EU-maat laihaan sopuun energiasta Brysselissä – yhteisvelka kurkkii kumpujen yöstä

EU-maat ovat päässeet alustavaan sopuun toimenpiteistä energian hinnan rajoittamiseksi. Kyse on Euroopan selviytymisestä Venäjän aggressiivisen painostuksen alla. Jotain onkin tehtävä, muuten edessä voi olla hajaannus ja maanosan poliittinen sekasorto.

EU-maat pääsivät perjantaina aamuyöllä huippukokouksessaan Brysselissä jonkinlaiseen sopuun energian hintasäännöstelystä. Erityisesti kyse on maakaasusta, jonka saatavuusongelmat ovat vieneet koko EU:n energiajärjestelmän kaaoksen partaalle.

Eurooppa-neuvostossa ei tosin saatu aikaan päätöstä maakaasun hintakatosta. EU-komission ehdotus kaasun viitehinnoittelun valmistelusta sen sijaan hyväksyttiin ja yhteisostojakin tavoitellaan.

Konkretia on tosin vielä hämärän peitossa ja paljon kuluu neuvonpidossa vielä vuohenjuusto crème brûléeta, ennen kuin päätökset on taottu lainsäädännöksi.

– Luettelo toimenpiteistä, joita työstetään edelleen, kommentoi lopputulosta Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel.

Paljon asioita vielä pöydällä

EU-maiden johtajat ovat kokoontuneet Brysseliin huippukokoukseen, jonka läpikäyvä teema on energian mahdoton hintaralli ja mitä asialle voisi tehdä. Keskeinen kiistakysymys on kaasun hintakatto, josta – kuten sanottu – ei saatu ratkaisua aikaan ensimmäisen yön neuvotteluissa.

Pöydällä on samaten – edelliseen liittyen – Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Euroopan infrastruktuurin mahdollisesti kohdistuvat uhat. Keskusteluissa on tarkoitus päivittää – jos aika antaa myöten – myös ruokakriisi sekä unionin suhteet Kiinaan.

Hintakatto hämärän peitossa

Kaasun hintakatosta sellaisenaan tuskin tulee mitään, sillä sitä vastustavat ainakin Saksa, Unkari ja Hollanti. Vastahankaiset valtiot ovat huolissaan siitä, että hintakatto johtaisi kaasun virtaamisen paremman hinnan perässä muualle kuin Eurooppaan.

– Komission ehdotus kaasun hintakatosta on hiukan sama kuin menisit kapakkaan ja kertoisit baarimikolle, että haluat tuopin puoleen hintaan. Ei tule tapahtumaan, kuvaili Unkarin pääministeri Viktor Orbán.

Sopu on kuitenkin syntymässä siitä, että kaasua pyritään hankkimaan EU:n yhteisostoilla ja samalla selvitetään uusien kaasukenttien avaamismahdollisuuksia.

Unionin mahdolliset yhteishankkeet kaasun hankkimiseksi ovat ehtineet herättää levottomuutta ainakin Iranin kurdien piirissä. Kurdit pelkäävät jäävänsä yksin kansannousunsa kanssa, jos EU sulkee silmänsä papiston hirmuhallinnolta halvan energian haaveissa.

Yhteisvelka kummittelee taas

Kaasunhinnan kattoa ovat voimakkaimmin ajaneet Italia ja Ranska. Molemmat suhtautuvat periaatteessa myönteisesti myös EU:n yhteiseen velanottoon energiakriisin helpottamiseksi. Yhteisvelkaa ovat ehdottaneet talouskomissaari Paolo Gentiloni sekä sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton.

Yhteisvelan kasvattaminen ei käy Saksalle, sillä liittokansleri Olaf Scholzin mukaan pandemiasta toipumiseksi pystytetystä 750 miljardin euron elvytyspaketistakin on rahaa yhä käyttämättä. Rahoitusvälineitä on käytössä muitakin.

Scholz torjuu samaan hengenvetoon Ranskan ja Italian kuittailut Saksan ikiomasta, 200 miljardin euron energiatukipaketista. Tasoltaan se ei hänen mukaansa juuri poikkea muiden maiden vastaavista virityksistä. Huomautus oli luultavasti suunnattu erityisesti Ranskalle.

Yhteisvelka ei käy perussuomalaisille

Perussuomalaiset torjuu kaikki uudet EU-tason yhteisvelkajärjestelyt. Puheenjohtaja Riikka Purralla ei kuitenkaan ole luottoa siihen, että EU ei olisi jälleen menossa kohti uutta yhteisvelkaa.

– Aiemminkin EU:ssa tietyt jäsenmaat ovat osanneet hyödyntää kriisejä. Äskettäin on esitetty ilmastososiaalirahastoa sekä energiakriisin ja puolustusmenojen kattamista yhteisvelalla.

Purran mukaan Suomen tulisi nyt hakea liittolaisia niistä EU-maista, jotka vastustavat liittovaltiokehitystä ja tulonsiirtounionia.