Perussuomalaiset: Työn kannattavuus ja huoltovarmuus vaarassa – hallitus vain kiristää ruuvia

Perussuomalaiset jätti yhdessä kristillisdemokraattien ja Liike Nytin kanssa tänään välikysymyksen energia- ja polttoainehinnoista. Puolueet vaativat hallitukselta vastauksia siihen, millä toimilla hallitus aikoo puuttua räjähtäneisiin liikkumisen ja asumisen kustannuksiin, jotka näkyvät jo muun muassa ruuan hinnassa ja kiihdyttävät ostovoiman laskua eli inflaatiota.

Perussuomalaiset esitti viime syksynä, että hallituksen ajamaa maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa pitää maltillistaa niin, että hiilineutraalisuustavoite siirretään vuoteen 2050 eli samaan vuoteen kuin EU:n tavoite.

– Pienen maan, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja auto välttämätön, ilmasto kylmä, julkinen talous rapakunnossa ja vientisektori energiaintensiivinen, pitäisi tehdä asiat vakaalla harkinnalla eikä lähteä keulimaan kansainvälisten lisäpisteiden toivossa. Tärkeimpiä kilpailijamaitamme kovempi hiilineutraalisuustavoite antaa aivan suotta etumatkaa muille. Se on omille kintuille potkimista. Varsinkin kun itse ongelmaan eli ilmastonmuutokseen Suomen muita suuremmalla ”kunnianhimolla” ei ole vaikutusta, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti.

Hinnat vaikuttavat työn kannattavuuteen

Purra muistutti, että yhä useampi pitkiä etäisyyksiä töihin ajava joutuu miettimään, kannattaako työnteko.

– Polttoaineet ovat vaikeasti korvattavia tuotteita, ja monen on mahdoton välttää niiden käyttöä esimerkiksi työmatkailussa. Polttoainehintojen nousu ei vähennä liikkumisen tarvetta. Energian kallistuminen on jo siirtynyt erityisesti ruoan ja asumisen hintoihin.

– Kun maatalouteen pian tullaan kohdistamaan lisää ilmastotoimia, hinta nousee edelleen. Samalla suomalaisen ruoantuotannon asema heikkenee entisestään, ja maatalousyrittäjät pakkaavat kimpsujaan. Tämä kaikki on peruuttamattoman haitallista omavaraisuudellemme, Purra luetteli.

Purra totesi, etteivät yksinomaan ilmastotoimet ole hinnannousuun vaikuttaneet, mutta niillä on selvä vaikutuksensa kokonaisuudessa.

– Eikä etenkään nyt pidä olla ymmärtämättä, että energia- ja ilmastopolitiikalla on myös merkittäviä turvallisuuspoliittisia vaikutuksia – lännen virheet lisäävät Venäjän kykyä ja halua kiristää niillä kahdella asialla, joita sillä on, energiaviennillä ja sotilaallisella voimalla.

Hallitukselta tulossa lisää haitallisia toimia

Hallituksesta on luvattu, ettei polttoaineiden verotusta enää kiristetä tällä hallituskaudella, mutta hallitus on korottamassa hintoja jakeluvelvoitteen nostolla. Liikenteen päästökaupasta ja ruuhkamaksuistakin puhutaan. Kilometriveroa autoilijoiden paikannuksineen on väläytetty tuoreeltaan.

Purra esitti, että polttoaineen pakkojakeluvelvoitteen laskeminen olisi valtiontalouden tasapainottamisen näkökulmasta tehokkain tapa laskea polttoainehintoja, koska se tapahtuisi ilman välittömiä vaikutuksia kertyvien verojen määrään.

– Tätä ei voi liikaa korostaa: Ilmastotoimien tarkoitus on nostaa hintoja ja vaikuttaa sitä myötä päästöjen ehkäisyyn. Ei se ole vahinko. Mikäpä siinä, jos se karsisi turhaa kulutusta ja ympäristölle haitallisia toimia siellä, missä se on järkevää ja kustannustehokasta. Ongelma on siinä, että se kohdistuu tässä tapauksessa päästöjään huomattavasti jo vähentäneen, kansalaisia tappiin asti verottavan maan työssäkäyntiin, yrittämiseen ja ihmisten arjen välttämättömiin toimiin.

– Suomessa ei riitä enää huolestuneisuus ja päivittely. Kansalaiset tarvitsevat näkymän siitä, miten tilannetta tullaan helpottamaan, Purra vaati.

Perussuomalaiset alentaisi polttoaineverotusta

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio puolestaan muistutti puheessaan, että hallitus toteutti eduskuntavaalien jälkeen historiallisen suuren polttoaineveronkorotuksen.

– Euroopan komission joulukuun 2021 lopussa julkaiseman tilaston mukaan Suomessa dieselin hinta on Euroopan toiseksi kalleinta, Tavio muistutti.

Perussuomalaiset ovat esittäneet vaihtoehtobudjetissaan veronkorotuksen perumista ja samaa perussuomalaiset vaatii välikysymyksellä

Hallituksen lupaukset jääneet puheiden tasolle

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) sanoi lokakuussa 2020 A-studiossa, että polttoaineveron nostaminen voitaisiin kompensoida täysimääräisesti sekä vähävaraisille että syrjäseudulla asuville. Kun Harakalta kysyttiin, miten kompensaatio toimisi, hän vastasi: ”Pankkitilille ilmestyy rahaa.”

– Eipä ole tilillä näkynyt rahaa, Tavio kuittasi

Kokoomus tukee hallituksen politiikkaa

Kokoomus ei allekirjoittanut välikysymyksen kirjauksia liian kireiden ilmastotoimien haitasta ja olisi halunnut poistaa vaatimukset ilmastotoimien järkevöittämisestä. Näihin muutoksiin perussuomalaiset ei suostunut.

– Kokoomusta ei voitu valitettavasti ottaa mukaan välikysymykseen, koska heidän mielestään Suomen tulee toteuttaa muita EU-maita tiukemmat ilmastotoimet. Miksi pohjoisessa pitkien välimatkojen maassa, jolla on jo lähtökohtaista kilpailuhaittaa, tulee omatoimisesti lisätä kilpailuhaittaansa liioitelluilla ilmastotoimilla? Tavio kysyi.

– Välikysymys on hallitukselle, mutta hallituksen ilmastopolitiikkaa tukevalta kokoomukselta voi toki myös kysyä: Miksi Suomen tulee toteuttaa ilmastotavoite vuoteen 2035 mennessä, kun muu EU toteuttaa sitä vasta vuoteen 2050 mennessä?