Koskela: Hallitus jättää mittavan laskun seuraajilleen

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela kritisoi pääministeri Sanna Marinin ilmoitusta hallituksen politiikasta vuodelle 2022. Koskelan mielestä pääministeri ei tuonut riittävästi esille hallituksen suunnitelmia ja toimenpiteitä julkisen talouden tasapainottamiseksi.

Kansanedustaja Jari Koskelan mielestä hallituksen työskentelyä talouden ja työllisyyden hyväksi vaikeuttaa takertuminen maailman kunnianhimoisimpaan ilmastopolitiikkaan. Ongelma on, että ne keinot, joilla hiilineutraaliustavoitteeseen halutaan päästä, ovat samoja, jotka vaikeuttavat työllisyys- ja taloustavoitteiden saavuttamista.

– Suomi on asettanut oman tavoitteensa 15 vuotta aikaisemmaksi kuin EU-tasolla on sitouduttu. Tämä romuttaa teollisuutemme jo ennestään heikohkoa kilpailukykyä, Koskela huomauttaa.

Hiilineutraalisuustavoite siirrettävä vuoteen 2050

Valtioneuvoston oman ilmastopolitiikan työllisyysvaikutuksia arvioivan tutkimusraportin mukaan hallituksen ilmastopolitiikan vaikutus kokonaistyöllisyyteen on pitkällä aikavälillä negatiivinen 0,5 prosentin verran. Vihreä siirtymä luo tiettyjä mahdollisuuksia, mutta ne eivät kokonaan kumoa teollisuutta haittaavia vaikutuksia. Perussuomalaiset onkin ehdottanut, että hiilineutraalisuustavoitetta pitäisi siirtää vuodesta 2035 vuoteen 2050.

Koskela korostaa jälleen kerran, että nopeutetuilla ilmastotoimilla ei välttämättä saada edes ilmaston kannalta kestäviä ratkaisuja aikaan. Suomessa tehdyt toimet, kuten turpeen harkitsematon alasajo, vain lisäävät tällä hetkellä tuontia maista, joissa ilmastokestävyys ei ole lähelläkään Suomen tasoa.

Missä ovat sote-uudistuksen luvatut säästöt?

Sote-uudistuksen tarvetta perusteltiin aikanaan sillä, että uudistus on välttämätön kustannusten hillitsemiseksi. Juha Sipilän hallitus tavoitteli omalla sotellaan säästöjä 3 miljardin verran, mutta Sanna Marinin sote näyttää nostavan kustannuksia jopa yli viidellä miljardilla.

Uusimpien arvioiden mukaan pelkästään palkkaharmonisointi tulee maksamaan moninkertaisesti sen, mitä hallituksessa on arvioitu. Kuntatyöntekijöiden arvio kustannuksista on 680 miljoonaa vuodessa, kun hallitus esityksessään arvioi summaksi 124-434 miljoonaa.

Tulevat sukupolvet maksavat

– Näyttää vahvasti siltä, että hallitus jatkuvasti alibudjetoi uudistuksiaan ja saa siten talousarvionsa näyttämään todellisuutta paremmilta. Sote-uudistuksen lisäksi myös oppivelvollisuusuudistukseen hallitus budjetoi aivan liian alhaisen summan kuntien, rehtorien ja opettajien lausunnoista huolimatta, Koskela muistuttaa.

Koskelan mukaan näyttää siltä, että hallitus on liikkeellä ajatuksella, että tulevat hallitukset ja sukupolvet maksavat nyt harjoitetun politiikan. Massiivisen lainarahoituksen lisäksi jopa lasten säästöpossut on otettu käyttöön, kuten valtiovarainministeri syksyllä asiaa kuvasi. Näinä haastavina aikoina Koskela toivoo, että hallituksen päätöksentekoon tuotaisiin enemmän ennakointia ja pikemminkin varauduttaisiin pahimpaan kuin vain toivottaisiin parasta.