Hallitus lisää suomalaisten takausvastuita – PS: ”Onko meidän etumme kuulua valuuttaan, joka sitoo meidät toisten velkojen maksajaksi?”

Hallitus esittää, että Suomi osallistuu yli 800 miljoonan euron vastuilla uusiin euroalueen tukimekanismeihin. Syyksi kerrotaan hallituksesta, että Suomi haluaa olla yhdessä mukana pelastamassa Euroopan maita koronakriisin keskeltä. Perussuomalaisten mukaan paketeilla pelastetaan lähinnä vain huonosti asioitaan hoitaneita valtioita kuten Italiaa sekä yksityisiä pankkeja.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki huomauttaa, että EU:n kaikkien tukimekanismien koko on jo 1,5 biljoonaa eli 1 500 miljardia euroa. Summalla voisi ostaa jokaiselle suomalaiselle uuden sähköauton ja 200 000 euron talon, Vähämäki vertaili.

– Taas on käyty laittamassa nimi takaussopimukseen. Suomi siis tukee sitä, että muut maat voivat tehdä samanlaisen osa-aikalomautusmallin, mitä Suomessakin on. Suomalaiset eivät hyödy mitään.

– Eikä siinä vielä kaikki. Investointipankin kautta suomalaiset pääsevät takaamaan patonkimaiden yhtiölainoja. Takkiin tulee. Euroopan investointipankkiin tullaan työntämään kaikkein huonoimpia luottoja liikepankkien taseista. Mitä hallitus tähän oikein sanoo? Vähämäki ihmettelee.

Kokonaisuutena uusia takuita jopa yli kaksi miljardia

Vähämäki totesi eduskunnassa, että ensin Suomi maksaa omilla kansallisilla mekanismeilla lomautukset, ja päälle tuotetaan sitä, että muut EU-maat pystyvät samaan.

– Hintalappu tähän on 430 miljoonaa, mutta missään ei ole sanottu sitä, että monivuotisen kehyksen kautta tulee vielä isompi potti päälle – noin 1300 miljoonaa euroa. Kun ottaa investointipankin kokonaisuuden mukaan, kokonaisuudessa kasvatatte äkkiä takuita 2100 miljoonaa!

– Selittäkää nyt Suomen kansalle, minkä takia meidän kannattaa näitä taata, jos me emme näistä mitään hyödy, Vähämäki kysyi.

Joustaako Suomi maataloustukineuvotteluiden takia?

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) vastasi, että kaikkeen ei voi aina sanoa ei.

– Joka ikisen hallituksen linja on ollut se, että euroalueen vakaudesta täytyy huolehtia, mutta jokainen maa hoitaa itse oman talouspolitiikkansa, Kulmuni totesi ja korosti, ettei korona ole yhdenkään maan talouspolitiikan syy.

Kulmuni antoi jopa ymmärtää, että Suomi hakee nyt joustavuudella myötämielisyyttä maataloustukineuvotteluihin.

”Tässä ei ole mitään järkeä”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio totesi, ettei etelän euromaiden talous ole ollut hyvä ennen koronakriisiäkään, vaan taloudet ovat olleet kuralla maiden omasta syystä jo kauan ennen pandemiaa.

– Koronakriisin varjolla euron kärsimysnäytelmän annetaan jatkua. Ihmettelen, miten keskusta valtiovarainministeripuolueena on näin kiihkeästi yhteisvastuiden kannalla.

– Kun Italia on köyhä maa, jossa on rikas kansa, ja Suomi rikas maa, jossa on köyhä kansa, niin Suomiko tässä kaiken lystin maksaa? Eihän tässä ole mitään järkeä. Suomen kansa kärsii ja joutuu maksamaan laskun tämän hallituksen naiiviudesta.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mielestä oli täysin mautonta syyttää hallitusta siitä, että koronakriisin varjolla oltaisiin luomassa yhteisvastuuta.

Onko yhteisvaluutta Suomen etu?

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi, että vaikka EU:n omat säännöt kieltävät yhteisvastuun jäsenmaiden veloista, yhteisvastuu toteutuu sääntöjen kiertämiseksi luotujen mekanismien kautta.

– Yhteisvastuuta perustellaan sillä, että kaaos euroalueella osuisi myös Suomen omaan nilkkaan, ja että rahan lapioiminen olisi siten myös meidän oma etumme.

– Kysymys kuitenkin kuuluu, onko meidän etumme kuulua valuuttaan, joka sitoo meidät toisten velkojen maksajaksi. Onko hallituksen linja, että euro pelastetaan hinnalla millä hyvänsä vai onko olemassa piste, jossa koko eurojäsenyyden mielekkyys asetetaan kyseenalaiseksi? Halla-aho kysyi.

Ministeri Kulmuni toisti, että on keskeistä pitää euroalueen vakaudesta kiinni.