

MATTI MATIKAINEN
Perussuomalaiset jätti välikysymyksen: Suomalaisten verorahoja ja uutta velkarahaa kohdistetaan ilmastotoimiin, jotka heikentävät Suomen asemaa ja kansantaloutta
Perussuomalaiset esitti viime syksynä, että hallituksen ajamaa maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa pitää maltillistaa niin, että hiilineutraalisuustavoite siirretään vuoteen 2050 eli samaan vuoteen kuin EU:n tavoite. Liian kovasta kunnianhimosta seuraa ongelmia ja ylimääräisiä kustannuksia eivätkä tavoitteena olevat imagovoitot näitä kompensoi, perussuomalaiset toteavat tänään jättämässään välikysymyksessä.
Pienen maan, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja auto välttämätön, ilmasto kylmä, julkinen talous rapakunnossa ja vientisektori energiaintensiivinen, pitäisi tehdä asiat vakaalla harkinnalla eikä lähteä keulimaan kansainvälisten lisäpisteiden toivossa.
– Tärkeimpiä kilpailijamaitamme kovempi hiilineutraalisuustavoite antaa aivan suotta etumatkaa muille. Se on omille kintuille potkimista. Varsinkin kun itse ongelmaan eli ilmastonmuutokseen Suomen muita suuremmalla ”kunnianhimolla” ei ole vaikutusta, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.
Sähkön ja polttoaineiden hinta yli kipurajan
Perussuomalaisten mukaan Sipilän hallitusohjelman vaatimukset ilmastopolitiikan markkinaehtoisesta ja kustannustehokkaasta toteuttamisesta on tämän hallituksen kaudella täysin hylätty.
– Teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn takaamisen ja hiilivuodon torjunnan tavoitteet keskeisinä lähtökohtina ovat vaihtuneet punamultahallituksen toistelemiin vihreän siirtymän tyhjiin fraaseihin. Ilmastopolitiikka maksaa koko ajan yhä enemmän. Valtioneuvoston omissakin selvityksissä todetaan, että ilmastopolitiikka heikentää työllisyyttä.
– Sähkön ja liikennepolttoaineiden hinta on ylittänyt aikoja sitten monien ihmisten kipurajan. Yhä useampi pitkiä etäisyyksiä töihin ajava joutuu miettimään, kannattaako työnteko. Moni pieni- ja keskituloinen palkansaaja etenkin syrjäseuduilla laskee, onko työnteko näin paljon kallistuneilla hinnoilla järkevää. Tämä on kohtuutonta, kun samaan aikaan työn heikot kannustimet muutenkin ovat tiedossa, Purra korostaa.
Ilmastotoimilla turvallisuuspoliittisia vaikutuksia
Asumiseen ja liikkumiseen kohdistuu merkittäviä kustannuspaineita myös kaupungeissa. Syypää hinnannousuihin ei tietenkään ole yksinomaan ilmastotoimet, mutta niillä on selvä vaikutuksensa tässä kokonaisuudessa – ja tulevaisuudessa yhä kasvava.
– Tuulettomuus, sateiden puute, pakkaset, energiapoliittisissa valinnoissa tehdyt vakavat virheet, sähkömarkkinoiden integraatio ja hintavaikutusten leviäminen, Euroopan ja etenkin Saksan riippuvuus Venäjästä – kaikki nämä vaikuttavat energian hintoihin ja saatavuuteen. Samaan aikaan päästöoikeuksien hinnat ovat moninkertaistuneet vuoden takaiselta tasoltaan, Purra huomauttaa ja jatkaa:
– Eikä etenkään nyt pidä olla ymmärtämättä, että energia- ja ilmastopolitiikalla on myös merkittäviä turvallisuuspoliittisia vaikutuksia – lännen virheet lisäävät Venäjän kykyä ja halua kiristää niillä kahdella asialla, joita sillä on, energiaviennillä ja sotilaallisella voimalla.
Monellakaan ei ole varaa sähköautoon
Myös liikennepolttoaineiden kohdalla maailmanmarkkinahinnat ovat korkealla. Tilanne, jossa suomalaisten ostaman bensan ja dieselin hinnasta suurin osa on veroa, ulkoiset shokit vaikuttavat nopeasti ja haitallisesti.
– Suurella osalla suomalaisista ei ole minkäänlaista mahdollisuutta hankkia sähköautoa, vaikka sen käyttämiseen olisi infraakin tarjolla. He eivät myöskään hyödy hallituksen sähköautoilijoille annettavista kannusteista ja verohelpotuksista, Purra muistuttaa.
– Polttoaineet ovat vaikeasti korvattavia tuotteita, ja monen on mahdoton välttää niiden käyttöä esimerkiksi työmatkailussa. Polttoainehintojen nousu ei vähennä liikkumisen tarvetta. Energian kallistuminen on jo siirtynyt erityisesti ruoan ja asumisen hintoihin. Kun maatalouteen pian tullaan kohdistamaan lisää ilmastotoimia, hinta nousee edelleen. Samalla suomalaisen ruoantuotannon asema heikkenee entisestään, ja maatalousyrittäjät pakkaavat kimpsujaan. Tämä kaikki on peruuttamattoman haitallista omavaraisuudellemme.
Hintaa nostetaan jakeluvelvoitteen nimissä
Hallituksesta on luvattu, ettei polttoaineiden verotusta enää kiristetä tällä hallituskaudella, mutta hallitus on korottamassa hintoja jakeluvelvoitteen nostolla.
– Se on tietenkin Suomessa ylikireä verrattuna moniin maihin. Liikenteen päästökaupastakin puhutaan. Samoin ruuhkamaksuista. Kilometriveroa autoilijoiden paikannuksineen on väläytetty tuoreeltaan, Purra paheksuu.
– Polttoaineen pakkojakeluvelvoitteen laskeminen olisi valtiontalouden tasapainottamisen näkökulmasta tehokkain tapa laskea polttoainehintoja, koska se tapahtuisi ilman välittömiä vaikutuksia kertyvien verojen määrään. Veronalennukset vaativat leikkaamista muualta – tosin siihenkin perussuomalaisilla on ratkaisuja. Syksyn aikana olemme esittäneet laskelmia liikennepolttoaineiden ja kotitalouksien sähkön veronalennusten vaikutuksista.
EU hamuaa Suomen päästökaupparahoja
Perussuomalaisten mukaan Suomen ylikireän hiilineutraalisuustavoitteen maltillistamisesta on saatavissa säästöjä, joita voidaan käyttää myös veronalennuksiin. Kansalaisten selviämistä koko ajan kallistuvien elinkustannusten kanssa on pakko helpottaa.
– Suomelle kertyi vuonna 2021 päästöoikeuksien huutokaupoista yhteensä noin 409 miljoonaa euroa tuloja. Päästöoikeuksien voimakkaasti nousseen hinnan vuoksi huutokauppatulot lähes kaksinkertaistuivat verrattuna edelliseen vuoteen. Todennäköisesti päästökauppatulot ovat tänä vuonna vielä selvästi enemmän, vaikka turpeen osuus vähenee.
– Näitä rahoja EU-komissio haluaa rahoittamaan ilmastososiaalirahastoa. EU haluaa kerätä lisätuloja nappaamalla joka vuosi 12 miljardia euroa jäsenmaiden päästökauppatuloista. Suomen hallitus on sanonut suhtautuvansa ilmastorahastoon ”hyvin kriittisesti”, mutta kuinka pitkälle tällä päästään? Purra kysyy.
Pohjoiset maat pääsevät taas maksumiehiksi
Perussuomalaiset ovat esittäneet, että Suomen ei pidä antaa päästökauppatulojaan EU:lle, vaan käyttää niitä ilmastopolitiikasta kärsivien ihmisten ja alojen tukemiseen. Perussuomalaisten mielestä Suomen päästökauppatuloja on ohjattava Suomen ja suomalaisten hyväksi.
– Suomen hallitus peesaa komissiota päästökaupan kovempaan kiristämiseen vetämällä oikeuksia pois markkinoilta. Päästöoikeuksien määrä vähenee 2,2 prosenttia vuodessa vuodesta 2021 alkaen. Tämä osaltaan lisää nousupainetta päästöoikeuden hintaan – ja niinhän sen on tarkoituskin. Päästöoikeuksien lisääminen tai edes ennallaan pitäminen vaikuttaisi sähkön ja polttoaineiden hintaan alentavasti, ilman että EU:n tyylin mukaisesti pohjoisen maat pääsevät taas maksumiehiksi tukipakettien ja rahastojen kautta.
– Tätä ei voi liikaa korostaa: ilmastotoimien tarkoitus on nostaa hintoja ja vaikuttaa sitä myötä päästöjen ehkäisyyn. Ei se ole vahinko. Mikäpä siinä, jos se karsisi turhaa kulutusta ja ympäristölle haitallisia toimia siellä, missä se on järkevää ja kustannustehokasta. Ongelma on siinä, että se kohdistuu tässä tapauksessa päästöjään huomattavasti jo vähentäneen, kansalaisia tappiin asti verottavan maan työssäkäyntiin, yrittämiseen ja ihmisten arjen välttämättömiin toimiin.
Suomalaisten maksurasitetta purettava
Perussuomalaisten mielestä ongelma on ratkaistava nopeasti.
– Jos maailmanmarkkinahinnat pysyvät korkealla ja energiapolitiikan uhat kasvavat, hallitus ei samaan aikaan voi vaatia meitä olemaan maailman kunnianhimoisimpia ilmastotoimissa ja antaa EU:lle periksi uusissa ilmaston varjolla tehtävissä tukimekanismeissa, ilmastopaketissa, metsiin, maatalouteen, kuljetusalaan ja vientisektoriin kohdistuvissa ilmastotoimissa. Suomalaisen kasvavaa maksurasitusta on alettava purkaa.
– Pelkästään EU:n ilmastopaketin esityksistä yksi, päästökaupan laajentaminen, nostaa suomalaisten yritysten ja kotitalouksien kustannuksia puolellatoista miljardilla vuodessa. Kolme paketin kahdestatoista esityksestä nostaa merikuljetusten hintaa alkuvaiheen jälkeen yli miljardilla eurolla vuodessa. Tieliikenteessä vuotuiset kustannukset nousisivat sadoilla miljoonilla. Useista paketin kohdista ei edes ole laadittu vaikutusarviota. Ilmastopaketti tulee osa kerrallaan iskemään syvälle Suomeen, tärkeisiin vientialoihimme, yrityksiin, metsänomistajiin, omakotiasujiin, kansalaisten ostovoimaan, Purra varoittaa.
Kilpailukyky rapautuu ja vaarantaa työllisyystavoitteet
Perussuomalaiset muistuttavat, että polttoaineiden ja sähkön hintojen nousu johtaa lukuisissa vientiyrityksissä kustannuskilpailukyvyn rapautumiseen. Kasvava kilpailukyvyn kuilu on vaarassa pudottaa kotimaisia yrityksiä pois pelistä vaarantaen myös työllisyystavoitteet.
Maa- ja metsätalous ei säästy energiakriisiltä. Huoltovarmuus ja omavaraisuus vaarantuvat, kun sähkön ja polttoaineiden hintojen nousu ajaa alan yritykset kannattamattomiksi. Energiakriisi nostaa välillisesti myös lannoitteiden hintoja, millä on oma haitallinen vaikutuksensa maatalouteen, joka on muutenkin syvässä ahdingossa.
– Suomessa ei riitä enää huolestuneisuus ja päivittely. Kansalaiset tarvitsevat näkymän siitä, miten tilannetta tullaan helpottamaan. Liikkumisen ja asumisen kasvaneet kustannukset heikentävät merkittävästi etenkin pieni- ja keskituloisten ostovoimaa. Energian hinnannousu välittyy kaikkiin hintoihin, ja inflaatio kovenee.
– Mitä hankalammaksi tilanne Euroopan tasolla kehittyy, sitä tärkeämpää on, että Suomen hallitus keskittyy siihen, mikä sen tärkein tehtävä on, suomalaisten pärjäämisen, hyvinvoinnin ja turvallisuuden varmistaminen, Purra painottaa.
Kansalaisten ostovoimaa tuettava
Perussuomalaiset on johdonmukaisesti vaatinut, että julkiset menot on pantava tärkeysjärjestykseen. Rakenteellisesti alijäämäisen julkisen talouden kannalta on keskeistä, että Suomi käyttää rahansa kansalaistensa ostovoiman ja yritystensä kilpailukyvyn parantamiseen.
– Nyt suomalaisten verorahoja ja uutta velkarahaa kohdistetaan ilmastotoimiin, jotka teknistaloudellisesti ennenaikaisina ja väärin kohdistuvina heikentävät Suomen asemaa ja kansantaloutta, Purra sanoo.
– Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo siis ryhtyä? Mistä suunnasta se alkaa purkaa tätä ongelmaa? Sitä kysymme tässä välikysymyksessä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ylikunnianhimoiset tavoitteet polttoaineiden hinnankorotukset ilmastotoimet työssäkäynti Ilmastorahasto punavihreä politiikka asuminen ja liikkuminen ostovoima sähkön hinta veronmaksajat Yritykset Päästökauppa Julkinen talous Riikka Purra Euroopan komissio perussuomalaiset hallitus Välikysymys työllisyys Kilpailukyky Teollisuus EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitus tuhoaa kotimaisen maatalouden – “Tilat hukkuu jo nyt velkoihin”

Perussuomalaiset: Työn kannattavuus ja huoltovarmuus vaarassa – hallitus vain kiristää ruuvia

Perussuomalaiset: Hallituksen suunnitelmat pahentavat suomalaisten ahdinkoa – vain muille maille riittää rahaa

Vihreillä ja kokoomuksella taitaa olla sama suunta – ympäristöministeri ylistää ilmastokaveriaan ”suoraselkäisyydestä”

Kansa vieroksuu eliittiä ja kiroaa bensan hintoja – ruotsidemokraatit hakee vaalivoittoa

Perussuomalaisilta selkeät toimenpiteet polttoainehintojen alentamiseksi – hallitus ei myöntynyt yhteenkään

Yle jututti vihreitä “asiantuntijoita” ja julisti, miksi polttoaineveroa ei pidä laskea – asiantuntijoiden taustoista ei tietenkään kerrota mitään

Sähkön ja polttoaineiden hinnat syövät toimeentuloa – Purra: Missä viipyvät hallituksen toimenpiteet?

PS: Maatalouden hätätila julistettava – välittömiä aputoimenpiteitä nyt
Viikon suosituimmat

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

Kansanedustajat Polvinen ja Lehtinen vaativat EU:n koronapaketin kohdentamista uudelleen – “Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella”
EU päätti vuonna 2021 massiivisesta 806,9 miljardin euron EU:n elpymisvälineestä, jossa Suomelle oli varattu maksajan rooli. Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Polvinen ja Rami Lehtinen ovat sitä mieltä, että Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella, ja vaativat elpymispaketin kohdentamista uudelleen italialaisten ikkunaremonttien sijaan Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.

New Yorkissa taistellaan “paperittomien” luksushotellimajoituksen maksamisesta – Musk vaati rahojen takaisinperintää
Elon Muskin DOGE-tiimi on jatkanut liittovaltion virastojen kirjanpidon tarkastamista. Epämääräisiä maksuja löytyy koko ajan ja valtion virkamiesten pallit kaatuilevat. Neljä liittovaltion hätätilaviraston virkamiestä sai potkut maksettuaan New Yorkin kaupungille avustuksia laittomasti maassa olevien majoittamiseen liittyen, vaikka presidentti Trump oli käskenyt keskeyttää kaikki ei-välttämättömät maksut.

Hoitajat kerskuivat somessa juutalaisten murhaamisella australialaisessa sairaalassa – ”Sairasta, iljettävää ja häpeällistä”
Kahdelle Sydneyn sairaalan työntekijälle tuli lähtö, kun nämä videolla uhkasivat tappaa israelilaiset potilaansa. Hoitajat kerskuivat tallenteella myös sillä, etteivät suostu hoitamaan juutalaispotilaita. Poliisi on aloittanut perusteelliset tutkimukset mahdollisista rikoksista.