoimia oli luvattu jo hallitusohjelmassa, mutta hallituksen eväät ovat koko ajan jääneet luvatusta. Ilman kipeitäkin uudistuksia talouden tasapainottamisesta tulee rankka savotta, joten nyt ei ole oikea aika harrastaa kuurupiiloa, Kankaanniemi jatkaa.

Mahdollisuuksia ei pitäisi tukahduttaa

Rakenteellisten uudistusten ja uutta kasvua ja liiketoimintaa synnyttävien pelinavausten sijaan hallitus on ollut kiinnostuneempi kokonaisten toimialojen vaikeuttamisesta.

– Hallituksen tavoite turpeen tuotannon puolittamisesta kuluvan vuosikymmenen aikana on tapahtumassa etuajassa. Sen sijaan, että hallitus jakaa turpeen tuottajille lopettamiskorvauksia, olisi voitu myöntää alan merkitys energiaomavaraisuudessa, kasvuturpeessa ja esimerkiksi akustiikkalevyissä. Ainutlaatuinen turvealamme omaa kilpailutekijöitä, joita muilla mailla ei ole. Mahdollisuuksia ei pitäisi tukahduttaa, vaan vaalia, kansanedustaja Jari Koskela muistuttaa.

– Olemme lehdistä saaneet lukea, kuinka EU-komissio kaavailee Suomen metsien määrittelemisestä eräänlaiseksi eurooppalaiseksi yhteisomaisuudeksi. Etelä- ja Keski-Euroopalle kyllä kelpaa suomalaisten metsien suojelu ilmastotekona, mutta hallituksen ei pitäisi antaa tuumaakaan periksi ja vaarantaa vastuullisen metsäteollisuutemme toimintaedellytyksiä, Kankaanniemi vaatii.

Suomen Uutiset