Perussuomalaiset vastustivat suuressa valiokunnassa EU:n omien varojen kasvattamista. EU haluaa uudistaa ja laajentaa EU:n varojen käyttötarkoitusta erityisesti ilmastotoimien sosiaalirahaston rahoittamisen kautta.

Komissio ehdottaa uusiksi omiksi varoiksi 25 prosenttia EU:n päästökauppajärjestelmästä kertyvistä huutokauppatuloista, 75 prosenttia hiilirajamekanismista saatavista tuloista ja kansallista rahoitusosuutta, joka olisi 15 prosenttia suurten monikansallisten yritysten markkinavaltioille kohdennettavasta jäännösvoitosta.

Perussuomalaiset suuren valiokunnan jäsenet huomauttavat, että talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa EU:n omia varoja on pidetty veroina, siitäkin huolimatta, että EU:n omat instituutiot pyrkivät naamioimaan verot eräänlaisiksi ympäristömaksuiksi.

– Vielä vuonna 2018 valtioneuvoston kantana oli, että “omien varojen järjestelmää ei tule muuttaa tavalla, joka lisää Suomen maksutaakkaa” ja “hallitusohjelman mukaan unionille ei tule antaa suoraa verotusoikeutta”, painottavat perussuomalaisten suuren valiokunnan jäsenet Jani Mäkelä, Olli Immonen, Kike Elomaa, Jenna Simula ja Lulu Ranne.

Uusi tukipaketti ja puhdas tulonsiirto

Myös sosiaalinen ilmastorahasto on saanut valiokuntien asiantuntijakuulemisissa pääosin varsin kielteisen vastaanoton. Komission ehdotuksessa jäsenmaat luovuttaisivat osan uuden päästökaupan huutokauppatuloista EU:n varoiksi uuteen rahastoon, josta ne jaettaisiin edelleen jäsenvaltioille. Komission ehdottamalla rahastolla vihreästä siirtymästä aiheutuvia kustannuksia tasattaisiin vielä enemmän jäsenmaiden kesken.

On selvää, että tulojen tasaus EU-tasolla jäsenmaiden suhteellisen vaurauden perusteella tarkoittaisi Suomelle suurempaa maksuosuutta ja siten myös muiden EU-maiden päästövähennysten kustantamista.

– Esitelty rahasto rankaisisi erityisesti niitä jäsenmaita, jotka ovat tehneet paljon työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja palkitsisi jäsenmaita, jotka eivät ole hoitaneet asioitaan. Kyseessä on uusi tukipaketti ja puhdas tulonsiirto, sanoo Mäkelä.

– Sosiaaliturva taas ei kuulu Euroopan unionin toimivaltaan mitenkään, eikä Suomen tule hyväksyä perussopimusten muuttamista sellaiseen suuntaan, joka mahdollistaisi unionille toimivallan sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä. Sosiaalipoliittiset kysymykset tulee säilyttää jokaisella jäsenmaalla itsellään, eikä niitä tule missään tapauksessa kytkeä osaksi ilmastopolitiikkaa.

– Lisäksi tässä pitäisi sitoutua toimiin, jotka vievät EU:ta entistä enemmän tulonsiirtounionin suuntaan. Tällaisista rahastoista muodostuu helposti pysyviä elementtejä, vaikka niitä markkinoitaisiinkin väliaikaisina helpotuksina akuuttiin hätään.

Velka maksettaisiin takaisin korotettuina jäsenmaksuina

Suomi on tukenut keinoja, joilla elpymisvälineestä johtuva EU-velka saadaan maksettua mahdollisimman nopeasti. EU:n yhteisvelka tulee maksaa korotettuina jäsenmaksuina takaisin.

– Korotuksen suuruudelle yhteisen velan takaisinmaksua varten tulee asettaa jokin mielekäs alaraja, mutta ylärajaa ei ole tarpeen asettaa. Jäsenmailla tulee olla mahdollisuus maksaa oma osuutensa yhteisvelasta pois vaikka heti.

– Kansallisen kontrollin säilyttämisen näkökulmasta olisi parempi, että ennemmin nostettaisiin BKTL-perusteista jäsenmaksua kuin siirrettäisiin EU:lle verotusoikeutta, toteaa Ranne.

Komission ehdotuksen myötä suomalaisten verotaakka tulee perussuomalaisten mukaan väistämättä kasvamaan entisestään ja omien varojen käyttöönotto kuormittaa erityisesti pohjoisia EU:n jäsenvaltioita nostamalla maiden kokonaisveroastetta.

– Myös EU:n alueen kilpailukyky voi vahingoittua peruuttamattomasti. Suomen tulee torjua kehityssuunta, jossa perustetaan yhä uusia instrumentteja, joilla jäsenvaltioilta kerätään ja jaetaan takaisin varoja haitallisin kriteerein.

SUOMEN UUTISET