PS-edustajat Puisto ja Vallin ärähtävät: Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmassa ei katsota riittävän pitkälle, vaan heittäydytään EKP:n käsivarsille

Suomen julkisen talouden suunnitelma on koronaepidemian vuoksi poikkeuksellisesti tynkä ilman varsinaista vakaussuunnitelmaa. Euroopan komissio on ilmoittanut jäsenmailleen, että koronaviruksen vuoksi budjettikurisäännöistä on lupa lipsua. Valtioneuvosto pitää kiinni kalliista ilmastotavotteistaan tuudittautuen EKP:n loppumattomaan tukeen. Epidemian vuoksi vaikeuksiin joutuneet yritykset ovat tärkeysjärjestyksessä sijoilla ”ynnä muut”.

Varsinainen julkisen talouden suunnitelma viritetään loppukesästä. Perussuomalaisten talousvaliokunnan jäsenet Veikko Vallin ja Sakari Puisto ymmärtävät poikkeuksellisen tilanteen. He ihmettelevät valtioneuvoston linjattomuutta epidemiastrategiassaan ja hinkua pitää kalliista maailmanhalausviritelmistä kiinni, vaikka talouden pohja on tyystin romuttunut hallitusohjelman laadinnan jälkeen.

Valtioneuvoston ruusunpunainen noja

Puiston ja Vallinin mielestä kasvuennusteet voivat pettää pahoin. Valtioneuvosto nojaa päivä päivältä epävarmemmaksi käyvään tilannekuvaan, että talous toipuu nopeasti epidemia-aallon jälkeen niin meillä kuin muuallakin maailmassa.

Esimerkiksi työelämäprofessori Vesa Vihriälän työryhmä yritti karistaa vallitsevaa optimismia talouden pikaisesta toipumisesta. Vallin ja Puisto muistuttavat, että Suomen talouden luvut rumentuvat oleellisesti, jos eristystoimia joudutaan pitämään yllä kolmen kuukauden sijaan puoli vuotta. Suomen velkaisuus kiipeäisi tällöin lähes sataan prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Suomen taloudelle on tärkeää myös se, miten vientimaiden epidemiatilanne kehittyy. Ruusunpunainen noja edellyttää, että epidemia taltutetaan tehokkaasti ja nopeasti kaikkialla – ja että kansalaiset pystyvät jatkamaan elämäänsä kuin ennen epidemiaa. Tämä noja on Puiston ja Vallinin mielestä hyvin epävarmaa.

Alueellista viruksen nujertamista

Harvaan asutussa Suomessa on alueita, joissa epidemia on saatu kuriin. Tämän vuoksi PS-edustajat peräänkuuluttavat alueellista epidemiastrategiaa, jotta talouden ei tarvitsisi olla halvaantunut kauttaaltaan.

Ranskassa maan länsiosissa on lievemmät rajoitukset vähäisten tartuntamäärien vuoksi. Espanjassa Madridissa ja Barcelonassa on tiukemmat eristystoimet koholla olevien tartuntamäärien vuoksi.

Viruksen alueellinen strategia helpottaisi myös määrätietoisemman nujertamisstrategian. Vallinin ja Puiston mielestä valtioneuvoston strategia on taloudellemme kaikista vaihtoehdoista tuhoisin.

Kaikki EKP:n syliin?

Valtioneuvosto haluaa korostaa Euroopan rahapolitiikan merkitystä koronakriisissä. Tämä tarkoittaa Euroopan keskuspankkiin turvautumista.

Tuudittautuminen EKP:n loputtomalta tuntuvaan elvytykseen on ajautunut matalikolle. Saksan perustuslakituomioistuin ei katso elvytyksen voivan jatkua. Keskuspankkien elvytyksen on huomattu menettävän tehoaan elvytyksen pitkittyessä. EKP on pitänyt vain pienen hengähdystauon vuosia jatkuneessa elvytyksessä.

Valtioneuvoston korostama “eurooppalainen ratkaisu” siirtynee näistä syistä kohti eurooppalaista yhteisvastuuta. Puisto ja Vallin huomauttavat, että takaukset voivat langeta lopulta suomalaisten maksettaviksi.

– Eurooppaan on muodostunut kahden kastin valtioita: niitä, joiden odotetaan pärjäävän omillaan ja auttavan vielä muita, ja niitä, jotka ovat pysyvästi autettavia ja joiden ei tarvitse ottaa vastuuta omasta politiikastaan, kaksikko huomauttaa.

Ilmastokustannuksia pandemian päälle

Talouden toipumisen raikkaan optimismin lisäksi hallitusohjelman kalliit ilmastotavoitteet istuvat sitkeästi kirjattuina. PS-edustajien mielestä käytettävissä olevat panokset tulisi nyt kohdentaa epidemian sotkemaan talouden tukeen. Ravintoloiden tukipäätös on roikkunut viikkoja tyhjän päällä.

Puisto ja Vallin kritisoivat valtioneuvoston rahanjaon tärkeysjärjestystä. Tiukassa taloustilanteessa pitäisi karsia menoja. Humanitaarisesta maahanmuutosta ja ilmastotavoitteista pitäisi karsia kuluja.

Jossain vaiheessa talouden vakautustoimet pitää aloittaa. Lisälaskuja saattaa muodostua Finnveran tappioiden pääomitustarpeesta. Puisto ja Vallin huomauttavat, että asiantuntijoiden mukaan Finnveraa voidaan joutua pääomittamaan jopa 300 miljoonalla eurolla yli valtioneuvoston arvion.