LEHTIKUVA
Viron yleisradioyhtiö ERR tuottaa televisiota, radiota, nettiä ja somea kolmella kielellä vain murto-osalla Suomen Ylen kustannuksista. Henkilöstöä sillä on noin viidesosa Ylen työntekijämäärästä. Viron mallin mukaan toimien Yleisradion menoista voisi sopeuttaa jopa 350 miljoonaa euroa vuodessa.
”Viron yleisradion ERR:n (Eesti Rahvusringhääling) budjetti on noin 60 miljoonaa euroa, joka sisältää investoinnit uuteen rakennukseen, neljä tv-kanavaa sekä radio- ja verkkopalvelut. Sopeutustoimistaan huolimatta Ylen toiminnasta suomalaisille veronmaksajille koituva kustannus on moninkertainen verrattuna esimerkiksi Viroon.”
Edellinen lainaus sisältyy toimenpidealoitteeseen, jonka ovat tänä syksynä allekirjoittaneet 16 perussuomalaisten kansanedustajaa. He haluavat että “hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Yleisradio Oy:n rahoituspohjan uudelleenjärjestelemiseksi siten, että Yleisradio jaettaisiin kahdeksi yhtiöksi, joista Yle-verolla rahoitettaisiin ainoastaan yhteiskunnallisen tiedonvälityksen ja huoltovarmuuden kannalta merkittävää toimintaa”.
Virolaiset maksavat julkisen palvelun yleisradiosta 43,46 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 44,76 miljoonaa euroa vuonna 2027. ERR ylläpitää kolmea televisiokanavaa, joista yksi on venäjänkielinen, viittä radiokanavaa, suoratoistopalvelua sekä viron-, venäjän- ja englanninkielisiä verkkouutisia sekä somepalveluita.
Yhtiöllä on runsaat 600 työntekijää, studiot neljässä kaupungissa sekä ulkomaankirjeenvaihtajat Washingtonissa ja Brysselissä. Iltalehden vertailun mukaan Ylen toimitusjohtajan palkkakustannukset sivukuluineen ovat lähes yhtä suuret kuin ERR:n viisihenkisen johtoryhmän yhteenlasketut kustannukset.
ERR:n hallituksen puheenjohtaja Erik Roose pitää yhtiötään Euroopan kustannustehoikkaimpana yleisradioyhtiönä. Tehokkuudella on kuitenkin hintansa. ERR käyttää noin kaksi kolmasosaa budjetistaan henkilöstömenoihin. Lopulla on katettava muun muassa toimitilat, tekniikka, sähkö, lämmitys ja ohjelmatuotannon muut kustannukset.
ERR:n ohjelmisto muistuttaa pitkälti Ylen tarjontaa: uutisia, ajankohtaisohjelmia, politiikkaa, kulttuuria, urheilua, draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Lisäksi ERR palvelee Viron venäjänkielistä väestöä omilla lähetyksillään.
Ohjelmisto rakentuu kolmen televisiokanavan, viiden radiokanavan sekä monikielisen verkkouutispalvelun sekä somen ympärille. Verkossa ERR julkaisee uutisia kolmella kielellä: viroksi, venäjäksi ja englanniksi. Lisäksi sillä on maksuton Jupiter-suoratoistopalvelu, joka tarjoaa elokuvia, sarjoja, dokumentteja, konsertteja ja ohjelmien jälkikatselun.
Kansainvälisen vertailuraportin mukaan ERR:n kanavilla oli Viron kaupallisiin kanaviin verrattuna keskimäärin noin kaksinkertaisesti uutisia, lähes kolminkertaisesti kulttuuriohjelmia ja seitsenkertaisesti asia- ja dokumenttiohjelmia.
Vuoden 2025 Suomen yleisradion kaikki tuotot olivat yhtiön oman ilmoituksen mukaan 548,2 miljoonaa euroa. Yle-veron osuus tuotoista oli 98,4 prosenttia. Sisältöihin ja palveluihin suomalaisille yhtiö käytti 98,7 miljoonaa euroa. Henkilöstökuluihin meni puolet budjetista.
Ylen menot ovat reippaat 12-kertaiset Viron ERR:ään verrattuna, vaikka Suomen väestö vain runsaat nelinkertainen. Ylen menoissa olisi Viron mallin mukaan toimien säästövaraa siten noin 350 miljoonaa euroa, mutkat suoraksi oikaisten.
Vertailu ei yksin todista Ylen tehottomuutta, sillä maiden palkkataso, kustannusrakenne ja yleisradioyhtiöiden tehtävät poikkeavat toisistaan. Se kuitenkin osoittaa, että julkisen palvelun median järjestämiseen on olemassa hyvinkin erilaisia ja erihintaisia malleja.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä, että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.
Euroopan julkisen palvelun yleisradioyhtiöissä kaivellaan nyt taskujen pohjia. BBC, NRK, SVT sekä monet muut yhtiöt vähentävät henkilöstöään ja karsivat ohjelmistojaan. Samaan aikaan kiistellään siitä, kuinka paljon veronmaksajien rahaa yleisradiotoimintaan pitäisi ylipäänsä kaataa. Ja onko Yleisradio punaviherpoliitikkojen vai koko kansan media.
SVT joutuu säästämään yhteensä 355 miljoonaa kruunua vuoden 2026 loppuun mennessä. Suurimmat leikkaukset kohdistuvat ohjelmatoimintaan, uutisiin ja urheiluun. Taustalla ovat muun muassa kasvaneet kustannukset maanpäällisestä jakeluverkosta. - Tehostamme kaikkialla missä voimme, toteaa toimitusjohtaja.
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.
Britanniassa yleisradioyhtiö BBC:n pääjohtaja ja uutispäätoimittaja saivat lähteä, kun yhtiö jäi kiinni videoiden manipuloinnista ja tarkoitushakuisesta uutisoinnista. Suomessa porsastelu kansalaisten verorahoilla jatkuu ja taas ollaan menossa metsään. Olisiko ryhtiliike tarpeen täälläkin?
Suomessa asuvat vieraskieliset luottavat Ylen uutisointiin ja luottamus on ilmeisen molemminpuolista. Kansalaisista jopa 40 prosenttia pitää Ylen uutistajontaa vasemmalle kallistuvana ja toisaalta vasemmisto on vieraskielisten ylivoimainen valinta äänestyskopissa.
Jokainen saksalainen voi vetää yleisradiomaksunsa oikeuteen, jos pystyy todistamaan, että yleisradio ei täytä sille asetettuja mielipiteenvapauden, hyvän laadun ja poliittisen tasapuolisuuden vaatimuksia.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Viikon suosituimmat
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.
Suomalaistenkin suosikkilomakohde Kreeta on helisemässä laittomien maahantulijoiden kanssa. Kun turistikausi päättyi, saarelle rantautui Afrikasta peräti 862 tulijaa yhden päivän aikana.
Oikeusministeri Leena Meri toi keskiviikkona eduskunnan lähetekeskusteluun esityksen, jolla ulosotossa perityt varat kohdennettaisiin ensin velan pääomalle ja sopimuskorolle ja vasta sen jälkeen viivästyskoroille. Uudistus puuttuu tilanteeseen, jossa velallinen maksaa velkaansa säännöllisesti ulosoton kautta, mutta maksut kuluvat pelkkiin korkoihin eikä itse velka lyhene.
Vieraskielisten osuus helsinkiläisissä kouluissa jatkaa kasvuaan. Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin puoluekannasta riippumatta ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.
Yhdysvalloissa nähtiin siirtymä vasemmalle. Monet läpi päässeistä ehdokkaista edustavat demokraattipuolueen vasemmistolaisinta äärilaitaa. Äärivasemmiston ohella myös muslimiehdokkaat pärjäsivät hyvin. Alaskassa demokraattien Mary Peltola voitti molemmat Dan Sullivanit: sen, joka on istuva republikaanisenaattori ja sen toisen, jonka hänen kampanjatiiminsä väitetään asettaneen hämäysehdokkaaksi.
Suomenruotsalaisten nuorten suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut kielteisemmäksi, ilmenee Ajatushautomo Magman tuoreesta nuorisobarometrista. Muutos näkyy tyttöjen ja poikien keskuudessa. Yli puolet nuorista arvioi, että maahanmuuton lisääntyminen johtaa yhä vaikeampiin konflikteihin yhteiskunnassa.
Ruotsin kuukausia jatkunut hallituskriisi sai perjantaina yllättävän täyskäänteen. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson ilmoitti puolueen luopuvan ministerivaatimuksistaan ja olevansa valmis hyväksymään Ulf Kristerssonin pääministeriksi ilman vastapalveluksia.
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.
Helsingin Kaivopuistossa tapahtui vakava väkivallanteko elokuussa 2025 koulujen alkamiseen liittyvän nuorten juhlinnan yhteydessä. Joukkopahoinpitelyn kohteeksi päätynyttä 15-vuotiasta epäilty puukotti vatsaan vielä sen jälkeen, kun vartija oli puuttunut tilanteeseen. Käräjäoikeus tuomitsi puukottajan toukokuussa 2026 myös törkeästä huumausainerikoksesta osana laajaa rikoskokonaisuutta, jolla oli poliisin mukaan yhteyksiä kansainväliseen Foxtrot-rikollisverkostoon.
Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
