Maailman rikkaimmasta miehestä tuli Donald Trumpin vaalikampanjan äänitorvi: “Woke on uudelleen brändättyä kommunismia”

Valtiovarainministeri Purra Luxemburgissa: Kansallisella tasolla tehtävät uudistukset ovat välttämättömiä – “Emme edelleenkään halua uusia velkapohjaisia EU-välineitä”

Peltokangas toivottaa esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta tervetulleeksi hallintovaliokuntaan: Kysymys on Suomen turvallisuuden lisäämisestä

Keskusta kritisoi jättileikkauksia kehitysapuun – Koponen: “Käsittämätöntä, että keskusta haluaa lähettää lisää velkarahaa Afrikkaan”

Garedew hallituksen linjoilla kehitysyhteistyöstä: “Meillä ei ole varaa toimia koko maailman pelastajina”

Perussuomalaiset: Kehitysyhteistyöhön mullistavia muutoksia – Suomi asettaa tiukat rajat rahaa saaville maille

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

tukimekanismit

Vuosi sitten EU:n elvytyspaketista käytiin eduskunnassa kova vääntö. Hallitus väitti, että paketti on ainutkertainen ja tarkkarajainen, ja eduskunta paalutti tiukat ehdot, ettei jatkossa sellaisia tulonsiirtoja hyväksyttäisi. Nyt kuitenkin hallitus näyttää taipuvan EU:n uuteen tulonsiirtoon, jota kutsutaan ”sosiaaliseksi ilmastorahastoksi”.

&#8211; Se tarkoittaa selkokielellä, että esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa luovuttaisiin fossiilisista polttoaineista suomalaisten rahoilla, samalla kun suomalaiset maksavat polttoaineesta Euroopan korkeinta hintaa, perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä totesi eduskunnan kyselytunnilla tänään.
&#8211; Hallitus on väittänyt olevansa rahastolle ”kriittinen”. Mutta se ei näytä riittävän, kun rahastoa ajetaan eteenpäin. Hallitus onkin veivannut puheensa siihen asentoon, millainen rahaston pitäisi olla, jos ja kun se toteutuu, Mäkelä hämmästeli.
Hallituksen hiljainen takinkääntö
Mäkelä viittasi niin pääministeri Sanna Marinin (sd.), eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) kuin valtiovarainministeri Annika Saarikonkin (kesk.) viime lokakuun puheisiin, joissa he väittivät suhtautuvansa uuteen tukimekanismiin ”erittäin kriittisesti” ja jopa kielteisesti. Nyt hallitus on lipsumassa linjasta.
&#8211; Kuinka te selitätte tämän takinkäännön? Miksi ette sano suoraan ei tälle taas uudelle häpeämättömälle välistävedolle?
Tuppurainen puolusteli, että Suomi on edelleen noudattanut sosiaalirahaston suhteen tiukkaa linjaa ja että tarvittavat ratkaisut tehtäisiin ”nykyisten rahoituskehysten puitteissa”.
EU:n valtaa halutaan kasvattaa
EU:n parlamentti on päättänyt esittää, että käynnistettäisiin EU:n perussopimusten muutos. Parlamentin esittämät muutokset ovat Mäkelän mukaan kauheaa kuultavaa.
&#8211; Listalla on siirtyminen määräenemmistöpäätöksiin yhä useammissa asioissa ja EU:n vallan laajennus myös terveys-, sosiaali- ja puolustuspolitiikkaan. Kaiken huippu on vaatimus lainsäädäntöoikeudesta sekä budjettivallasta EU-parlamentille. Synkkää ja syvää liittovaltiokehitystä, Mäkelä luetteli.
&#8211; Toteutuneena nämä muutokset merkitsevät itsenäisen päätösvallan loppumista. Suomi sellaisena kuin sen ajattelemme lakkaisi olemasta.
&#8211; Tuleeko Suomi yksiselitteisesti ja ilman mitään kiertelyä, tarvittaessa vaikka ainoana maana yksimielisyysvaatimuksen nojalla, torjumaan ehdotetun perussopimusten muuttamisen? Mäkelä tivasi vastausta päämisteriltä.
Vastausta ei kerta kaikkiaan saa
Perussuomalaiset odottivat turhaan selvää vastausta, sillä Marin selitti vain, ettei Suomi ole näitä muutoksia esittänyt eikä sellaisia muutoksia nyt Marinin mukaan tarvittaisi. Tämä ei vastannut kysymykseen siitä, olisiko hallitus valmis estämään tällaiset EU:n esitykset.
Lukuisat perussuomalaiset kansanedustajat tivasivat samoja asioita selkein kysymyksin, mutta hallitus väisteli, puhui ohi aiheen ja kerta kaikkiaan jätti vastaamatta kysymyksiin.
&nbsp;

Ministerit eivät taaskaan vastanneet kysymyksiin EU:n tukipaketeista ja liittovaltiokehityksestä – hallitus ei suoraan suostu estämään edes vallansiirtoa EU:lle

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pohtii yhteiskunnan vähitellen tapahtuvaa avautumista. &#8211; Vaikka ravintoloita hallitusti nyt avataankin, on riski, että entisenkaltaisia asiakasmääriä ei ihan heti nähdä eikä tietysti pidäkään nähdä, koska asiakasmäärät on rajattu toistaiseksi puoleen.
 
&#8211; Kiinteiden kulujen kattamisen lisäksi yritykset tulevat tarvitsemaan tukea myös toimintansa ylösajamiseen. Se voi viedä aikansa, sillä pelko viruksen leviämisestä ei tule poistumaan ennen kuin rokote on saatu markkinoille. Tänä odotusaikana ihmisten kulutuskäyttäytyminen ja ravintolakulttuuri muuttuvat ratkaisevasti. Muutoksia on varmasti tapahtunut jo nyt, Jari Koskela huomauttaa.
Koronan toista aaltoa ei saa tunaroida
Edessä olevaa toista aaltoa Koskela pitää uhkaavana.
&#8211; Yhteiskuntaa ei enää ole varaa pistää kiinni useiksi kuukausiksi. Toisen aallon tullessa virus on välittömästi tukahdutettava asiantuntijoiden ehdottamin toimenpitein. Yrityksiä ei saa päästää siihen epävarmaan tilanteeseen, jossa ne ovat nyt yli kaksi kuukautta olleet.
&#8211; Historia opettaa. Ensimmäisen aallon aikana on hidasteltu ja tehty virheitä. Toisen aallon tullessa virheistä toivottavasti otetaan opiksi. Onneksi Suomen kansa on noudattanut rajoituksia kiitettävästi ja virus ei ole toistaiseksi päässyt tämän enempää leviämään. Laskussa olevat tartuntaluvut ja useiden maakuntien hyvä tilanne puhuvat puolestaan, Koskela sanoo.
Euroa pelastatetaan sääntöjä rikkomalla
Hallituksen hybridistrategiaa on Koskelan mielestä syystäkin arvosteltu vision puutteesta ja epämääräisyydestä.
&#8211; Samanlaista epämääräisyyttä ei ole, kun halutaan suojella jatkuvassa kriisissä olevaa, suuren luokan riskiryhmäläistä eli euroaluetta. Sen niin sanottu vakaus halutaan pelastaa hinnalla millä hyvänsä ja sääntöjä rikkoen. Näkisipä tällaista intohimoa myös suomalaisen työn ja yrittäjyyden puolustamisessa, Koskela sanoo.
Koskela viittaa uusiin EU-alueen rahoitusmekanismeihin, tulevaan elpymisrahastoon ja koronakriisin hoitoa varten herätettyyn Euroopan vakausmekanismiin (EVM), jonka alkuperäisestä ehdollisuudesta ollaan joustamassa.
Takausmäärille ei tunnu olevan ylärajaa
Koskela pelkää, että näistä tulee käytännössä pysyviä veronmaksajien rahoittamia rahanjakoautomaatteja talouttaan jo ennen koronaa holtittomasti hoitaneille maille.
&#8211; Takausmäärille ei tunnu olevan mitään ylärajaa, vaan kyseessä on todellinen Moolokin kita.
&#8211; Hallitukset toisensa jälkeen suhtautuvat euroon kritiikittömästi. Sen hyötyjä on vahvasti liioiteltu ja sen tuomista haitoista ei poliittisten toimijoiden keskuudessa uskalleta puhua. Perussuomalaiset saavat jatkuvasti kuunnella syytöksiä putinismista nostaessaan aihetta esille. Tällainen jonkin asian nostaminen kritiikin yläpuolelle ei pitäisi kuulua suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin, Koskela tuhahtaa.

Koskela: Euro halutaan pelastaa hinnalla millä hyvänsä ja sääntöjä rikkoen -” Näkisipä tällaista intohimoa myös suomalaisen työn ja yrittäjyyden puolustamisessa”

Hallitus esittää, että Suomi osallistuu yli 800 miljoonan euron vastuilla uusiin euroalueen tukimekanismeihin. Syyksi kerrotaan hallituksesta, että Suomi haluaa olla yhdessä mukana pelastamassa Euroopan maita koronakriisin keskeltä. Perussuomalaisten mukaan paketeilla pelastetaan lähinnä vain huonosti asioitaan hoitaneita valtioita kuten Italiaa sekä yksityisiä pankkeja.
 
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki huomauttaa, että EU:n kaikkien tukimekanismien koko on jo 1,5 biljoonaa eli 1 500 miljardia euroa. Summalla voisi ostaa jokaiselle suomalaiselle uuden sähköauton ja 200 000 euron talon, Vähämäki vertaili.
&#8211; Taas on käyty laittamassa nimi takaussopimukseen. Suomi siis tukee sitä, että muut maat voivat tehdä samanlaisen osa-aikalomautusmallin, mitä Suomessakin on. Suomalaiset eivät hyödy mitään.
&#8211; Eikä siinä vielä kaikki. Investointipankin kautta suomalaiset pääsevät takaamaan patonkimaiden yhtiölainoja. Takkiin tulee. Euroopan investointipankkiin tullaan työntämään kaikkein huonoimpia luottoja liikepankkien taseista. Mitä hallitus tähän oikein sanoo? Vähämäki ihmettelee.
Kokonaisuutena uusia takuita jopa yli kaksi miljardia
Vähämäki totesi eduskunnassa, että ensin Suomi maksaa omilla kansallisilla mekanismeilla lomautukset, ja päälle tuotetaan sitä, että muut EU-maat pystyvät samaan.
&#8211; Hintalappu tähän on 430 miljoonaa, mutta missään ei ole sanottu sitä, että monivuotisen kehyksen kautta tulee vielä isompi potti päälle – noin 1300 miljoonaa euroa. Kun ottaa investointipankin kokonaisuuden mukaan, kokonaisuudessa kasvatatte äkkiä takuita 2100 miljoonaa!
&#8211; Selittäkää nyt Suomen kansalle, minkä takia meidän kannattaa näitä taata, jos me emme näistä mitään hyödy, Vähämäki kysyi.
Joustaako Suomi maataloustukineuvotteluiden takia?
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) vastasi, että kaikkeen ei voi aina sanoa ei.
&#8211; Joka ikisen hallituksen linja on ollut se, että euroalueen vakaudesta täytyy huolehtia, mutta jokainen maa hoitaa itse oman talouspolitiikkansa, Kulmuni totesi ja korosti, ettei korona ole yhdenkään maan talouspolitiikan syy.
Kulmuni antoi jopa ymmärtää, että Suomi hakee nyt joustavuudella myötämielisyyttä maataloustukineuvotteluihin.
”Tässä ei ole mitään järkeä”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio totesi, ettei etelän euromaiden talous ole ollut hyvä ennen koronakriisiäkään, vaan taloudet ovat olleet kuralla maiden omasta syystä jo kauan ennen pandemiaa.
&#8211; Koronakriisin varjolla euron kärsimysnäytelmän annetaan jatkua. Ihmettelen, miten keskusta valtiovarainministeripuolueena on näin kiihkeästi yhteisvastuiden kannalla.
&#8211; Kun Italia on köyhä maa, jossa on rikas kansa, ja Suomi rikas maa, jossa on köyhä kansa, niin Suomiko tässä kaiken lystin maksaa? Eihän tässä ole mitään järkeä. Suomen kansa kärsii ja joutuu maksamaan laskun tämän hallituksen naiiviudesta.
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mielestä oli täysin mautonta syyttää hallitusta siitä, että koronakriisin varjolla oltaisiin luomassa yhteisvastuuta.
Onko yhteisvaluutta Suomen etu?
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi, että vaikka EU:n omat säännöt kieltävät yhteisvastuun jäsenmaiden veloista, yhteisvastuu toteutuu sääntöjen kiertämiseksi luotujen mekanismien kautta.
&#8211; Yhteisvastuuta perustellaan sillä, että kaaos euroalueella osuisi myös Suomen omaan nilkkaan, ja että rahan lapioiminen olisi siten myös meidän oma etumme.
&#8211; Kysymys kuitenkin kuuluu, onko meidän etumme kuulua valuuttaan, joka sitoo meidät toisten velkojen maksajaksi. Onko hallituksen linja, että euro pelastetaan hinnalla millä hyvänsä vai onko olemassa piste, jossa koko eurojäsenyyden mielekkyys asetetaan kyseenalaiseksi? Halla-aho kysyi.
Ministeri Kulmuni toisti, että on keskeistä pitää euroalueen vakaudesta kiinni.

Hallitus lisää suomalaisten takausvastuita – PS: ”Onko meidän etumme kuulua valuuttaan, joka sitoo meidät toisten velkojen maksajaksi?”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kritisoi Ylen A-studiossa Suomen hallinnon johtamisongelmia. Halla-ahon mukaan valtava määrä erityisavustajia ja valtiosihteereitä ei ole kyennyt ratkaisemaan prosessuaalisia hankaluuksia Suomen hallinnon kriisijohtamisessa. &#8211; Meillä pitäisi nimitysasioissa ehkä kiinnittää enemmän huomiota pätevyyteen kuin puoluekirjan väriin, Halla-aho sanoi. 

 
Ylen A-studiossa keskusteltiin vappuaattona koronarajoituksien purkamisesta, johon moni odottaa jo vastauksia. Vieraina olivat puheenjohtajat Jussi Halla-aho, Maria Ohisalo (vihr.), Li Andersson (vas.) ja sekä varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Halla-aho arvioi, että Suomen tautitilanne on nyt jo ennakoitua parempi.
&#8211; Suurelta osin se johtunee siitä, että suomalaiset ovat alusta lähti suhtautuneet suosituksiin vakavasti. Ehkä suomalaisessa elämäntavassa pidetään muutenkin enemmän etäisyyttä kuin jossain muualla. Toivotaan, että näin jatkuisi enkä näe syytä miksei jatkuisi.
Hallitus ryhtyy sunnuntaina pohtimaan, mitä rajoituksia pitäisi purkaa. Toistaiseksi hallitus on jo päättänyt, että perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen rajoitukset puretaan, eli koulut avataan 14. toukokuuta.
Päätöstä on myös kritisoitu laajasti, sillä koulussa ehditään olla vain pari viikkoa ennen kesälomia.
Opetusministeri Andersson esitti, että kaikki hallituksen päätökset rajoituksista ja niiden purkamisista perustuvat juridiikkaan ja terveysviranomaisten arvioon. Halla-aho sanoi ymmärtävänsä sitä, että tautitilanteesta riippumatta koulut joudutaan ennemmin tai myöhemmin avaamaan, koska yhteiskunta ei voi olla loputtomiin pysähdyksissä.
Riski ei ole ottamisen arvoinen
Halla-aho kuitenkin ihmettelee, miksi koulut on syytä avata muutaman viimeisen viikon ajaksi.
&#8211; Näkisin, että tässä otetaan tarpeeton riski juuri ennen kesälomien alkamista. Riski liittyy siihen, että tartunnat lähtevät taas leviämään. Olemme saaneet THL:lta lausuntoja, joiden mukaan lapset eivät levitä tautia. Toisaalta kuitenkin halutaan edelleen pitää kiinni suosituksesta, etteivät isovanhemmat tapaa lapsia, eli kuitenkin myönnetään että mahdollisuus taudin leviämiseen on olemassa. Tämänhetkisen tiedon valossa riski ei nähdäkseni ole ottamisen arvoinen, Halla-aho sanoi.
Sisäministeri Ohisalo vetosi näkemykseen, jonka mukaan rajoituksia ei voida pitää voimassa pidempään kuin on välttämätöntä. Ohisalon mukaan lapsille ja nuorille tärkeää on nimenomaan olla oppimassa ja kasvamassa ammattilaisen seurassa.
Muissa Euroopan maissa on tehty erilaisiakin ratkaisuja. Esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa on avattu vain alakoulut. Anderssonin mukaan Suomessa näin ei olisi mahdollista tehdä. Hän vetosi THL:n tilannearvioon sekä lain kirjaimeen, joka ei mahdollista eri ikäisten koululaisten asettamista eri asemaan.
Ohjelman juontaja kysyi Anderssonilta, onko Tanskassa ja Norjassa Suomeen nähden erilaiset perustuslait. Halla-aho jatkoi aiheesta ja totesi, ettei hän usko että muissa Euroopan maissa olisi oleellisesti erilainen perustuslaillinen järjestelmä kuin Suomessa.
&#8211; Pikemminkin eroja on ollut siinä, katsotaanko lain ja myös perustuslain perustehtäväksi ihmisten suojeleminen. Lakia on tulkittava tästä lähtökohdasta. Eihän pykälien tehtävä ole suojella pykäliä itseään. Tuntuukin siltä, että Suomen koronatoimenpiteissä takerrutaan usein fanaattiseen lain kirjaimen tulkintaan, jolloin laki alkaa toimia omaa tarkoitustaan vastaan.
Myös Grahn-Laasonen sanoi, ettei rajoitustoimenpiteissä voida mennä yksinomaan pykälien taakse.
&#8211; Kyse on myös kokonaisstrategian valinnasta, tietysti viime kädessä perustuslakivaliokunta arvioi.
Ikä on itsessään riskitekijä
Koululaisten ohella toinen erityinen ryhmä on yli 70-vuotiaat. Hallituksen toimintaohjeen mukaan yli 70-vuotiaat on ohjeistettu pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan. Ohjeistus on ymmärrettävästi vaikeuttanut monen elämää. Monille on ollut kova paikka jäädä kotiin.
Halla-aho muistutti, että kaikki yli 70-vuotiaat eivät ole terveydentilansa puolesta riskiryhmää.
&#8211; Yleistäviä luonnehdintoja ei voida sanoa, toisaalta jonnekin on silti vedettävä ikärajoja. Oman käsitykseni mukaan ikä itsessään on jonkinlainen riskitekijä koronaepidemiassa. Tässä joudutaan silti tasapainoilemaan.
&#8211; On selvää, että lääketieteen ammattilainen pyrkii suojelemaan ihmisiä. Samalla liian vähälle huomiolle saattavat kuitenkin jäädä ne seuraukset, joita liian pitkään jatkuvilla rajoitustoimilla saattaa olla näiden ihmisten fyysiseen terveyteen ja mielenterveyteen. Jos ajatellaan vielä vanhempia ikäluokkia, yli 80-vuotiaita, niin palveleeko se enää ihmisen kokonaishyvinvointia, että koronatartunnan suojelemisen nimissä heitä estetään esimerkiksi tapaamasta lapsenlapsiaan, Halla-aho sanoi.
Rahan lisäksi tarvitaan toimivat tukimekanismit
Tällä hetkellä ravintolat, baarit ja kahvilat ovat kiinni hallituksen päätöksellä. Monet odottavat tietoa siitä, miten ravintoloita tuetaan rahallisesti. Ohisalo vakuutti, että asiaa valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä.
Halla-ahon mukaan terveiden yritysten tukemiseen tilapäisiltä ongelmilta on varattava rahaa.
&#8211; Rahan lisäksi tarvitaan myös toimivat tukimekanismit. Me olemme äskettäin nähneet, mitä tapahtuu, kun niitä ei ole ollut. Siihen kannattaa myös käyttää aikaa, jotta tuki päätyy sinne minne sen kuuluu päätyä eikä jonnekin muualle.
&#8211; Huomio on kiinnittynyt aika paljon ravintola-alaan, joka on ainoa viranomaismääräyksellä kiinni pantu ala. Samalla tavalla tilanne kuitenkin vaikuttaa kaikkiin niihin yrityksiin, jotka tuottavat palveluja ravintoloille ja laajemmin yrityssektorille. Täytyy muistaa myös se, että ravintoloiden ongelmat eivät johdu siitä, että ovet on määrätty kiinni vaan siitä, että asiakkaat ovat kadonneet.
Kulutustottumukset muuttuvat
Halla-aho sanoi myös, että rajoitustoimenpiteiden jälkeen paluuta entiseen maailmaan ei välttämättä ole.
&#8211; Tämä voi muuttaa ihmisten kulutustottumuksia pitkäksi aikaa. Jos ihmiset eivät palaa ravintoloihin, on selvää, ettei yhteiskunta voi loputtomiin tekohengittää yrityksiä. Tätä on siis mietittävä laajempana kokonaisuutena kuin välittömien tukien näkökulmasta.
Halla-ahon mukaan ravintoloita voitaisiin avata porrastetusti.
&#8211; Pitää miettiä mikä on järkevää. Ruuhkainen baari, jonne ihmiset tulevat seurustelemaan on eri asia kuin ruokaravintola, jossa ihmiset istuvat jo normaalioloissakin pöydissä kaukana toisistaan.
Hallinnon johdossa outoja tietokatkoksia
Studiossa puhuttiin myös kriisijohtamisesta. Viime aikoina ongelmia on nähty erityisesti sosiaali- ja terveysministeriössä, jossa on kompasteltu muun muassa tietokatkoksiin.
Halla-ahon mukaan valtava määrä erityisavustajia ja valtiosihteereitä ei ole kyennyt ratkaisemaan prosessuaalisia ongelmia hallinnossa, vaan päinvastoin ehkä jopa pahentanut niitä.
&#8211; Kyllä meillä pitäisi ehkä kiinnittää enemmän huomiota pätevyyteen kuin puoluekirjan väriin, kun nimitetään korkeita virkamiehiä tai vaikka vähän matalampiakin virkamiehiä.
&#8211; Ottamatta kantaa yksittäisiin nimiin, mielestäni on huolestuttavaa, kun ministeriöiden sisällä kansliapäälliköt ja ylijohtajat riitelevät keskenään ja pallottelevat toisilleen vastuuta. Tämä kertoo hallintojärjestelmän rakenteellisista ongelmista. Se synnyttää ongelmia, joita nähtiin esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentällä, jossa kukaan ei tiedä kenelle vastuu kuuluu.

Halla-aho moittii hallinnon kriisijohtamista: ”On huolestuttavaa, kun ministeriöiden sisällä kansliapäälliköt ja ylijohtajat riitelevät keskenään ja pallottelevat toisilleen vastuuta”

Euroryhmän valtiovarainministerit kokoustivat viime viikolla päästäkseen yhteisymmärrykseen toimista koronaepidemian aiheuttaman kriisin korjaamiseksi. Näitä euroalueen ongelmia on käsitelty julkisuudessa pinnallisesti, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja, talousvaliokunnan jäsen Sakari Puisto.
 
Yksi koronakriisin pahiten kurittamista maista on Italia.
&#8211; Täytyy ymmärtää, että talouden sakatessa Italian ja siten koko euroalueen ongelmat ovat valtavat. Italian valtionvelka on 2 500 miljardia euroa, ja nyt julkinen alijäämä revähtää. Sen pankkien tase on useiden tuhansien miljardien euron luokkaa. Ja nyt nähtävillä olevaa konkurssien ja alaskirjausten shokkiaaltoa ei ole vielä edes kohdattu, Sakari Puisto kuvailee.
Nykyiset tukimekanismit eivät riittäisi
Mittakaavaa Italian ongelmiin voi hakea pankkiunionin kriisirahastosta, jonka suuruus on 60 miljardia, ja Euroopan vakausmekanismista, joka on tällä hetkellä kapasiteetiltaan enintään 500 miljardia euroa.
&#8211; Nyt käyttöön otetut tukimekanismit on tarkoitettu ehdoitta terveydellisten ongelmien kohtaamiseen, ja ne auttaisivat rahoitusmarkkinoiden ongelmia korkeintaan välillisesti.
&#8211; Ja vaikka koko keinovalikoima otettaisiin käyttöön rahoitusmarkkinoiden ongelmiin, sekään ei riittäisi patoamaan vyöryviä ongelmia, joita nyt koronaepidemia on puhkaisemassa. Suomen taloudellista tilannetta ne voisivat kyllä horjuttaa maksusitoumuksillaan, kansanedustaja varoittaa.
Euroalue nähnyt vasta esinäytöksen
Toinen ongelma liittyy sisäpolitiikkaan.
&#8211; Pohjoisille maille yhteisvastuulliset velkakirjat eivät käy; se olisi piikki auki Etelä-Euroopalle. Toisaalta Italia ei suostu tukeen, johon liittyy tiukkoja talouspoliittisia vaatimuksia.
&#8211; Akuutti tuki ja keskinäinen solidaarisuus varsinaisissa terveysasioissa rehdisti toteutettuna voi olla perusteltua. Sen sijaan euroalueen ja sen pankkien kriisitoimenpiteissä on nähty vasta esinäytös, eivätkä ongelmat ole vielä edes tulleet pinnalle, Puisto sanoo.