Immonen ja Puisto: Elvytysrahasto lisää Suomen yhteisvastuita EU:ssa – ”Suomelle lankeaa maksajan rooli”

Perussuomalaisten kansanedustajat Olli Immonen ja Sakari Puisto ovat huolissaan jatkuvasti lisääntyvistä EU-takausvastuista, komission ehdottamasta uudesta elvytysrahastosta ja EU:n yhteisvastuiden kasvattamisesta.

Erilaisia EU-yhteisvastuita kyhätään koronakriisin varjolla kasaan ennätysvauhtia. Hallituksen toukokuisessa lisätalousarviossa hyväksyttiin 432 miljoonan euron suuruinen valtiontakaus eurooppalaisen SURE-tukivälineen vakuudeksi sekä 372 miljoonan euron suuruinen valtiontakuu EU-takuurahastolle. Lisäksi yhteisvastuita on Euroopan vakausmekanismin EVM:n ja Euroopan keskuspankin kautta.

Askel kohti velka- ja tulonsiirtounionia

Viimeisimpänä EU-komissio ehdotti, Saksan ja Ranskan aloitteesta, että EU rakentaisi yhteiseen budjettiin nojaavan 750 miljardin euron elvytysrahaston, jonka komissio kokoaisi lainaamalla rahaa markkinoilta. Kyseinen velkarahapotti ohjattaisiin pahimmin koronapandemiasta kärsineille maille. Pääosa, 500 miljardia, olisi jäsenmaille vastikkeetonta avustusta ja 250 miljardia lainaa.

– Yhteiseen budjettiin perustuva EU:n velanotto tarkoittaisi merkittävää komission vallan ja yhteisvastuiden kasvua. Käytännössä elpymisrahaston perustaminen olisi käänteentekevä askel kohti velka- ja tulonsiirtounionia ja vastoin perussopimuksen no bailout -periaatetta eli sitä, ettei Euroopan unioni tai sen jäsenvaltio ole vastuussa toisen jäsenvaltion sitoumuksista eikä ota niitä vastatakseen (SEUT 125 -artikla), Olli Immonen ja Sakari Puisto toteavat.

Suomi joutuu ottamaan velkaa taatakseen muiden jäsenmaiden vastuita

– Järjestelyssä Suomen rooli on jälleen toimia maksajana – kuten tähänkin asti EU:n tukimekanismien kohdalla. Tämä mahdollistaa jo ennen koronakriisiä velkaantuneiden maiden ylivelkaantumisen jatkumisen ainakin tilapäisesti sekä yhtäältä Suomen kaltaisten talouksien lisävelkaantumisen ja riskien kasvun.

Suomen velka kasvaa ilman takausvastuitakin

Immonen ja Puisto avaavat, että kun velka on yhteisen EU-budjetin yhteydessä, jäsenmaat ovat siinä takaajina.

– Samalla Suomen jäsenmaksuosuudet jatkossa kasvaisivat EU:n yhteislainojen takaisinmaksamiseksi. Käytännössä Suomi tulee ottamaan siis itse lisää velkaa niiden maksamiseksi.

– Asetelma on Suomen kannalta hankala, sillä taloudenhoidossa riittää ongelmia omastakin takaa. Arvioiden mukaan Suomen julkinen velka kasvaa koronatoimien myötä muutenkin 20 miljardia euroa. Myös kuntasektorin tilanne on heikentynyt pitkään. Monet yritykset ovat vaikeuksissa, ja valtion takausvastuut rahoitusyhtiö Finnveran myötä ovat kasvaneet, kaksikko toteaa.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäseninä toimivat Immonen ja Puisto muistuttavat, että Suomella on perustuslain mukaan velvollisuus tarjota omille kansalaisilleen perusoikeudet ja turvata Suomen budjettisuvereniteetti.

– Suomen kohdalla kasvavat EU-vastuut voisivat riskien toteutuessa uhata perustuslaillisten velvollisuuksien toteuttamista.