Ruotsi on yhdessä Tanskan, Hollannin ja Itävallan kanssa näyttänyt keskisormea EU-komission ehdottamalle 750 miljardin euron jälleenrakennusrahastolle. Vaikka ehdotus tuskin menee läpi sellaisenaan, Ruotsi on tosipaikan edessä. Vaihtoehdot ovat joko Euroopan talous- ja rahaliiton jäsenyys tai ero EU:sta eli Svexit.

Euroopan yhteinen laina voi Dagens Industri -talousmedian mukaan olla koronakriisin ja Brexitin tärkein seuraus. Yhteishankkeisiin nuivasti suhtautuneiden brittien lähtö EU:sta on antanut Etelä-Euroopan maille avaimet valtaan.

Samaan syssyyn Ruotsi on ajautumassa pakkorakoon: maan on joko hyväksyttävä yhteisen finanssipolitiikan ehdot tai otettava hatkat koko Euroopan unionista.

Raha on vain maksuväline

EU-komission ehdottamat 750 miljardia euroa jälleenrakennukseen on toki paljon rahaa, mutta periaate on tärkeämpi. Tässä tapauksessa lainanottaja on EU ja 500 miljardia jaellaan avokätisesti puhtaana tukena, lähinnä Italialle, Espanjalle ja Ranskalle sekä entisen Itä-Euroopan maille. Siinä menevät romukoppaan EU:n tabut 30 vuoden takaa.

Jälleenrakennusrahaston on tarkoitus olla ainutkertainen, mutta harvapa tuohon uskoo. Yleisesti arvellaan rahaston olevan askel kohti EU:n talousunionia ja sitä myötä verotusoikeuden sekä taloudellisen päätäntavallan siirtoa Brysseliin. Suomeksi sanottuna heiluvassa tähtäimessä on liittovaltio.

Oma tupa oma lupa

Vaikka EU:n ratkaisut ovat kompromisseja, pakottavat nyt vellovat asiat Ruotsin pohtimaan omaa asemaansa unionissa. Vaihtoehdot ovat euron käyttöönotto eli jäsenyys Euroopan talous- ja rahaliitossa tai sitten ero EU:sta eli Svexit.

Ruotsi joutunee muiden Euroopan maiden lailla ottamaan ratkaisuissaan huomioon myös Kiinan kasvavan vaikutusvallan Euroopassa. Tähän viittasi kristillisdemokraattien puheenjohtaja Ebba Busch Thor keskiviikkona Expressenissä.

Kiinalaisilla on jo jalka Italian oven välissä ja rahaa riittänee todellisen uhkakuvan muodostamiseen EU:n yhtenäisyydelle.

SUOMEN UUTISET