Euroryhmän valtiovarainministerit kokoustivat viime viikolla päästäkseen yhteisymmärrykseen toimista koronaepidemian aiheuttaman kriisin korjaamiseksi. Näitä euroalueen ongelmia on käsitelty julkisuudessa pinnallisesti, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja, talousvaliokunnan jäsen Sakari Puisto.

Yksi koronakriisin pahiten kurittamista maista on Italia.

– Täytyy ymmärtää, että talouden sakatessa Italian ja siten koko euroalueen ongelmat ovat valtavat. Italian valtionvelka on 2 500 miljardia euroa, ja nyt julkinen alijäämä revähtää. Sen pankkien tase on useiden tuhansien miljardien euron luokkaa. Ja nyt nähtävillä olevaa konkurssien ja alaskirjausten shokkiaaltoa ei ole vielä edes kohdattu, Sakari Puisto kuvailee.

Nykyiset tukimekanismit eivät riittäisi

Mittakaavaa Italian ongelmiin voi hakea pankkiunionin kriisirahastosta, jonka suuruus on 60 miljardia, ja Euroopan vakausmekanismista, joka on tällä hetkellä kapasiteetiltaan enintään 500 miljardia euroa.

– Nyt käyttöön otetut tukimekanismit on tarkoitettu ehdoitta terveydellisten ongelmien kohtaamiseen, ja ne auttaisivat rahoitusmarkkinoiden ongelmia korkeintaan välillisesti.

– Ja vaikka koko keinovalikoima otettaisiin käyttöön rahoitusmarkkinoiden ongelmiin, sekään ei riittäisi patoamaan vyöryviä ongelmia, joita nyt koronaepidemia on puhkaisemassa. Suomen taloudellista tilannetta ne voisivat kyllä horjuttaa maksusitoumuksillaan, kansanedustaja varoittaa.

Euroalue nähnyt vasta esinäytöksen

Toinen ongelma liittyy sisäpolitiikkaan.

– Pohjoisille maille yhteisvastuulliset velkakirjat eivät käy; se olisi piikki auki Etelä-Euroopalle. Toisaalta Italia ei suostu tukeen, johon liittyy tiukkoja talouspoliittisia vaatimuksia.

– Akuutti tuki ja keskinäinen solidaarisuus varsinaisissa terveysasioissa rehdisti toteutettuna voi olla perusteltua. Sen sijaan euroalueen ja sen pankkien kriisitoimenpiteissä on nähty vasta esinäytös, eivätkä ongelmat ole vielä edes tulleet pinnalle, Puisto sanoo.

SUOMEN UUTISET