Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Maahanmuuttopolitiikan supertorstai: Sisäministeri Rantaselta kolme maahanmuuton esitystä eduskuntaan

Britannia säästää laittomien maahanmuuttajien palveluista – neljän tähden hotellit vaihtuvat kasarmimajoitukseen

Verkkorikollisuus kasvaa – poliisi kertoo, miten toimit netissä turvallisesti

Hallitus on autoilijan asialla – 30 vuoden polttoaineverojen korotuskierre päättyi

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon

Oppositio teki uuden välikysymyksen itse luomastaan ongelmasta – Seppänen: Pelkästään pienituloisten maahanmuuttajien määrä on kasvanut sadalla tuhannella

Tynkkynen: Kaupan ala väisti EU-luodin – kiitos oikeusministeri Leena Meren

Strandman: Keskustavasemmistohallituksen luoma YEL-malli on asettanut yrittäjiä kohtuuttoman maksutaakan alle

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii itärajan avaamista – Seppänen: Yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttolinja on todellisuudesta irtautunut

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

STEP

Komission ehdottama strategisten teknologioiden kehysväline STEP nostaisi EU:n budjettia ja Suomen EU-jäsenmaksuosuutta sekä jättäisi suomalaiset toimijat viiden miljardin euron lisärahoituksen ulkopuolelle. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner suhtautuu kriittisesti komission ehdottamiin budjettilisäyksiin, joissa Suomelle jäisi maksajan ja sivustakatsojan rooli.

Euroopan unionissa keskustellaan parhaillaan EU:n budjetin eli monivuotisen rahoituskehyksen 2021-2027 välitarkastelusta. Osana talousarvion tarkastamista on komission kesäkuussa 2023 antama esitys Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineestä. Välineen tarkoitus on tukea Euroopan johtoasemaa kriittisten teknologioiden alalla.
Kehysvälineen on määrä tehostaa nykyisten EU:n rahoitusvälineiden hyödyntämistä, jotta rahoitustuki voidaan ottaa käyttöön nopeammin. Tämä puolestaan edistää yritysten investointeja. Kehysväline mahdollistaa myös olemassa olevan rahoituksen kohdentamisen niihin teknologian aloihin, jotka ovat keskeisen tärkeitä Euroopan kilpailukyvyn kannalta.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen korosti esityksen tärkeyttä myös syyskuussa pitämässään &#8221;Unionin tila&#8221; -puheessaan todeten, että ”EU:n teollisuuspolitiikka edellyttää myös yhteistä eurooppalaista rahoitusta”.
Suomi saisi vain maksaa
Osana esitystä komissio ehdottaa yhteensä 10 miljardin euron lisärahaa eri EU-ohjelmiin vuosille 2024-2027. Tämä tarkoittaisi, että Suomen EU-jäsenmaksu nousisi keskimäärin noin 41 miljoonaa euroa vuodessa kyseisen ajanjakson aikana.
Innovaatiorahastolle komissio ehdottaa viiden miljardin euron lisärahoitusta. Tämä ei olisi komission ehdotuksen mukaan suomalaisten toimijoiden haettavissa, sillä innovaatiorahaston STEP-lisärahoituksen hyödyntäminen rajattaisiin jäsenvaltioihin, joiden bruttokansantuote on alle EU:n keskiarvon.
Euroopan parlamentin jäsen Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) suhtautuu kriittisesti komission ehdottamiin budjettilisäyksiin. Hän toimi STEP-välinettä koskevan lausunnon varjovalmistelijana työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa.
– Läpi mennessään komission esitys merkitsisi, että Suomelle jäisi sivustakatsojan ja maksajan rooli, kommentoi Ruohonen-Lerner.
Rahoitus hoidettava olemassa olevista varoista
Ruohonen-Lerner ei sinällään vastusta esityksen tavoitteita.
– EU:n kilpailukyky strategisten teknologioiden alalla on tärkeää, mutta välineen rahoitustarpeet tulisi hoitaa jo olemassa olevien varojen uudelleenkohdennuksilla, toteaa Ruohonen-Lerner.
Työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta hyväksyi lausuntonsa 2. lokakuuta äänin 35 puolesta, 5 vastaan, 4 tyhjää. Seuraavaksi asia etenee budjetti- ja teollisuusvaliokunnan käsittelyyn. Täysistunnon on määrä äänestää asiasta myöhemmin lokakuussa.
&nbsp;

Uusi väline uhkaa nostaa Suomen EU-jäsenmaksuosuutta entisestään – ”Suomelle jäisi sivustakatsojan rooli”