Komission ehdottama strategisten teknologioiden kehysväline STEP nostaisi EU:n budjettia ja Suomen EU-jäsenmaksuosuutta sekä jättäisi suomalaiset toimijat viiden miljardin euron lisärahoituksen ulkopuolelle. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner suhtautuu kriittisesti komission ehdottamiin budjettilisäyksiin, joissa Suomelle jäisi maksajan ja sivustakatsojan rooli.

Euroopan unionissa keskustellaan parhaillaan EU:n budjetin eli monivuotisen rahoituskehyksen 2021-2027 välitarkastelusta. Osana talousarvion tarkastamista on komission kesäkuussa 2023 antama esitys Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineestä. Välineen tarkoitus on tukea Euroopan johtoasemaa kriittisten teknologioiden alalla.

Kehysvälineen on määrä tehostaa nykyisten EU:n rahoitusvälineiden hyödyntämistä, jotta rahoitustuki voidaan ottaa käyttöön nopeammin. Tämä puolestaan edistää yritysten investointeja. Kehysväline mahdollistaa myös olemassa olevan rahoituksen kohdentamisen niihin teknologian aloihin, jotka ovat keskeisen tärkeitä Euroopan kilpailukyvyn kannalta.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen korosti esityksen tärkeyttä myös syyskuussa pitämässään ”Unionin tila” -puheessaan todeten, että ”EU:n teollisuuspolitiikka edellyttää myös yhteistä eurooppalaista rahoitusta”.

Suomi saisi vain maksaa

Osana esitystä komissio ehdottaa yhteensä 10 miljardin euron lisärahaa eri EU-ohjelmiin vuosille 2024-2027. Tämä tarkoittaisi, että Suomen EU-jäsenmaksu nousisi keskimäärin noin 41 miljoonaa euroa vuodessa kyseisen ajanjakson aikana.

Innovaatiorahastolle komissio ehdottaa viiden miljardin euron lisärahoitusta. Tämä ei olisi komission ehdotuksen mukaan suomalaisten toimijoiden haettavissa, sillä innovaatiorahaston STEP-lisärahoituksen hyödyntäminen rajattaisiin jäsenvaltioihin, joiden bruttokansantuote on alle EU:n keskiarvon.

Euroopan parlamentin jäsen Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) suhtautuu kriittisesti komission ehdottamiin budjettilisäyksiin. Hän toimi STEP-välinettä koskevan lausunnon varjovalmistelijana työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa.

– Läpi mennessään komission esitys merkitsisi, että Suomelle jäisi sivustakatsojan ja maksajan rooli, kommentoi Ruohonen-Lerner.

Rahoitus hoidettava olemassa olevista varoista

Ruohonen-Lerner ei sinällään vastusta esityksen tavoitteita.

– EU:n kilpailukyky strategisten teknologioiden alalla on tärkeää, mutta välineen rahoitustarpeet tulisi hoitaa jo olemassa olevien varojen uudelleenkohdennuksilla, toteaa Ruohonen-Lerner.

Työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta hyväksyi lausuntonsa 2. lokakuuta äänin 35 puolesta, 5 vastaan, 4 tyhjää. Seuraavaksi asia etenee budjetti- ja teollisuusvaliokunnan käsittelyyn. Täysistunnon on määrä äänestää asiasta myöhemmin lokakuussa.

Suomen Uutiset