Yhteisvaluutta euron ajatuksena oli yhdenmukaistaa jäsenmaidensa taloudet, lisätä kauppaa ja investointeja jäsenmaissa sekä luoda vakautta valuuttadevalvaatioiden sijaan. Euroopassa on joitain maita, joiden taloudet ovat lähestyneet euron mahtimaa Saksan taloutta. Ne maat eivät vain käytä euroa.

Kreikan ex-valtiovarainministeri Gianis Varoufakis kirjoittaa Project Syndicatessa euron tuoneen Euroopan talouksiin hajaannusta. Hän toteaa euromaiden välisen kaupan kasvaneen vain 10 prosenttia näiden 20 eurovuoden aikana. Samaan aikaan euromaiden kansainvälinen kauppa on kasvanut 30 prosentilla ja Euroopan euroon kuulumattomien maiden kanssa peräti 63 prosentilla.

Varoufakis tuli kuuluisaksi ideoidessaan Kreikkaan rinnakkaisvaluuttaa eurolle. Se olisi käytännössä merkinnyt Kreikan euroeroa. Silloinen pääministeri Aleksis Tsipras tosin taipui painostuksen alla, mikä johti peräti kolmanteen tukipakettiin. Hän erotti Varoufakisin.

Talouden epätasapainot ja valuuttakurssit

Varoufakis tarkastelee kolmea keskenään tiiviisti kauppaa käyvää maaparia. Ruotsi ja Norja, Yhdysvallat ja Kanada sekä Uusi-Seelanti ja Australia käyvät vilkkaasti kauppaa keskenään.

Maaparien taloudet ovat myös lähentyneet toisiaan. Maiden inflaatiotasot myötäilevät toisiaan. Silti vain toiseen maahan iskeneet talouskriisit ovat johtaneet maiden välisten valuuttakurssien tarvittavaan joustoon.

Puolan zloty ja euro ovat toimineet vastaavalla tavalla. Valuuttakurssi on vaihdellut kymmenillä prosenteilla euroajan aikana. Puola on tämän valuuttajouston ansiosta välttänyt pahimman talouskurimuksen.

Eurotta taloudet kestävät

Euromaiden tuskien taival käynnistyi pian finanssikriisin jälkeen. Tuo kriisi ikään kuin paljasti euroalueen kestämättömän velkaantumisen yli valtiorajojen. Siitä alkoi eurokriisi, jonka aikana euron kestävyys ja eheys on ollut koetuksella.

Kaupan ohella myös investoinnit jäivät euroalueella vähäisiksi. Saksa toki investoi Eurooppaan. Kohteina olivat muun muassa euroon kuulumattomat Puola ja Tšekki. Näissä maissa eurojäsenyyden kannatus on jäänyt pieneksi.

Euroalue ei vielä toipunut finanssikriisistäkään

Euromaiden yhteenlaskettu bruttokansantuote oli vielä 2020 noin viisi prosenttia pienempi kuin ennen finanssikriisiä. Euroon kuulumattomat eurooppalaiset taloudet ovat pärjänneet paremmin. Esimerkkimaa Puolan talous on jo ohittanut finanssikriisiä edeltävät luvut.

– Syy miksi Puola, Uusi-Seelanti ja Kanada suojautuivat globaaleilta kriiseiltä, eivätkä jääneet jälkeen Saksasta, Australiasta ja Yhdysvalloista on juuri se, etteivät ne ole valuuttaliitossa. Jos ne olisivat langenneet yhteisvaluutan houkutuksiin, niistä olisi tullut velkasiirtomaita.

– Katsottaessa taaksepäin näyttäisi siltä, että euroa suunniteltaessa pyrittiin aiheuttamaan mahdollisimman suuri epätasapaino, Varoufakis tuumii euron vaikutuksista Euroopan talouteen.

Yhteisvastuuta minimimäärä

Euroa on pidetty hengissä eurokriisin aikana lukuisilla tukipaketeilla. Pandemian varjolla tulonsiirrot jatkuivat.

Varoufakis kirjoittaa pandemiapaketin olleen vain se minimimäärä, jolla euroalue vielä pysyy kasassa ilman että sen toimintamalli muuttuisi mihinkään.

Tukipaketit olivat eräällä tavalla Suomellekin jäsenmaksu eurojäsenyydestä. Pandemiapaketista voi ajatella samalla tavalla. Kyseinen paketti rauhoitti Italian euroerolla flirttailleet puolueet. Poliittiseen kriisiin vastattiin lahjoituksilla, jotta sama epätasapainoa linkoava eurokoneisto jatkaisi karmeaa toimintaansa.

Mikä tukipakettien virrassa muuttuisi uusien talouskriisien iskiessä? Lausuma, että pandemiapaketti on kertaluonteinen?

Henri Alakylä