Perussuomalaiset torjuu uuden EU-yhteisvelan – Purra: Suomen tulee löytää liittolaisia tulonsiirtounionia vastustavista EU-maista

Ilmojen viilentyessä ja energian kallistuessa Saksan liittokansleri Olaf Scholtz on äskettäin väläyttänyt uutta EU:n yhteistä velkapakettia vastauksena energiakriisiin. Tiettävästi osa EU-jäsenmaista olisi jo valmis ottamaan lisää yhteistä velkaa, josta jaettaisiin varoja jäsenmaille. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra pelkää hankkeen muuttumista konkreettiseksi, sillä aiemminkin EU:ssa on osattu hyödyntää kriisejä.

Olkiluoto 3 -voimalan sähköntuotanto on viivästymässä uusien teknisten ongelmien vuoksi. Säännöllisen sähköntuotannon oli määrä alkaa joulukuussa, mutta nyt aikataulu on avoin.

Suomessa on viime vuosina kehitetty runsaasti tuulivoimatuotantoa, mutta perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa, että Suomi alkaa olla jo liian riippuvainen tuulivoimasta.

– Mikäli ei tuule, olemme tuonnin varassa. Perimmäinen ongelma on siinä, että meidän pitäisi nojautua enemmän ydinvoimaan.

Energiakriisi koskettaa kaikkia. Purra pitää Olkiluodon tilannetta kriittisenä.

– Tuleva talvi riippuu nyt säätilanteesta, eli onko lauhaa vai tuuleeko tai onko kova pakkanen, Purra sanoo. Hän oli eilen Ylen A-studiossa valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) kanssa.

Sähkön saatavuusongelmat ovat todellisia

Jos Olkiluodon sähköntuotantoa ei saada käyntiin, Suomessakin sähkökatkot uhkaavat ensi talvena, ellei sähköä osteta muualta, esimerkiksi muista Pohjoismaista.

Purra katsoo, että sähkö on joka tapauksessa ensi talvena kallista, riippumatta siitä, mistä sitä joudutaan ostamaan. Purra arvioi, että sähkökatkoihin voidaan joutua turvautumaan siinäkin tapauksessa, että sähköä ostettaisiin muualta.

– EU:n alueella sähkön saatavuusongelma on todellinen. Energian saatavuusongelmat koskettavat oleellisesti paitsi sairaaloita ja kotitalouksia myös yrityksiä ja teollisuutta. Taantuma uhkaa, jos energiaa ei saa tai se kerta kaikkiaan maksaa liikaa.

Keskusta ei kannata uutta velkaa – ainakaan puheissa

Saksan liittokansleri Olaf Scholtz on äskettäin väläyttänyt jo uutta EU:n yhteistä velkapakettia vastauksena energiakriisiin. Tiettävästi osa EU-jäsenmaista olisi valmis ottamaan lisää yhteistä velkaa, josta jaettaisiin varoja jäsenmaille.

Saarikon puheiden mukaan uudelle yhteisvelalle ja yhteisvastuulle ei olisi tukea ainakaan keskustapuolueessa.

– Näkemykseni on yksiselitteinen. Me emme kannata, Saarikko sanoi.

On tärkeää vastustaa uutta velkaa

Perussuomalaiset vastusti jo viime vuonna EU-elvytyspakettia, joka kuitenkin myös keskustan ja oppositiopuolue kokoomuksen tuella vietiin läpi eduskunnassa.

Perussuomalaiset torjuu kaikki uudet EU-tason yhteisvelkajärjestelyt. Purralla ei kuitenkaan ole luottoa siihen, että EU ei olisi jälleen menossa kohti uutta yhteisvelkaa.

– Aiemminkin EU:ssa tietyt jäsenmaat ovat osanneet hyödyntää kriisejä. Äskettäin on esitetty ilmastososiaalirahastoa sekä energiakriisin ja puolustusmenojen kattamista yhteisvelalla.

Purran mukaan Suomen tulisi nyt hakea liittolaisia niistä EU-maista, jotka vastustavat liittovaltiokehitystä ja tulonsiirtounionia.

– Se, että Saksa on näyttänyt jo vihreää valoa suuntauksille, joita Ranska ja Italia ovat perinteisesti ajaneet, on huolestuttavaa. Päätökset kuitenkin tehdään konsensusperiaatteella, joten on tärkeää, että Suomi muiden oleellisten maiden ohella vastustaa uutta velkapakettia.

Nettomaksajien taakka kasvaa

Purra huomautti myös, että Euroopan keskuspankki (EKP) on kesällä hyväksynyt ja ottanut käyttöön uuden rahoitusinstrumentin TPI:n, jolla Euroopan keskuspankki voi ostaa jonkin jäsenmaan joukkovelkakirjoja, jotka eivät muutoin menisi kaupaksi. Näin esimerkiksi Italialle saadaan halvempaa valtionvelkaa, jotta maa ei ajaudu maksukyvyttömyyteen.

– Asia liittyy myös yhteisvelkaan, koska mukana on vastuullisuuselementti, joka jälleen talouttaan heikommin hoitaneiden maiden, kuten Italian, kohdalla tulee lisäämään heidän saamaansa apua nettomaksajien kustannuksella.

Suomi on ollut vuosia 1996, 1997 ja 2000 lukuun ottamatta EU:n nettomaksaja, eli Suomi maksaa EU:lle enemmän kuin saa sieltä tuloja.