

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Immonen ja Puisto: Elvytysrahasto lisää Suomen yhteisvastuita EU:ssa – ”Suomelle lankeaa maksajan rooli”
Perussuomalaisten kansanedustajat Olli Immonen ja Sakari Puisto ovat huolissaan jatkuvasti lisääntyvistä EU-takausvastuista, komission ehdottamasta uudesta elvytysrahastosta ja EU:n yhteisvastuiden kasvattamisesta.
Erilaisia EU-yhteisvastuita kyhätään koronakriisin varjolla kasaan ennätysvauhtia. Hallituksen toukokuisessa lisätalousarviossa hyväksyttiin 432 miljoonan euron suuruinen valtiontakaus eurooppalaisen SURE-tukivälineen vakuudeksi sekä 372 miljoonan euron suuruinen valtiontakuu EU-takuurahastolle. Lisäksi yhteisvastuita on Euroopan vakausmekanismin EVM:n ja Euroopan keskuspankin kautta.
Askel kohti velka- ja tulonsiirtounionia
Viimeisimpänä EU-komissio ehdotti, Saksan ja Ranskan aloitteesta, että EU rakentaisi yhteiseen budjettiin nojaavan 750 miljardin euron elvytysrahaston, jonka komissio kokoaisi lainaamalla rahaa markkinoilta. Kyseinen velkarahapotti ohjattaisiin pahimmin koronapandemiasta kärsineille maille. Pääosa, 500 miljardia, olisi jäsenmaille vastikkeetonta avustusta ja 250 miljardia lainaa.
– Yhteiseen budjettiin perustuva EU:n velanotto tarkoittaisi merkittävää komission vallan ja yhteisvastuiden kasvua. Käytännössä elpymisrahaston perustaminen olisi käänteentekevä askel kohti velka- ja tulonsiirtounionia ja vastoin perussopimuksen no bailout -periaatetta eli sitä, ettei Euroopan unioni tai sen jäsenvaltio ole vastuussa toisen jäsenvaltion sitoumuksista eikä ota niitä vastatakseen (SEUT 125 -artikla), Olli Immonen ja Sakari Puisto toteavat.
Suomi joutuu ottamaan velkaa taatakseen muiden jäsenmaiden vastuita
– Järjestelyssä Suomen rooli on jälleen toimia maksajana – kuten tähänkin asti EU:n tukimekanismien kohdalla. Tämä mahdollistaa jo ennen koronakriisiä velkaantuneiden maiden ylivelkaantumisen jatkumisen ainakin tilapäisesti sekä yhtäältä Suomen kaltaisten talouksien lisävelkaantumisen ja riskien kasvun.
Suomen velka kasvaa ilman takausvastuitakin
Immonen ja Puisto avaavat, että kun velka on yhteisen EU-budjetin yhteydessä, jäsenmaat ovat siinä takaajina.
– Samalla Suomen jäsenmaksuosuudet jatkossa kasvaisivat EU:n yhteislainojen takaisinmaksamiseksi. Käytännössä Suomi tulee ottamaan siis itse lisää velkaa niiden maksamiseksi.
– Asetelma on Suomen kannalta hankala, sillä taloudenhoidossa riittää ongelmia omastakin takaa. Arvioiden mukaan Suomen julkinen velka kasvaa koronatoimien myötä muutenkin 20 miljardia euroa. Myös kuntasektorin tilanne on heikentynyt pitkään. Monet yritykset ovat vaikeuksissa, ja valtion takausvastuut rahoitusyhtiö Finnveran myötä ovat kasvaneet, kaksikko toteaa.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäseninä toimivat Immonen ja Puisto muistuttavat, että Suomella on perustuslain mukaan velvollisuus tarjota omille kansalaisilleen perusoikeudet ja turvata Suomen budjettisuvereniteetti.
– Suomen kohdalla kasvavat EU-vastuut voisivat riskien toteutuessa uhata perustuslaillisten velvollisuuksien toteuttamista.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- elvytysrahasto koronakriisi yhteisvastuut liittovaltiokehitys jäsenmaat valtionvelka Nettomaksaja Sakari Puisto Suomi perussuomalaiset hallitus Olli Immonen talous EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tavio: EU-maita ajetaan yhteiseen velkavankeuteen

Hallitus lisää suomalaisten takausvastuita – PS: ”Onko meidän etumme kuulua valuuttaan, joka sitoo meidät toisten velkojen maksajaksi?”

Halla-aho: Hallituksen on ryhdyttävä valmistelemaan eroa yhteisvaluutasta – kriisiaikana eurosta on tulossa nilkkaan sidottu kivi, joka vetää Suomen mukanaan syvyyksiin

Hallitus ja kokoomus langettivat suomalaisille yli kahden miljardin uudet takausvastuut europaketteihin

Emeritusprofessori Viren EU-tukipaketeista: Yhteisvastuu poistaisi markkinakurin, ja se on ainoa mekanismi, joka hillitsee vastuutonta velkaantumista

Kommentti: Suomen valtion lainsäädännöllinen pohja on tällä hetkellä epäselvä – EU:n lakeina toimii poliittinen tahto

PS-kansanedustajat: EU-komission 750 miljardin elpymisrahasto on avoimen valtakirjan lahjarahaa – ”Suomen tilanne on nyt vakava”

Halla-aho: On aivan sama, rahoitetaanko elpymisrahastoa jäsenmaksujen korotuksella vai verotuksella – ”Suomalainen maksaa laskun joka tapauksessa”

Ruotsin vaihtoehdot EU-kriisissä: EMU tai Svexit
Viikon suosituimmat

Maahanmuuttajataustaisessa perheessä kasvanut nainen kokee olonsa vieraaksi Helsingin Kontulassa: ”Tästä on tullut Lähi-itä”
Suomen Uutisten haastattelemat Kontulan alueella liikkuvat ihmiset kertovat huumeiden käytön näkyvän aiempaa enemmän katukuvassa. Monen mielestä myös alue on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Cambridge rekrytoi tosielämän woke-Turhapuron – yliopistomaailma ihastui plagioinnista epäiltyyn rotuaktivistiin, unohti tyystin lähdekritiikin ja syyti hänelle kunniatohtoruuksia kuin saippuaa
Jason Arday on tällä hetkellä maailman kohutuin hahmo. Hän nousi 2020-luvun alussa kansainväliseksi akateemiseksi tähdeksi ja Cambridgen professoriksi elämäntarinansa, rotuaktivisminsa ja DEI-symboliarvonsa siivittämänä. Useat yliopistot jakoivat hänelle kilpaa kunniatohtorin titteleitä. Hiljattain hänen väitöskirjastaan ja tutkimusartikkeleistaan löytyi satoja selittämättömiä yhtäläisyyksiä muiden tutkijoiden aikaisempiin töihin. Lisäksi hänen kertomuksensa erilaisista urheilu- ja hyväntekeväisyysansioista paljastuivat liioitelluiksi tai jopa täysin katteettomiksi. Ensin Cambridgen yliopisto yritti pestä käsiään ja syyttää kriitikoita ajojahdista. Keskiviikkona yliopisto ilmoitti alkavansa sittenkin selvittämään tapausta, ja pian sen jälkeen Arday ilmoitti eroavansa virasta. Skandaalia on pidetty osoituksena laajemmasta instituutiomaailman mädännäisyydestä. Yliopisto halusi uskoa moraalisesti lumoavaan kertomukseen ja ryhtyi ensin puolustamaan sankariaan ennen kuin tarkisti tosiasiat.

Heinäluoma selittää koulushoppailun asuntopolitiikalla – tilastot kertovat toista
SDP:n Eveliina Heinäluoma selitti tällä viikolla koulushoppailun asuntopolitiikan syyksi ja nosti Myllypuron esimerkiksi onnistuneesta kehityksestä. Asuntomarkkinadata kertoo kuitenkin toista tarinaa.

22 EU-maata haastaa Espanjan löysän maahanmuuttolinjan – uppiniskainen sosialistipääministeri ei taivu
22 Euroopan unionin jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, ilmaisi viikonloppuna lähettämässään kirjeessä epäluottamuksensa Espanjan maahanmuuttopolitiikkaan. EU-maiden sisäministerit kokoontuvat tiistaina kiireelliseen videopalaveriin.

Nizzan terroristi tappoi 86 ihmistä – pikkuveli rehenteli veriteolla ennen karkotustaan
Ranskassa vietettiin heinäkuun puolivälissä surujuhlaa, kun Nizzan tuhoisasta terrori-iskusta tuli kuluneeksi kymmenen vuotta. Harrasta tunnelmaa järkytti tieto terroristin veljen rikoksista tapahtumapaikan läheisyydessä.

Islamisaatiolle vauhtia Britanniassa – koko poliisikunta paastolle solidaarisuussyistä
Valtaväestölle vieraan uskonnon tavat ja rituaalit hiipivät Englannin arkeen ilmeisen hyvää tarkoittavien toimien myötä. Muslimipoliisit haluaisivat koko virkakunnan osallistuvan ramadanin paastoon, jotta työtoverit ymmärtäisivät uskonnon merkityksen muslimeille. Toisaalta kukaan ei tiettävästi ole vastavuoroisesti ehdottanut joulukinkun tarjoamista vieraan uskonnon edustajille vuoden pimeimpänä aikana kristittyjen tapoihin tutustumiseksi.

Käräjäoikeus katsoi pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehneen maahanmuuttajan alaikäiseksi – THL:n ikäarvio jäi ristiriitaiseksi
Pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehnyt Irakista kotoisin oleva mies sai tuomion törkeästä ryöstöstä. Hän pahoinpiteli uhria tämän kotona, vei veitsen uhrin kaulalle ja vaati rahaa sekä omaisuutta. Käräjäoikeus katsoi hänet kuitenkin rikosoikeudellisesti alaikäiseksi, koska THL:n oikeuslääketieteellinen ikäarvio jäi ristiriitaiseksi.

Oikeusministeri Meri vie eläimet rääkkääjiltä – eläintenpitokiellon rikkomisesta jatkossa jopa vankeutta
Oikeusministeriö vaatii tiukempaa eläintenpitokiellon käyttöä eläinsuojelurikoksissa ja ehdottaa kiellolle pidempää vähimmäiskestoa. Ministeriö linjaa myös, että kiellon rikkomisesta voi jatkossa seurata jopa vuoden vankeusrangaistus.

SDP:n Lindtmanin esikuvamaa sai kyytiä puoluejohtajien paneelissa – Purra: Espanjan maahanmuuttopolitiikka toimii ”kutsuhuutona” laittomalle maahantulolle
Viides Kotkaniemi-foorumi järjestettiin keskiviikkona Luumäellä presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseon puutarhassa. Foorumin pääpaneelissa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta keskustelivat pääministeri Petteri Orpo (kok.), perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sekä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Antikainen: Lindtman puolustaa Sánchezia eikä Suomea
Kun Espanjan hallitus epäonnistui EU:n ulkorajan suojaamisessa, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löysi arvosteltavaa vain yhdestä suunnasta: rajaa puolustavasta Suomen sisäministeristä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan se kertoo kaiken olennaisen SDP:n turvallisuuspoliittisista prioriteeteista.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää














