Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”

Maahanmuutto pienituloisuuden kasvun taustalla – Rostila: ”Luvatut huippuosaajat löytyivät leipäjonoista”

Seppänen jyrähtää Tavion Somalia-kohusta: ”Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään”

Purra: Lindtmanilta ei vieläkään säästölistaa – nuoruustarinoita sen sijaan riittää kirjan verran

Yleislakko meni mellakoinniksi Espanjassa – hövelin maahanmuuton aktivoima asuntokriisi ravistelee maata vaalien alla

Garedew: ”Myös Suomen on julistettava Suomen islamilainen yhdyskunta ja Muslimiveljeskunta terroristijärjestöiksi”

Helsinki varautuu opettamaan 54 äidinkieltä – samaan aikaan perheet karsastavat vieraskielisiä kouluja

Viron yleisradio pyörittää kanaviaan murto-osalla Ylen kustannuksista – sopeuttamisvaraa  Suomessa jopa 350 miljonaa euroa

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi

EVA: Menoleikkaukset saavat suomalaisilta selvästi enemmän kannatusta kuin veronkiristykset

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö

Näissä helsinkiläiskouluissa yli puolet oppilaista on vieraskielisiä

Tynkkynen pudotti uutispommin RKP:lle: Ruotsinkieliset nuoret tyrmäävät lisämaahanmuuton

Ruotsin hallituskriisissä täyskäännös – Åkesson: ”Olette omillanne”

Tavio torppasi hankkeet Somaliaan

Oikeus tuomitsi kaksi ulkomaalaistaustaista nuorta – pahoinpitelivät ja puukottivat 15-vuotiasta Helsingin Kaivopuistossa

Koneen Säätiön rahoittama liike ja Elokapina tunkeutuivat hakkuutyömaalle – aktivistien väitteet romahtivat faktantarkistuksessa

Puolassa kansallinen surupäivä – Krakovan joukkoampuja surmasi myös oman perheensä

Ulkomaalaistaustainen mies raiskasi ravintolassa tapaamansa päihtyneen naisen – yli kaksi vuotta vankeutta

Somalian avustusrahat jäihin – Vigelius: ”Erinomaista”

Euroopan talous- ja rahaliitto

Talouskurjuus iskee nyt pahiten juuri heihin, jotka veroillaan ja aktiivisella kulutuksellaan pitävät yhteiskuntaa pystyssä. Keskiluokka on uskonut huomiseen ja toiminut sen mukaisesti. Edessä saattaa olla tilanne, joka on monelle tuskallisen uusi ja ennen näkemätön.

&#8211; He ovat viettäneet mukavaa ja spontaania elämää. On voitu tehdä mitä lystää tai ostaa mitä huvittaa, jos siltä on tuntunut. Tilanne alkaa jo olla päinvastainen. Kuukausibudjetti pitää tehdä, säästämiset ja ostot suunnitella, ehkä jättää humpatkin harvemmalle.
Näin <a href="https://www.dn.se/ekonomi/privatekonomen-det-kommer-vara-jobbigt-fem-ar-framat-minst/">sanoo</a> Nordean vanhemman liiton ekonomisti Ingela Gabrielsson Dagens Nyheterissä. &#8221;Heillä&#8221; hän tarkoittaa nuorta, keskiluokkaista aikuisväestöä, joka vielä 1990-luvun laman aikaan oli onnellisen ymmärtämätön talouden tunnusluvuista. Ja jolla nyt mahdollisesti on lapsia ja asunto- sekä kulutusvelkaa.
&#8211; Kyseessä on todellakin suuri muutos olosuhteissa ja paluuta entiseen ei ole vähään aikaan odotettavissa. Tämä on hyvä jokaisen nyt ymmärtää. Puhe ei ole kuukaudesta tai parista, vaan nyt on näin toistaiseksi.
Viiden vuoden yksinäisyys
Kysymys päällä olevan talouskriisin, <a href="https://www.eurojatalous.fi/fi/2023/artikkelit/talous-talvihorroksessa/">taantuman</a> &#8211; vai miksi sitä haluaakin kutsua – kestosta on tragedian ydin. Se ei nimittäin ole ohi vuoteen tai pariin. Gabrielsson uumoilee kriisin kestoksi vähintään viisi vuotta.
Ennustaminen on vaikeaa siksi, että juuri tällaista, monesta lähteestä pulppuavaa talouskriisiä ei ole aiemmin nähty.
Gabrielsson arvelee lainakorkojen nousevan Ruotsissa kuuteen prosenttiin. Huomattavaa tässä yhteydessä on se, että hän puhuu Ruotsin tilanteesta. Ruotsi ei ole EMU:n jäsen ja maan valuutta on kruunu.
Tyhjästä on paha nyhjästä
Vaikeat ajat eivät ole tulleet Eurooppaan kuin musta joutsen. Hankalaa on ollut jonkin aikaa. Se taas on johtanut siihen, että monet ovat jo siivonneet kulutustaan ja leikanneet sen minkä leikata voi. Keskiluokka eritoten.
Ongelma onkin sitten siinä, mistä ottaa, kun tyhjästä ei voi enää nyhjäistä. Jos tilanne siis vielä tästä pahenee. Mistä sitten <a href="https://vm.fi/-/meno-ja-rakennekartoitus-seka-verokartoitus-2023">leikataan</a>? Ja miten silloin nostetaan veroja? Missä ovat kasvun eväät?
Tällöin ollaan tilanteessa, jossa asuntoja, autoja ja kesämökkejä ynnä muuta kiinteää omaisuutta tulee yhä enemmän tarjolle ja myyntiajat pitenevät. Kierre jatkuu ja hinnat laskevat.

Pankin ekonomisti ennustaa viiden vuoden talouskurjuutta: ”Jos et vielä ole nähnyt talouskriisiä, niin nyt on syytä varautua”

Yhteisvaluutta euron ajatuksena oli yhdenmukaistaa jäsenmaidensa taloudet, lisätä kauppaa ja investointeja jäsenmaissa sekä luoda vakautta valuuttadevalvaatioiden sijaan. Euroopassa on joitain maita, joiden taloudet ovat lähestyneet euron mahtimaa Saksan taloutta. Ne maat eivät vain käytä euroa.

Kreikan ex-valtiovarainministeri Gianis Varoufakis kirjoittaa <a href="https://www.project-syndicate.org/commentary/euro-has-promoted-members-divergence-not-convergence-by-yanis-varoufakis-2022-01">Project Syndicatessa</a> euron tuoneen Euroopan talouksiin hajaannusta. Hän toteaa euromaiden välisen kaupan kasvaneen vain 10 prosenttia näiden 20 eurovuoden aikana. Samaan aikaan euromaiden kansainvälinen kauppa on kasvanut 30 prosentilla ja Euroopan euroon kuulumattomien maiden kanssa peräti 63 prosentilla.
Varoufakis tuli kuuluisaksi ideoidessaan Kreikkaan rinnakkaisvaluuttaa eurolle. Se olisi käytännössä merkinnyt Kreikan euroeroa. Silloinen pääministeri Aleksis Tsipras tosin taipui painostuksen alla, mikä johti peräti kolmanteen tukipakettiin. Hän erotti Varoufakisin.
Talouden epätasapainot ja valuuttakurssit
Varoufakis tarkastelee kolmea keskenään tiiviisti kauppaa käyvää maaparia. Ruotsi ja Norja, Yhdysvallat ja Kanada sekä Uusi-Seelanti ja Australia käyvät vilkkaasti kauppaa keskenään.
Maaparien taloudet ovat myös lähentyneet toisiaan. Maiden inflaatiotasot myötäilevät toisiaan. Silti vain toiseen maahan iskeneet talouskriisit ovat johtaneet maiden välisten valuuttakurssien tarvittavaan joustoon.
Puolan zloty ja euro ovat toimineet vastaavalla tavalla. Valuuttakurssi on vaihdellut kymmenillä prosenteilla euroajan aikana. Puola on tämän valuuttajouston ansiosta välttänyt pahimman talouskurimuksen.
Eurotta taloudet kestävät
Euromaiden tuskien taival käynnistyi pian finanssikriisin jälkeen. Tuo kriisi ikään kuin paljasti euroalueen kestämättömän velkaantumisen yli valtiorajojen. Siitä alkoi eurokriisi, jonka aikana euron kestävyys ja eheys on ollut koetuksella.
Kaupan ohella myös investoinnit jäivät euroalueella vähäisiksi. Saksa toki investoi Eurooppaan. Kohteina olivat muun muassa euroon kuulumattomat Puola ja Tšekki. Näissä maissa eurojäsenyyden kannatus on jäänyt pieneksi.
Euroalue ei vielä toipunut finanssikriisistäkään
Euromaiden yhteenlaskettu bruttokansantuote oli vielä 2020 noin <a href="https://tradingeconomics.com/euro-area/gdp">viisi prosenttia pienempi</a> kuin ennen finanssikriisiä. Euroon kuulumattomat eurooppalaiset taloudet ovat pärjänneet paremmin. Esimerkkimaa Puolan talous on jo ohittanut finanssikriisiä edeltävät luvut.
– Syy miksi Puola, Uusi-Seelanti ja Kanada suojautuivat globaaleilta kriiseiltä, eivätkä jääneet jälkeen Saksasta, Australiasta ja Yhdysvalloista on juuri se, etteivät ne ole valuuttaliitossa. Jos ne olisivat langenneet yhteisvaluutan houkutuksiin, niistä olisi tullut velkasiirtomaita.
– Katsottaessa taaksepäin näyttäisi siltä, että euroa suunniteltaessa pyrittiin aiheuttamaan mahdollisimman suuri epätasapaino, Varoufakis tuumii euron vaikutuksista Euroopan talouteen.
Yhteisvastuuta minimimäärä
Euroa on pidetty hengissä eurokriisin aikana lukuisilla tukipaketeilla. Pandemian varjolla tulonsiirrot jatkuivat.
Varoufakis kirjoittaa pandemiapaketin olleen vain se minimimäärä, jolla euroalue vielä pysyy kasassa ilman että sen toimintamalli muuttuisi mihinkään.
Tukipaketit olivat eräällä tavalla Suomellekin jäsenmaksu eurojäsenyydestä. Pandemiapaketista voi ajatella samalla tavalla. Kyseinen paketti rauhoitti Italian euroerolla flirttailleet puolueet. Poliittiseen kriisiin vastattiin lahjoituksilla, jotta sama epätasapainoa linkoava eurokoneisto jatkaisi karmeaa toimintaansa.
Mikä tukipakettien virrassa muuttuisi uusien talouskriisien iskiessä? Lausuma, että pandemiapaketti on kertaluonteinen?

Luotiinko euro aiheuttamaan suurempaa talouksien epätasapainoa Eurooppaan?

Ruotsi on yhdessä Tanskan, Hollannin ja Itävallan kanssa näyttänyt keskisormea EU-komission ehdottamalle 750 miljardin euron jälleenrakennusrahastolle. Vaikka ehdotus tuskin menee läpi sellaisenaan, Ruotsi on tosipaikan edessä. Vaihtoehdot ovat joko Euroopan talous- ja rahaliiton jäsenyys tai ero EU:sta eli Svexit.

Euroopan yhteinen laina voi Dagens Industri -talousmedian mukaan olla koronakriisin ja Brexitin tärkein <a href="https://www.di.se/analys/sveriges-val-efter-raddningspaketet-emu-eller-svexit/">seuraus</a>. Yhteishankkeisiin nuivasti suhtautuneiden brittien lähtö EU:sta on antanut Etelä-Euroopan maille avaimet valtaan.
Samaan syssyyn Ruotsi on ajautumassa pakkorakoon: maan on joko hyväksyttävä yhteisen finanssipolitiikan ehdot tai otettava hatkat koko Euroopan unionista.
Raha on vain maksuväline
EU-komission ehdottamat 750 miljardia euroa jälleenrakennukseen on toki paljon rahaa, mutta periaate on tärkeämpi. Tässä tapauksessa lainanottaja on EU ja 500 miljardia jaellaan avokätisesti puhtaana tukena, lähinnä Italialle, Espanjalle ja Ranskalle sekä entisen Itä-Euroopan maille. Siinä menevät romukoppaan EU:n tabut 30 vuoden takaa.
Jälleenrakennusrahaston on tarkoitus olla ainutkertainen, mutta harvapa tuohon uskoo. Yleisesti arvellaan rahaston olevan askel kohti EU:n talousunionia ja sitä myötä verotusoikeuden sekä taloudellisen päätäntavallan siirtoa Brysseliin. Suomeksi sanottuna heiluvassa tähtäimessä on liittovaltio.
Oma tupa oma lupa
Vaikka EU:n ratkaisut ovat kompromisseja, pakottavat nyt vellovat asiat Ruotsin pohtimaan omaa asemaansa unionissa. Vaihtoehdot ovat euron käyttöönotto eli jäsenyys Euroopan talous- ja rahaliitossa tai sitten ero EU:sta eli Svexit.
Ruotsi joutunee muiden Euroopan maiden lailla ottamaan ratkaisuissaan huomioon myös Kiinan kasvavan vaikutusvallan Euroopassa. Tähän <a href="https://www.dn.se/debatt/det-finns-ingen-atergang-till-det-normala-med-kina/">viittasi</a> kristillisdemokraattien puheenjohtaja Ebba Busch Thor keskiviikkona Expressenissä.
Kiinalaisilla on jo jalka Italian oven välissä ja rahaa riittänee todellisen uhkakuvan muodostamiseen EU:n yhtenäisyydelle.

Ruotsin vaihtoehdot EU-kriisissä: EMU tai Svexit

&#8211; Lipposen hallitus teki raskaan virheen 20 vuotta sitten, kun se runnoi Suomen Euroopan talous- ja rahaliittoon. Suuri virhe oli ottaa mukaan myös Italia ja Kreikka, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi.

&#8211; Italia lupasi painaa 120 prosentin velkatasonsa 60 prosenttiin vuoteen 2009 mennessä. Nyt se on 130 prosenttia.
Kankaanniemi piti perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron, kun eduskunnassa käsiteltiin valtioneuvoston tiedonantoa ERVV:n varainhankinnan takauksen jatkamisesta.
Kankaanniemi muistutti, että Kreikan sosialistihallitus väärensi tilastonsa ja pääsi euroon elämään muiden &#8211; myös suomalaisten kustannuksella.
&#8211; Kun rikos paljastui vuoden 2005 tienoilla, jopa valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd.) antoi sen anteeksi. Olihan tekijä veljespuolue, sosialistinen Pasok.
”Hei, me tienataan tällä!”
Saksa ja Ranska rikkoivat vakaus- ja kasvusopimusta, eivätkä siksi puuttuneet Välimeren maiden rikoksiin.
&#8211; Vuonna 2010 Kreikka rysähti maksukyvyttömäksi. Vanhasen-Kataisen hallitus muiden mukana junaili Suomelta miljardilainan Kreikalle pikavauhtia. Heti perään tarvittiin Euroopan rahoitusvakausväline ERVV ja sen kautta valtavat tuet Kreikalle, Kankaanniemi totesi.
&#8211; Siltä ajalta muistamme ministerin fantastisen huudon: ”Hei, me tienataan tällä!”
Kriisi jatkui. Luotiin jälleen uusi malli, Euroopan vakausmekanismi EVM, Kataisen kuuden puolueen hallituksen tuella ja toimesta.
&#8211; Jutta Urpilainen (sd.) sai kuuluisat takuut. Suomen kansa sai miljardien vastuut, Kankaanniemi muistutti.
&#8211; Kaikilla kolmella järjestelyllä pelastettiin saksalaiset pankit, jotka olivat ylilainoittaneet Kreikkaa. Merkel sai mitä halusi. Kreikassa kriisi vain jatkui.
EKP:n piikki aukesi ja hulvaton elämä jatkuu
Kesällä 2012 euro huojui kuoleman porteilla. Euroopan Keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi pelasti sen ilmoittamalla, että yhteinen piikki EKP:ssa on täysin auki. Alkoi löysän rahan luominen.
&#8211; Tämä yhteisvastuun juhla jatkuu yhä. Euroopan keskuspankki ostanut roskalainoja noin 2 500 miljardilla eurolla suurelta osin Italiasta ja Kreikasta. Euroa on pidetty väkisin pystyssä. Italiassa hulvaton elämä on jatkunut. Suomen vastuu roskalainaohjelmasta on noin 50 miljardia euroa.
&#8211; Nyt EKP pakon sanelemana on lopettamassa roskalainaostot. Italian ja Kreikan roskalainoille ei ole ostajia. Ne tuskin selviävät. Meilläkin korot nousevat. Monet asiantuntijat sanovat, että edessä on euron kuolema. Edes pankkiunioni ei ehdi apuun eikä se riittäisikään, Kankaanniemi huomautti.
Sosialistit syyllisiä nykytilanteeseen
Perussuomalaiset muistuttaa, että Italiassa ovat hallinneet vuoron perään sosialistit, mm. Romano Prodi ja kokoomuksen veljespuolue Silvio Berlusconin johdolla.
&#8211; Nämä vanhat puolueet ovat syyllisiä nykytilanteeseen. EU ja EKP ovat katselleet menoa toimettomina vierestä. Vasta nyt komissio on herännyt, kun Italian kansa antoi valtakirjan uusille voimille, jotka ovat syyttömiä valtavaan velkataakkaan ja sopimusrikkomuksiin.
Sipilä jatkaa Suomen vastuita ja Soini siunaa
Sipilän hallitus pyytää tiedonannolla valtuutta jatkaa Suomen vastuita ERVV:n kautta Kreikan lainoista vuoteen 2082 loppuun asti. Siis huikeat 64 vuotta tästä eteenpäin.
&#8211; Herra pääministeri, te olette 121-vuotias, kun suomalaiset veronmaksajat vapautuvat teidän sitoumuksistanne vieraan maan takausvastuista. Te pääministeri sanoitte 28.2.2012 tässä salissa: ”Meidän kannattaa ottaa tappiomme nyt eikä enää lisätä riskiä Kreikassa. Todellista johtajuutta tässä tilanteessa olisi se, että tosiasiat tunnustetaan ja annetaan Kreikan irtaantua eurosta.”
&#8211; Ministeri Soini, te esititte samassa istunnossa vuonna 2012 epäluottamuslausetta Kataisen hallitukselle, koska ”se oli epäonnistunut Suomen edun ajamisessa”. Kehtaatteko te nyt puolustaa pari vuosikymmentä hulvattomasti meidän laskuumme eläneitä Italiaa ja Kreikkaa ja ylistää EU:ta ja EKP:ta, jotka ovat laiminlyöneet vastuunsa kantamisen? Kankaanniemi kysyi.
Hallitus ei nauti luottamusta
Kankaanniemi varoitti, että edessä uhkaa ilmiselvästi mittavan laskun lankeaminen suomalaisille veronmaksajille.
&#8211; Mitä muuta aiotte tehdä kuin pidentää Suomen takausvastuuaikaa vuoden 2082 loppuun asti? Kankaanniemi kysyi.
&#8211; Esitän eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan epäluottamuslauseen: eduskunta toteaa, että Italian ja Kreikan vaikea taloustilanne sekä EU:n ja EKP:n epäonnistunut politiikka uhkaavat hajottaa Euroopan talous- ja rahaliiton eikä hallitus ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin Suomen etujen turvaamiseksi, mistä syystä hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.

Perussuomalaisilta epäluottamuslause ERVV:sta: Hallitus ei pysty puolustamaan Suomen etuja

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>