Euroaluetta koettelee ennennäkemätön talouskriisi. Koronapandemia on syössyt Euroopan vakavaan taantumaan, joka kurittaa etenkin pahasti velkaantuneita euromaita. – On huomattava, että kyseessä on kaksi eri asiaa: koronan vaikutukset jäsenmaiden talouteen sekä koronaa edeltänyt tilanne. Esimerkiksi Italian kohdalla velkaantuneisuus ei johdu koronakriisistä, vaan jo vuosia jatkuneesta holtittomasta taloudenpidosta ennen koronaa. Nyt nämä maat yrittävät saada paremmin asiansa...  Lue lisää >

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni vastaa Turtiaisen kysymykseen mahdollisesta euroerosta tai euron romahtamisesta, että hallitus ei valmistele vastaavaa tilannetta mitenkään.  Lue lisää >

Perussuomalaiset Naiset vastustaa jyrkästi hallituksen aikeita taata lisää velkaa euroalueen kriiseihin. Käytännössä uusilla paketeilla lainoitettaisiin esimerkiksi Italiaa, pankkeja ja muiden maiden yrityksiä. Kaikki varat tulisi käyttää nyt oman kansan hyvinvointiin ja takausriskit minimoida.  Lue lisää >

EU:n tilastoviranomainen Eurostat julkaisi ennakkotietoja euroalueen talouskasvu- ja inflaatioluvuista ensi kertaa koronaepidemian vuoksi tehtyjen eristystoimien jälkeen. Bruttokansantuote sukelsi jopa finanssikriisiä rajummin. Lisäksi kuluttajahintojen kasvu tyrehtyi. Suomessa kuluttajahinnat jopa laskivat muutaman muun euromaan ohella.  Lue lisää >

Euroalueen talous on tuoreiden ostopäällikköindeksien mukaan pakittamassa 7,5 prosenttia toisella vuosineljänneksellä. Markkinatutkimuslaitos IHS Markitin julkaisemat huhtikuun ennakkoluvut ovat pääosin rikkomassa kaikkien aikojen ennätykset.  Lue lisää >

Euroryhmän valtiovarainministerit kokoustivat viime viikolla päästäkseen yhteisymmärrykseen toimista koronaepidemian aiheuttaman kriisin korjaamiseksi. Näitä euroalueen ongelmia on käsitelty julkisuudessa pinnallisesti, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja, talousvaliokunnan jäsen Sakari Puisto.  Lue lisää >

Kolme ING-pankin ekonomistia arvelee euroalueen talouskasvun jäävän kitukasvuiseksi kuluvalla vuosikymmenellä. Talouden hälyttävät merkit ovat olleet näkyvissä jo ennen koronavirusepidemiaa. Aiheesta uutisoi talousmedia CNBC.  Lue lisää >

Eurostat kertoo euroalueen teollisuustuotannon vajonneen joulukuussa 2,1 prosenttia. Vuodessa teollisuustuotanto supistui peräti 4,1 prosenttia. Teollisuustuotannon supistuminen heikentää talousnäkymiä, Financial Times kirjoittaa.  Lue lisää >

Euroalueen teollisuustuotanto supistui lokakuussa puolella prosentilla syyskuusta. Samalla syyskuun teollisuustuotannon kasvu valahti niukasti supistumisen puolelle tarkistuslaskennan yhteydessä.  Lue lisää >

Hallitus kuvittelee, että Suomi on kokoaan suurempi maailmalla. Talousarvioesitys ensi vuodelle noudattaa valitettavan johdonmukaisesti tätä suuruudenhullua ajatusta, perussuomalaiset toteavat.  Lue lisää >

Finanssikriisi paljasti Euroopan pankkikriisin. Sen hoito oli hoitamatta jättäminen. Kytevää pankkikriisiä on pidetty pimennossa lukuisilla pankkitukipäätöksillä. Samalla se on luonut Eurooppaan huonosti toimivan pankkialan. Seuraava taantuma kertoo pankkien todellisen tilan, kirjoittaa talousanalyysiyhtiö GnS Economics.  Lue lisää >

Finanssikriisin jälkeen maailmantaloutta on lähestulkoon pitänyt pystyssä Kiinan massiivinen velkaelvytys. Yhdysvaltain keskuspankki reagoi finanssikriisiin melko ripeästi ja sai talouskaaoksen pysäytettyä. Tämän jälkeen keskuspankeista on ollut pikemminkin haittaa kuin hyötyä. Näin kirjoittaa Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen.  Lue lisää >

Suomi on myöntänyt takauksina Euroopan rahoitusvakausväline ERVV:lle yhteensä noin seitsemän miljardia euroa. Eurovaaliehdokas, Euroopan alueiden komitean jäsen Ilpo Heltimoinen pitää suurena vääryytenä sitä, että talouskuria ja yhteisiä sopimuksia noudattamattomia maita on palkittu rikkomuksista ja suoranaisesta valehtelusta samaan aikaan kun sääntöjä noudattavat maat joutuvat maksumiehiksi.  Lue lisää >