Ranne: Valtion palkkaparatiisien toiminta ja rahoitus harkittava uudelleen

Kansanedustaja, diplomi-insinööri Lulu Ranne tarttui valtion erityistehtäväyhtiöiden rahankäyttöön tämän vuoden seitsemännen lisätalousarvion käsittelyssä.

– On merkillistä, että demarivetoinenkin hallitus siirtää julkista rahaa ja taloudellista päätäntävaltaa yhtiöihin, missä se on eduskunnan ohjaus- ja valvontavallan ulottumattomissa, Lulu Ranne sanoo.

Menokohteet tärkeysjärjestykseen

Ranteen mukaan elämme aikaa, jolloin rajallisten voimavarojen käytössä tulisi olla erityisen tarkka, ja menokohteiden tärkeysjärjestyksen päättämisessä poikkeuksellisen huolellinen. Kaikenlaisesta turhuudesta, tuloksettomasta toiminnasta ja hukasta olisi viimeistään nyt pyrittävä eroon.

– On käsittämätöntä, että Ilmastorahasto Oy:öön halutaan pumpata 300 miljoonaa euroa tässä tilanteessa. Yhtiöllä on ollut käytettävissään lähes 2 miljardin euron tase kolmen vuoden ajan, eikä se ole saanut aikaiseksi ainokaistakaan sijoitusta. Kovapalkkainenkaan porukka ei keksinyt, miten ideologia muutetaan liiketoiminnaksi.

Kovapalkkaista porukkaa

Ranne kiinnittää huomiota Ilmastorahasto Oy:n kaltaisten valtion erityistehtäväyhtiöiden rahankäyttöön. Julkista rahaa eri tarkoituksiin saa, jakaa ja lainaa esimerkiksi Business Finland, Finnvera, Teollisuussijoitus, Finnfund, Ilmastorahasto ja Pohjoismainen kehitysrahasto.

– Yhteistä näille organisaatioille on, että niissä on töissä huomattavan paljon käsittämättömän kovapalkkaista porukkaa. Palkat ovat aivan muissa sfääreissä kuin valtiolla.

Kustannusrakenne uusiksi

Ranne pitää oireellisena, että saajan auttamiseksi tarkoitetun rahan jakaminen on henkilökustannuksilla mitattuna kalleinta julkisrahoitteista toimintaa, ja sijoittuu nimenomaan näihin eduskunnan ohjaus- ja valvontavallan ulottumattomissa oleviin yhteisöihin.

– Näiden toimintojen järjestämistapa ja kustannusrakenne pitää harkita uudelleen. Hyvää tarkoittavan toiminnan varjolla emme voi ylläpitää tällaisia itseään palkitsevia palkkaparatiiseja.