

MATTI MATIKAINEN
Perussuomalaiset jätti välikysymyksen: Suomalaisten verorahoja ja uutta velkarahaa kohdistetaan ilmastotoimiin, jotka heikentävät Suomen asemaa ja kansantaloutta
Perussuomalaiset esitti viime syksynä, että hallituksen ajamaa maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa pitää maltillistaa niin, että hiilineutraalisuustavoite siirretään vuoteen 2050 eli samaan vuoteen kuin EU:n tavoite. Liian kovasta kunnianhimosta seuraa ongelmia ja ylimääräisiä kustannuksia eivätkä tavoitteena olevat imagovoitot näitä kompensoi, perussuomalaiset toteavat tänään jättämässään välikysymyksessä.
Pienen maan, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja auto välttämätön, ilmasto kylmä, julkinen talous rapakunnossa ja vientisektori energiaintensiivinen, pitäisi tehdä asiat vakaalla harkinnalla eikä lähteä keulimaan kansainvälisten lisäpisteiden toivossa.
– Tärkeimpiä kilpailijamaitamme kovempi hiilineutraalisuustavoite antaa aivan suotta etumatkaa muille. Se on omille kintuille potkimista. Varsinkin kun itse ongelmaan eli ilmastonmuutokseen Suomen muita suuremmalla ”kunnianhimolla” ei ole vaikutusta, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.
Sähkön ja polttoaineiden hinta yli kipurajan
Perussuomalaisten mukaan Sipilän hallitusohjelman vaatimukset ilmastopolitiikan markkinaehtoisesta ja kustannustehokkaasta toteuttamisesta on tämän hallituksen kaudella täysin hylätty.
– Teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn takaamisen ja hiilivuodon torjunnan tavoitteet keskeisinä lähtökohtina ovat vaihtuneet punamultahallituksen toistelemiin vihreän siirtymän tyhjiin fraaseihin. Ilmastopolitiikka maksaa koko ajan yhä enemmän. Valtioneuvoston omissakin selvityksissä todetaan, että ilmastopolitiikka heikentää työllisyyttä.
– Sähkön ja liikennepolttoaineiden hinta on ylittänyt aikoja sitten monien ihmisten kipurajan. Yhä useampi pitkiä etäisyyksiä töihin ajava joutuu miettimään, kannattaako työnteko. Moni pieni- ja keskituloinen palkansaaja etenkin syrjäseuduilla laskee, onko työnteko näin paljon kallistuneilla hinnoilla järkevää. Tämä on kohtuutonta, kun samaan aikaan työn heikot kannustimet muutenkin ovat tiedossa, Purra korostaa.
Ilmastotoimilla turvallisuuspoliittisia vaikutuksia
Asumiseen ja liikkumiseen kohdistuu merkittäviä kustannuspaineita myös kaupungeissa. Syypää hinnannousuihin ei tietenkään ole yksinomaan ilmastotoimet, mutta niillä on selvä vaikutuksensa tässä kokonaisuudessa – ja tulevaisuudessa yhä kasvava.
– Tuulettomuus, sateiden puute, pakkaset, energiapoliittisissa valinnoissa tehdyt vakavat virheet, sähkömarkkinoiden integraatio ja hintavaikutusten leviäminen, Euroopan ja etenkin Saksan riippuvuus Venäjästä – kaikki nämä vaikuttavat energian hintoihin ja saatavuuteen. Samaan aikaan päästöoikeuksien hinnat ovat moninkertaistuneet vuoden takaiselta tasoltaan, Purra huomauttaa ja jatkaa:
– Eikä etenkään nyt pidä olla ymmärtämättä, että energia- ja ilmastopolitiikalla on myös merkittäviä turvallisuuspoliittisia vaikutuksia – lännen virheet lisäävät Venäjän kykyä ja halua kiristää niillä kahdella asialla, joita sillä on, energiaviennillä ja sotilaallisella voimalla.
Monellakaan ei ole varaa sähköautoon
Myös liikennepolttoaineiden kohdalla maailmanmarkkinahinnat ovat korkealla. Tilanne, jossa suomalaisten ostaman bensan ja dieselin hinnasta suurin osa on veroa, ulkoiset shokit vaikuttavat nopeasti ja haitallisesti.
– Suurella osalla suomalaisista ei ole minkäänlaista mahdollisuutta hankkia sähköautoa, vaikka sen käyttämiseen olisi infraakin tarjolla. He eivät myöskään hyödy hallituksen sähköautoilijoille annettavista kannusteista ja verohelpotuksista, Purra muistuttaa.
– Polttoaineet ovat vaikeasti korvattavia tuotteita, ja monen on mahdoton välttää niiden käyttöä esimerkiksi työmatkailussa. Polttoainehintojen nousu ei vähennä liikkumisen tarvetta. Energian kallistuminen on jo siirtynyt erityisesti ruoan ja asumisen hintoihin. Kun maatalouteen pian tullaan kohdistamaan lisää ilmastotoimia, hinta nousee edelleen. Samalla suomalaisen ruoantuotannon asema heikkenee entisestään, ja maatalousyrittäjät pakkaavat kimpsujaan. Tämä kaikki on peruuttamattoman haitallista omavaraisuudellemme.
Hintaa nostetaan jakeluvelvoitteen nimissä
Hallituksesta on luvattu, ettei polttoaineiden verotusta enää kiristetä tällä hallituskaudella, mutta hallitus on korottamassa hintoja jakeluvelvoitteen nostolla.
– Se on tietenkin Suomessa ylikireä verrattuna moniin maihin. Liikenteen päästökaupastakin puhutaan. Samoin ruuhkamaksuista. Kilometriveroa autoilijoiden paikannuksineen on väläytetty tuoreeltaan, Purra paheksuu.
– Polttoaineen pakkojakeluvelvoitteen laskeminen olisi valtiontalouden tasapainottamisen näkökulmasta tehokkain tapa laskea polttoainehintoja, koska se tapahtuisi ilman välittömiä vaikutuksia kertyvien verojen määrään. Veronalennukset vaativat leikkaamista muualta – tosin siihenkin perussuomalaisilla on ratkaisuja. Syksyn aikana olemme esittäneet laskelmia liikennepolttoaineiden ja kotitalouksien sähkön veronalennusten vaikutuksista.
EU hamuaa Suomen päästökaupparahoja
Perussuomalaisten mukaan Suomen ylikireän hiilineutraalisuustavoitteen maltillistamisesta on saatavissa säästöjä, joita voidaan käyttää myös veronalennuksiin. Kansalaisten selviämistä koko ajan kallistuvien elinkustannusten kanssa on pakko helpottaa.
– Suomelle kertyi vuonna 2021 päästöoikeuksien huutokaupoista yhteensä noin 409 miljoonaa euroa tuloja. Päästöoikeuksien voimakkaasti nousseen hinnan vuoksi huutokauppatulot lähes kaksinkertaistuivat verrattuna edelliseen vuoteen. Todennäköisesti päästökauppatulot ovat tänä vuonna vielä selvästi enemmän, vaikka turpeen osuus vähenee.
– Näitä rahoja EU-komissio haluaa rahoittamaan ilmastososiaalirahastoa. EU haluaa kerätä lisätuloja nappaamalla joka vuosi 12 miljardia euroa jäsenmaiden päästökauppatuloista. Suomen hallitus on sanonut suhtautuvansa ilmastorahastoon ”hyvin kriittisesti”, mutta kuinka pitkälle tällä päästään? Purra kysyy.
Pohjoiset maat pääsevät taas maksumiehiksi
Perussuomalaiset ovat esittäneet, että Suomen ei pidä antaa päästökauppatulojaan EU:lle, vaan käyttää niitä ilmastopolitiikasta kärsivien ihmisten ja alojen tukemiseen. Perussuomalaisten mielestä Suomen päästökauppatuloja on ohjattava Suomen ja suomalaisten hyväksi.
– Suomen hallitus peesaa komissiota päästökaupan kovempaan kiristämiseen vetämällä oikeuksia pois markkinoilta. Päästöoikeuksien määrä vähenee 2,2 prosenttia vuodessa vuodesta 2021 alkaen. Tämä osaltaan lisää nousupainetta päästöoikeuden hintaan – ja niinhän sen on tarkoituskin. Päästöoikeuksien lisääminen tai edes ennallaan pitäminen vaikuttaisi sähkön ja polttoaineiden hintaan alentavasti, ilman että EU:n tyylin mukaisesti pohjoisen maat pääsevät taas maksumiehiksi tukipakettien ja rahastojen kautta.
– Tätä ei voi liikaa korostaa: ilmastotoimien tarkoitus on nostaa hintoja ja vaikuttaa sitä myötä päästöjen ehkäisyyn. Ei se ole vahinko. Mikäpä siinä, jos se karsisi turhaa kulutusta ja ympäristölle haitallisia toimia siellä, missä se on järkevää ja kustannustehokasta. Ongelma on siinä, että se kohdistuu tässä tapauksessa päästöjään huomattavasti jo vähentäneen, kansalaisia tappiin asti verottavan maan työssäkäyntiin, yrittämiseen ja ihmisten arjen välttämättömiin toimiin.
Suomalaisten maksurasitetta purettava
Perussuomalaisten mielestä ongelma on ratkaistava nopeasti.
– Jos maailmanmarkkinahinnat pysyvät korkealla ja energiapolitiikan uhat kasvavat, hallitus ei samaan aikaan voi vaatia meitä olemaan maailman kunnianhimoisimpia ilmastotoimissa ja antaa EU:lle periksi uusissa ilmaston varjolla tehtävissä tukimekanismeissa, ilmastopaketissa, metsiin, maatalouteen, kuljetusalaan ja vientisektoriin kohdistuvissa ilmastotoimissa. Suomalaisen kasvavaa maksurasitusta on alettava purkaa.
– Pelkästään EU:n ilmastopaketin esityksistä yksi, päästökaupan laajentaminen, nostaa suomalaisten yritysten ja kotitalouksien kustannuksia puolellatoista miljardilla vuodessa. Kolme paketin kahdestatoista esityksestä nostaa merikuljetusten hintaa alkuvaiheen jälkeen yli miljardilla eurolla vuodessa. Tieliikenteessä vuotuiset kustannukset nousisivat sadoilla miljoonilla. Useista paketin kohdista ei edes ole laadittu vaikutusarviota. Ilmastopaketti tulee osa kerrallaan iskemään syvälle Suomeen, tärkeisiin vientialoihimme, yrityksiin, metsänomistajiin, omakotiasujiin, kansalaisten ostovoimaan, Purra varoittaa.
Kilpailukyky rapautuu ja vaarantaa työllisyystavoitteet
Perussuomalaiset muistuttavat, että polttoaineiden ja sähkön hintojen nousu johtaa lukuisissa vientiyrityksissä kustannuskilpailukyvyn rapautumiseen. Kasvava kilpailukyvyn kuilu on vaarassa pudottaa kotimaisia yrityksiä pois pelistä vaarantaen myös työllisyystavoitteet.
Maa- ja metsätalous ei säästy energiakriisiltä. Huoltovarmuus ja omavaraisuus vaarantuvat, kun sähkön ja polttoaineiden hintojen nousu ajaa alan yritykset kannattamattomiksi. Energiakriisi nostaa välillisesti myös lannoitteiden hintoja, millä on oma haitallinen vaikutuksensa maatalouteen, joka on muutenkin syvässä ahdingossa.
– Suomessa ei riitä enää huolestuneisuus ja päivittely. Kansalaiset tarvitsevat näkymän siitä, miten tilannetta tullaan helpottamaan. Liikkumisen ja asumisen kasvaneet kustannukset heikentävät merkittävästi etenkin pieni- ja keskituloisten ostovoimaa. Energian hinnannousu välittyy kaikkiin hintoihin, ja inflaatio kovenee.
– Mitä hankalammaksi tilanne Euroopan tasolla kehittyy, sitä tärkeämpää on, että Suomen hallitus keskittyy siihen, mikä sen tärkein tehtävä on, suomalaisten pärjäämisen, hyvinvoinnin ja turvallisuuden varmistaminen, Purra painottaa.
Kansalaisten ostovoimaa tuettava
Perussuomalaiset on johdonmukaisesti vaatinut, että julkiset menot on pantava tärkeysjärjestykseen. Rakenteellisesti alijäämäisen julkisen talouden kannalta on keskeistä, että Suomi käyttää rahansa kansalaistensa ostovoiman ja yritystensä kilpailukyvyn parantamiseen.
– Nyt suomalaisten verorahoja ja uutta velkarahaa kohdistetaan ilmastotoimiin, jotka teknistaloudellisesti ennenaikaisina ja väärin kohdistuvina heikentävät Suomen asemaa ja kansantaloutta, Purra sanoo.
– Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo siis ryhtyä? Mistä suunnasta se alkaa purkaa tätä ongelmaa? Sitä kysymme tässä välikysymyksessä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ylikunnianhimoiset tavoitteet polttoaineiden hinnankorotukset ilmastotoimet työssäkäynti Ilmastorahasto punavihreä politiikka asuminen ja liikkuminen ostovoima sähkön hinta veronmaksajat Yritykset Päästökauppa Julkinen talous Riikka Purra Euroopan komissio perussuomalaiset hallitus Välikysymys työllisyys Kilpailukyky Teollisuus EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitus tuhoaa kotimaisen maatalouden – ”Tilat hukkuu jo nyt velkoihin”

Perussuomalaiset: Työn kannattavuus ja huoltovarmuus vaarassa – hallitus vain kiristää ruuvia

Perussuomalaiset: Hallituksen suunnitelmat pahentavat suomalaisten ahdinkoa – vain muille maille riittää rahaa

Vihreillä ja kokoomuksella taitaa olla sama suunta – ympäristöministeri ylistää ilmastokaveriaan ”suoraselkäisyydestä”

Kansa vieroksuu eliittiä ja kiroaa bensan hintoja – ruotsidemokraatit hakee vaalivoittoa

Perussuomalaisilta selkeät toimenpiteet polttoainehintojen alentamiseksi – hallitus ei myöntynyt yhteenkään

Yle jututti vihreitä ”asiantuntijoita” ja julisti, miksi polttoaineveroa ei pidä laskea – asiantuntijoiden taustoista ei tietenkään kerrota mitään

Sähkön ja polttoaineiden hinnat syövät toimeentuloa – Purra: Missä viipyvät hallituksen toimenpiteet?

PS: Maatalouden hätätila julistettava – välittömiä aputoimenpiteitä nyt
Viikon suosituimmat

Maahanmuuttajataustaisessa perheessä kasvanut nainen kokee olonsa vieraaksi Helsingin Kontulassa: ”Tästä on tullut Lähi-itä”
Suomen Uutisten haastattelemat Kontulan alueella liikkuvat ihmiset kertovat huumeiden käytön näkyvän aiempaa enemmän katukuvassa. Monen mielestä myös alue on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Cambridge rekrytoi tosielämän woke-Turhapuron – yliopistomaailma ihastui plagioinnista epäiltyyn rotuaktivistiin, unohti tyystin lähdekritiikin ja syyti hänelle kunniatohtoruuksia kuin saippuaa
Jason Arday on tällä hetkellä maailman kohutuin hahmo. Hän nousi 2020-luvun alussa kansainväliseksi akateemiseksi tähdeksi ja Cambridgen professoriksi elämäntarinansa, rotuaktivisminsa ja DEI-symboliarvonsa siivittämänä. Useat yliopistot jakoivat hänelle kilpaa kunniatohtorin titteleitä. Hiljattain hänen väitöskirjastaan ja tutkimusartikkeleistaan löytyi satoja selittämättömiä yhtäläisyyksiä muiden tutkijoiden aikaisempiin töihin. Lisäksi hänen kertomuksensa erilaisista urheilu- ja hyväntekeväisyysansioista paljastuivat liioitelluiksi tai jopa täysin katteettomiksi. Ensin Cambridgen yliopisto yritti pestä käsiään ja syyttää kriitikoita ajojahdista. Keskiviikkona yliopisto ilmoitti alkavansa sittenkin selvittämään tapausta, ja pian sen jälkeen Arday ilmoitti eroavansa virasta. Skandaalia on pidetty osoituksena laajemmasta instituutiomaailman mädännäisyydestä. Yliopisto halusi uskoa moraalisesti lumoavaan kertomukseen ja ryhtyi ensin puolustamaan sankariaan ennen kuin tarkisti tosiasiat.

22 EU-maata haastaa Espanjan löysän maahanmuuttolinjan – uppiniskainen sosialistipääministeri ei taivu
22 Euroopan unionin jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, ilmaisi viikonloppuna lähettämässään kirjeessä epäluottamuksensa Espanjan maahanmuuttopolitiikkaan. EU-maiden sisäministerit kokoontuvat tiistaina kiireelliseen videopalaveriin.

Nizzan terroristi tappoi 86 ihmistä – pikkuveli rehenteli veriteolla ennen karkotustaan
Ranskassa vietettiin heinäkuun puolivälissä surujuhlaa, kun Nizzan tuhoisasta terrori-iskusta tuli kuluneeksi kymmenen vuotta. Harrasta tunnelmaa järkytti tieto terroristin veljen rikoksista tapahtumapaikan läheisyydessä.

Islamisaatiolle vauhtia Britanniassa – koko poliisikunta paastolle solidaarisuussyistä
Valtaväestölle vieraan uskonnon tavat ja rituaalit hiipivät Englannin arkeen ilmeisen hyvää tarkoittavien toimien myötä. Muslimipoliisit haluaisivat koko virkakunnan osallistuvan ramadanin paastoon, jotta työtoverit ymmärtäisivät uskonnon merkityksen muslimeille. Toisaalta kukaan ei tiettävästi ole vastavuoroisesti ehdottanut joulukinkun tarjoamista vieraan uskonnon edustajille vuoden pimeimpänä aikana kristittyjen tapoihin tutustumiseksi.

Käräjäoikeus katsoi pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehneen maahanmuuttajan alaikäiseksi – THL:n ikäarvio jäi ristiriitaiseksi
Pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehnyt Irakista kotoisin oleva mies sai tuomion törkeästä ryöstöstä. Hän pahoinpiteli uhria tämän kotona, vei veitsen uhrin kaulalle ja vaati rahaa sekä omaisuutta. Käräjäoikeus katsoi hänet kuitenkin rikosoikeudellisesti alaikäiseksi, koska THL:n oikeuslääketieteellinen ikäarvio jäi ristiriitaiseksi.

Oikeusministeri Meri vie eläimet rääkkääjiltä – eläintenpitokiellon rikkomisesta jatkossa jopa vankeutta
Oikeusministeriö vaatii tiukempaa eläintenpitokiellon käyttöä eläinsuojelurikoksissa ja ehdottaa kiellolle pidempää vähimmäiskestoa. Ministeriö linjaa myös, että kiellon rikkomisesta voi jatkossa seurata jopa vuoden vankeusrangaistus.

SDP:n esikuvamaassa Espanjassa hallitusta johtavat sosialistit – vaalivoittaja joutui jäämään oppositioon
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin tuore ehdotus SDP:n syrjäyttämisestä hallitusneuvotteluissa herättää happamia reaktioita demareissa. Samalla kuitenkin unohtuu, että äskettäin demarien esikuvamaassa Espanjassa eniten ääniä ja paikkoja saanut puolue jäi oppositioon. Historiallisesti Suomessakin on aiemmin muodostettu hallituksia, joissa suurin puolue ei ole johtanut hallitusta.

Talous kasvaa, alijäämä pienenee – opposition kritiikki menetti uskottavuutensa
Suomen talouskehitys on ollut EU:n kärkeä koko alkuvuoden: ensimmäisellä neljänneksellä Suomen kasvu oli EU-maiden nopeinta, ja toisella neljänneksellä Suomi oli edelleen yksi neljästä nopeimmin kasvaneesta EU-maasta.

SDP:n Lindtmanin esikuvamaa sai kyytiä puoluejohtajien paneelissa – Purra: Espanjan maahanmuuttopolitiikka toimii ”kutsuhuutona” laittomalle maahantulolle
Viides Kotkaniemi-foorumi järjestettiin keskiviikkona Luumäellä presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseon puutarhassa. Foorumin pääpaneelissa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta keskustelivat pääministeri Petteri Orpo (kok.), perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sekä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää












