
Mäenpää vaatii rajaturvallisuuslain jatkamista: ”Välineellistetyn maahantulon uhka edelleen korkea”
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää pitää rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkamista tärkeänä.

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen pitää välttämättömänä, että eduskunta jatkaa välineellistetyn maahantulon torjumiseksi säätämänsä rajaturvallisuuslain voimassaoloa vuoden 2028 loppuun. Turvallisuusviranomaisten arvion mukaan välineellistetyn maahantulon uhka Suomen itärajalla on edelleen korkea, eivätkä viranomaiset odota tilanteeseen nopeaa muutosta.
Suomen rajaturvallisuudesta ja kansallisesta turvallisuudesta ei voida tinkiä. Meidän on pystyttävä vastaamaan tilanteisiin, joissa vieras valtio käyttää maahantulijoita painostamisen ja vaikuttamisen välineenä. Viranomaisilla on oltava riittävät toimivaltuudet toimia nopeasti, Mira Nieminen toteaa.
Vuonna 2024 voimaan tulleen lain tarkoituksena on torjua vieraan valtion järjestämää välineellistettyä maahantuloa ja turvata Suomen täysivaltaisuus sekä kansallinen turvallisuus. Lakia ei ole toistaiseksi tarvinnut soveltaa, mutta jo sen voimassaololla arvioidaan olevan ennalta estävä vaikutus.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan korostanut Suomen täysivaltaisuutta ja oikeutta päättää omasta rajavalvonnastaan. Valiokunnan mukaan Suomi ei ole kansainvälisiin sopimuksiin sitoutuessaan hyväksynyt sitä, että vieras valtio voisi sopimusvelvoitteita väärinkäyttämällä vakavasti vaarantaa Suomen kansallisen turvallisuuden tai täysivaltaisuuden.
– Tämä on tärkeä periaatteellinen linjaus. Kansainvälisiä velvoitteita ei voida käyttää välineenä, jolla toinen valtio pyrkii horjuttamaan Suomen turvallisuutta. Suomella on oikeus ja velvollisuus puolustaa omaa täysivaltaisuuttaan, Nieminen painottaa.
Hallintovaliokunta pitää lain voimassaolon jatkamista välttämättömänä. Lain soveltaminen olisi edelleen viimesijainen keino, ja sen käyttöönotto edellyttäisi vakavaa uhkaa Suomen täysivaltaisuudelle tai kansalliselle turvallisuudelle.
Nieminen muistuttaa, että Suomen itäraja on samalla Euroopan unionin ja Naton ulkoraja. Rajaturvallisuuden ylläpitämisellä on siten merkitystä koko Euroopan turvallisuudelle.
– Venäjän muodostama pitkäaikainen turvallisuusuhka edellyttää Suomelta jatkuvaa varautumista. Emme voi odottaa kriisin kärjistymistä ennen kuin tarvittavat keinot ovat käytettävissä. Rajaturvallisuus on keskeinen osa Suomen kokonaisturvallisuutta, Nieminen sanoo.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan lain voimassaolon jatkamista 31.12.2028 saakka. Lain sisältöön ei esitetä muutoksia. Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää pitää rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkamista tärkeänä.

Perustuslakivaliokunta puoltaa niin sanotun itärajan käännytyslain voimassaolon jatkamista vuoden 2028 loppuun. Lain jatkamisen tavoitteena on varautua Venäjän harjoittamaan välineellistettyyn maahantuloon. Vasemmistoliiton Johannes Yrttiaho ja vihreiden Krista Mikkonen jättivät asiasta eriävän mielipiteen.

Suomen itärajan noin 200 kilometrin pituinen esteaita on valmistunut. Hanke valmistui aikataulua nopeammin ja noin 22 miljoonaa euroa alle alkuperäisen budjetin. Sisäministeri Mari Rantasen mukaan esteaita vahvistaa Suomen rajaturvallisuutta muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Hän haluaa myös EU:n osallistuvan jatkossa rajaturvallisuuden rahoittamiseen.

Hallitus esittää kahden vuoden jatkoa niin kutsutulle rajaturvallisuuslaille. Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila kiittää sisäministeri Mari Rantasta asian edistämisestä ja muistuttaa lain jatkamisen välttämättömyydestä nykyisessä maailmantilanteessa. Junnila nosti esiin myös lisääntyneen disinformaation.

Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen vahvistaa hallituksen esittävän poikkeuksellisia valtuuksia antavalle rajaturvallisuuslaille kahden vuoden jatkoaikaa. Rajavartiolaitoksen arvion mukaan tilanne itärajalla ei ole helpottunut, minkä vuoksi Suomi varautuu jatkossakin torjumaan Venäjän välineellistettyä maahantuloa ripeillä ja tehokkailla toimilla.
Viikon suosituimmat

Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Suomalaistenkin suosikkilomakohde Kreeta on helisemässä laittomien maahantulijoiden kanssa. Kun turistikausi päättyi, saarelle rantautui Afrikasta peräti 862 tulijaa yhden päivän aikana.

Oikeusministeri Leena Meri toi keskiviikkona eduskunnan lähetekeskusteluun esityksen, jolla ulosotossa perityt varat kohdennettaisiin ensin velan pääomalle ja sopimuskorolle ja vasta sen jälkeen viivästyskoroille. Uudistus puuttuu tilanteeseen, jossa velallinen maksaa velkaansa säännöllisesti ulosoton kautta, mutta maksut kuluvat pelkkiin korkoihin eikä itse velka lyhene.

Vieraskielisten osuus helsinkiläisissä kouluissa jatkaa kasvuaan. Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin puoluekannasta riippumatta ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.

Yhdysvalloissa nähtiin siirtymä vasemmalle. Monet läpi päässeistä ehdokkaista edustavat demokraattipuolueen vasemmistolaisinta äärilaitaa. Äärivasemmiston ohella myös muslimiehdokkaat pärjäsivät hyvin. Alaskassa demokraattien Mary Peltola voitti molemmat Dan Sullivanit: sen, joka on istuva republikaanisenaattori ja sen toisen, jonka hänen kampanjatiiminsä väitetään asettaneen hämäysehdokkaaksi.

Suomenruotsalaisten nuorten suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut kielteisemmäksi, ilmenee Ajatushautomo Magman tuoreesta nuorisobarometrista. Muutos näkyy tyttöjen ja poikien keskuudessa. Yli puolet nuorista arvioi, että maahanmuuton lisääntyminen johtaa yhä vaikeampiin konflikteihin yhteiskunnassa.

Ruotsin kuukausia jatkunut hallituskriisi sai perjantaina yllättävän täyskäänteen. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson ilmoitti puolueen luopuvan ministerivaatimuksistaan ja olevansa valmis hyväksymään Ulf Kristerssonin pääministeriksi ilman vastapalveluksia.

Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Helsingin Kaivopuistossa tapahtui vakava väkivallanteko elokuussa 2025 koulujen alkamiseen liittyvän nuorten juhlinnan yhteydessä. Joukkopahoinpitelyn kohteeksi päätynyttä 15-vuotiasta epäilty puukotti vatsaan vielä sen jälkeen, kun vartija oli puuttunut tilanteeseen. Käräjäoikeus tuomitsi puukottajan toukokuussa 2026 myös törkeästä huumausainerikoksesta osana laajaa rikoskokonaisuutta, jolla oli poliisin mukaan yhteyksiä kansainväliseen Foxtrot-rikollisverkostoon.

Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää