

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
EU-maat laihaan sopuun energiasta Brysselissä – yhteisvelka kurkkii kumpujen yöstä
EU-maat ovat päässeet alustavaan sopuun toimenpiteistä energian hinnan rajoittamiseksi. Kyse on Euroopan selviytymisestä Venäjän aggressiivisen painostuksen alla. Jotain onkin tehtävä, muuten edessä voi olla hajaannus ja maanosan poliittinen sekasorto.
EU-maat pääsivät perjantaina aamuyöllä huippukokouksessaan Brysselissä jonkinlaiseen sopuun energian hintasäännöstelystä. Erityisesti kyse on maakaasusta, jonka saatavuusongelmat ovat vieneet koko EU:n energiajärjestelmän kaaoksen partaalle.
Eurooppa-neuvostossa ei tosin saatu aikaan päätöstä maakaasun hintakatosta. EU-komission ehdotus kaasun viitehinnoittelun valmistelusta sen sijaan hyväksyttiin ja yhteisostojakin tavoitellaan.
Konkretia on tosin vielä hämärän peitossa ja paljon kuluu neuvonpidossa vielä vuohenjuusto crème brûléeta, ennen kuin päätökset on taottu lainsäädännöksi.
– Luettelo toimenpiteistä, joita työstetään edelleen, kommentoi lopputulosta Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel.
Paljon asioita vielä pöydällä
EU-maiden johtajat ovat kokoontuneet Brysseliin huippukokoukseen, jonka läpikäyvä teema on energian mahdoton hintaralli ja mitä asialle voisi tehdä. Keskeinen kiistakysymys on kaasun hintakatto, josta – kuten sanottu – ei saatu ratkaisua aikaan ensimmäisen yön neuvotteluissa.
Pöydällä on samaten – edelliseen liittyen – Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Euroopan infrastruktuurin mahdollisesti kohdistuvat uhat. Keskusteluissa on tarkoitus päivittää – jos aika antaa myöten – myös ruokakriisi sekä unionin suhteet Kiinaan.
Hintakatto hämärän peitossa
Kaasun hintakatosta sellaisenaan tuskin tulee mitään, sillä sitä vastustavat ainakin Saksa, Unkari ja Hollanti. Vastahankaiset valtiot ovat huolissaan siitä, että hintakatto johtaisi kaasun virtaamisen paremman hinnan perässä muualle kuin Eurooppaan.
– Komission ehdotus kaasun hintakatosta on hiukan sama kuin menisit kapakkaan ja kertoisit baarimikolle, että haluat tuopin puoleen hintaan. Ei tule tapahtumaan, kuvaili Unkarin pääministeri Viktor Orbán.
Sopu on kuitenkin syntymässä siitä, että kaasua pyritään hankkimaan EU:n yhteisostoilla ja samalla selvitetään uusien kaasukenttien avaamismahdollisuuksia.
Unionin mahdolliset yhteishankkeet kaasun hankkimiseksi ovat ehtineet herättää levottomuutta ainakin Iranin kurdien piirissä. Kurdit pelkäävät jäävänsä yksin kansannousunsa kanssa, jos EU sulkee silmänsä papiston hirmuhallinnolta halvan energian haaveissa.
Yhteisvelka kummittelee taas
Kaasunhinnan kattoa ovat voimakkaimmin ajaneet Italia ja Ranska. Molemmat suhtautuvat periaatteessa myönteisesti myös EU:n yhteiseen velanottoon energiakriisin helpottamiseksi. Yhteisvelkaa ovat ehdottaneet talouskomissaari Paolo Gentiloni sekä sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton.
Yhteisvelan kasvattaminen ei käy Saksalle, sillä liittokansleri Olaf Scholzin mukaan pandemiasta toipumiseksi pystytetystä 750 miljardin euron elvytyspaketistakin on rahaa yhä käyttämättä. Rahoitusvälineitä on käytössä muitakin.
Scholz torjuu samaan hengenvetoon Ranskan ja Italian kuittailut Saksan ikiomasta, 200 miljardin euron energiatukipaketista. Tasoltaan se ei hänen mukaansa juuri poikkea muiden maiden vastaavista virityksistä. Huomautus oli luultavasti suunnattu erityisesti Ranskalle.
Yhteisvelka ei käy perussuomalaisille
Perussuomalaiset torjuu kaikki uudet EU-tason yhteisvelkajärjestelyt. Puheenjohtaja Riikka Purralla ei kuitenkaan ole luottoa siihen, että EU ei olisi jälleen menossa kohti uutta yhteisvelkaa.
– Aiemminkin EU:ssa tietyt jäsenmaat ovat osanneet hyödyntää kriisejä. Äskettäin on esitetty ilmastososiaalirahastoa sekä energiakriisin ja puolustusmenojen kattamista yhteisvelalla.
Purran mukaan Suomen tulisi nyt hakea liittolaisia niistä EU-maista, jotka vastustavat liittovaltiokehitystä ja tulonsiirtounionia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- poliittinen sekasorto viitehintajärjestelmä kaasukenttien avaaminen EU:n yhteisostot kaasun hintakatto maakaasun hinta energian hintakatto Ukrainan sota Venäjän hyökkäys energiakriisi yhteisvelka Elvytyspaketti Thierry Breton Paolo Gentiloni Charles Michel yhteiskuntarauha Energian hinta huippukokous Euroopan unioni Olaf Scholz Riikka Purra Viktor Orbán Eurooppa-neuvosto EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sosiaalinen ilmastorahasto tekisi Suomesta toisten EU-jäsenvaltioiden sosiaaliturvan maksajan – perussuomalaiset vaativat hallitukselta täystyrmäystä rahastolle

Hallitus lykkii Suomea jälleen uuden EU-tukimekanismin maksajaksi – Jani Mäkelä: Vihreä siirtymä muistuttaa Turhapuro-sketsiä

Purra: Sähkön hinta perustuu nyt Saksan virheisiin tulla täysin riippuvaiseksi venäläisestä kaasusta – demareiden lobbaamien kaasuputkien ansiosta

Pankkiirit ovat valmistelleet uutta tukipakettia kansalta salassa – Tavio vaatii hallitukselta vastauksia

Leena Meri: Uutta EU:n taloudellista tukipakettia suunnitellaan jo kovaa vauhtia – ”Tulonsiirtounioni aiheuttaa kohtuuttoman suuren laskun suomalaiselle veronmaksajalle”

Perussuomalaiset: EU taas suomalaisten kukkarolla – nyt ”ilmastosolidaarisuuden” nimissä

PS kritisoi EU:n taloussuunnitelmien heikkouksia: Eurojäsenyys ei ole ikuinen

Nyt tulee korkopomppu – Suomen veronmaksajia uhkaa satojen miljoonien lisälasku EU-elvytyspaketista
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa
Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää