Finanssikriisi paljasti Euroopan pankkikriisin. Sen hoito oli hoitamatta jättäminen. Kytevää pankkikriisiä on pidetty pimennossa lukuisilla pankkitukipäätöksillä. Samalla se on luonut Eurooppaan huonosti toimivan pankkialan. Seuraava taantuma kertoo pankkien todellisen tilan, kirjoittaa talousanalyysiyhtiö GnS Economics.
Yhteisvaluutan osalta yhtiön tuomio on raju. Yhtiö uskoo seuraavan talouskriisin iskiessä euroalueen hajoavan kokonaan viiden vuoden sisällä 50 prosentin todennäköisyydellä. Yksittäinen euromaa lähtee yhteisvaluutasta peräti 85 prosentin todennäköisyydellä samalla ajanjaksolla.
Pankkeja pidetty väkisin pystyssä
Yhtiö kirjoittaa Euroopan pankkikriisin johtaneen 114 pankin tukemiseen. Taustalla on ollut pelko, että vakava pankkikriisi euromaassa voisi tietää eroa yhteisvaluutasta. Islanti on toistaiseksi ainoa eurooppalainen maa, joka antoi pankkiensa kaatua.
Poliittiset päättäjät ovat mitä ilmeisimmin pelänneet pankkikriisin paljastumisen johtavan euroalueen murenemiseen. Yhteisvaluuttaan on ladattu kosolti poliittista pääomaa. Päättäjät tuskin haluavat tulla muistetuksi henkilöinä, jotka tuhosivat euron.
Pankkituet ja Euroopan keskuspankki EKP:n poikkeuksellinen rahapolitiikka ovat yhdistelmä, joka johtaa seuraavaan kriisiin. Eurooppalaisilla pankeilla on taseissaan arvotonta ja lähes arvotonta arvopaperia, joiden käyvät arvot on voitu piilottaa pankkitukien suosiollisella avustuksella.
– Käytännössä tämä tarkoittaa, että huomattava osa Euroopan pankkisektorista on ollut konkurssissa viimeisten 10 vuoden ajan, GnS:n tuoreessa suhdanneanalyysissä todetaan.
Lisää tukea on tullut matalakorkoisista lainoista. Pankit ovat voineet jatkaa toimintaansa luotottamalla yhä uudelleen konkurssikypsiä yrityksiä matalakorkoisilla lainoilla. Nämäkin yritykset vievät markkinaosuudet uusilta ja dynaamisemmilta yrityksiltä. Kasvulle syntyy kireä jarru.
Eurokriisin hoito onkin ollut se, että konkurssikypsät pankit jatkavat teeskentelyä tukemalla konkurssikypsiä yrityksiä. Seuraavassa taantumassa pankit joutuvatkin todelliseen testiin, kun niiden taseissa olevien arvopaperien – kuten tuottamattomien luottojen – kirjanpitoarvoa ei enää uskota.
Toisin olisi voitu toimia
Tuottamattomien luottojen on paitsi uskoteltu olevan arvokkaita, niitä on myös paketoitu uusiksi arvopapereiksi. Näille on myönnetty EU:n osittainen takaus. Tämä muistuttaa hyvin pitkälti finanssikriisin myrskyn silmässä olleita paketoituja arveluttavia (subprime) asuntoluottoja, joiden arvot romahtivat.
Musiikki soi Titanicin ulkokannella ilmeisesti loppuun asti, sillä GnS Economicsin mielestä euroalueen kohtalo sinetöitiin jo vuonna 2011, kun Kreikan toisesta tukipaketista päätettiin.
– Jos Euroopan johtajat olisivat antaneet Kreikan ajautua maksukyvyttömyyteen Euroopan pankkikriisiin aikana vuosina 2011 ja 2012, ongelmat olisivat jo hyvin todennäköisesti takanapäin, yhtiö kirjoittaa.
Kreikan velkakriisin ratkaisemiseen oli tuolloin kosolti paukkuja ja edellytyksiä. EKP:n tase oli tyhjä verrattuna nykyhetkeen. Maailmantalous kasvoi vielä tuolloin Kiinan elvytysten vuoksi. Lisäksi poliittinen halu pelastaa yhteisvaluutta oli tuolloin vahva.
Nyt EKP:n tase on repeämässä liitoksistaan, kasvu on tyrehtynyt ja Euroopan poliittinen kenttä on pirstaloitunut. Lisäksi Euroopan pankkiunionin kriisirahastossa on varoja pelastaa joitakin pieniä tai korkeintaan keskisuuria pankkeja. Suurten pankkien ajautuessa vaikeuksiin joudutaan käymään taas verovelvollisten kukkaroilla.
Kelpaako liittovaltio?
GnS:n mukaan euroalueella on kuitenkin yksi ”Vapaudu vankilasta” -kortti. Se on liittovaltio. Se ei yhtiön mielestä takaa onnistumista.
– Mikäli Saksa, Ranska, Suomi ja muut taloudellisesti vahvat jäsenmaat päättäisivät kasvattaa euroalueen budjetin 20–30 prosenttiin BKT:sta ja laittaa liikkeelle niiden takaamaa euroalueen velkaa, se saattaisi riittää kriisin taittamiseen, GnS toteaa.
Yhdysvaltain liittovaltiotason budjetti on ollut viimeisen 50 vuoden ajan keskimäärin 17 prosenttia bruttokansantuotteesta.
GnS kuitenkin muistuttaa, että poliittinen tahto tällaiselle liittovaltiolle on pieni, eikä esimerkiksi Suomessa ajatukselle löydy lähimainkaan tarpeeksi kannatusta.
Yhden osavaltion verorahoja jouduttaisiin käyttämään jonkun toisen osavaltion pankkien pääomittamiseen. Se aiheuttaisi kitkaa osavaltioiden välillä.
Valtaa takaisin jäsenmaille
Ilman kansalaistensa tukea liittovaltio johtaisi EU:n perustuslailliseen kriisiin. Se rikkoisi useiden EU-jäsenmaiden perustuslakeja. Osavaltioiden rajat ylittävät pankkituet olisivat ristiriidassa myös SEUT artikla 125 kanssa.
Yhtiö ei pidä liittovaltiota lainkaan todennäköisenä. Yhtiö arvelee Euroopan hoitamattoman pankkikriisin pahentavan tulevaa taantumaa ensin eurooppalaiseksi lamaksi. Maailmantalouden nivouduttua yhteen näin tiiviisti, tulee eurooppalainen pankkikriisi leviämään.
Itse EU selvinnee talouskriisistä, jos unioni alkaa palauttaa valtaa jäsenmailleen. Talousongelmat ja vallan keskittäminen johtavat vain EU:n vastustukseen ja voi uhata lopulta koko unionin olemassaoloa.
Henri Alakylä