
Saksalaispankit muistuttavat poikkeuksellisen rahapolitiikan sivuvaikutuksista: Säästäjät ahdingossa, talousjärjestelmä vaarassa
Kahden saksalaisen suurpankin toimitusjohtajat kertoivat, että Euroopan keskuspankin rahapolitiikan sivuvaikutukset syövät säästäjien säästöjä ja vaikeuttavat koko talousjärjestelmän kestävyyttä. Toimitusjohtajien mielestä rahapolitiikan kevennyksillä ei ole merkittävää hyötyä taloudelle.
Sekä Deutsche Bankin toimitusjohtaja Christian Sewing, että kollegansa Martin Zielke Commerzbankista epäilevät EKP:n uumoillun rahapolitiikan kevennyksen tehoavan tarkoituksenmukaisesti.
Sewing kertoi, ettei hänen luotsaamansa pankki aio lisätä investointeja vain siksi, että korkotaso putoaisi 0,10 prosenttiyksikköä. Samanlainen viesti on kantautunut muualtakin Euroopan yrityssektorilta.
Sijoittajille hyödyt, säästäjille raipat
Sewingin mukaan korkotason lasku hyödyttäisi sijoittajia, sillä se nostaisi arvopaperien hintoja.
– Tämä jakaa yhteiskuntaa entistä enemmän. Pitkään jatkuessa alhaiset korot tuhoavat talousjärjestelmän, Sewing sanoi.
Zielke ei pidä korkotason laskua kestävänä tai vastuullisena.
Saksalaispankit ovat kärsineet merkittävästi EKP:n talletuskoron negatiivisuudesta. EKP ikään kuin sakottaa pankkeja, mikäli niillä on ylimääräistä rahaa. Viime vuonna saksalaispankit maksoivat näitä sakkoja yhteensä 2,4 miljardin euron edestä. Se näkyy pankkien toiminnan vaikeutena.
Niillä on myös pakottava tarve siirtää EKP:n sakot tavallisille tiliasiakkailleen.
IMF tutki NIRP:n vaikutuksia kolme vuotta sitten
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF julkaisi reilu kolme vuotta sitten työpaperin, missä tutkittiin NIRP:n (Negative Interest Rate Policy, eli negatiivisten korkojen politiikka) vaikutuksia talouteen.
Paperissa todettiin, että säästäjät kärsivät NIRP:stä. Paperissa kerrottiin erityisesti eläkeläisten tulojen kutistuvan. Tämä johtaa sukupolvien väliseen epätasa-arvoon.
IMF muistutti jo tuolloin, että pankit voivat nostaa palvelumaksujaan torjuakseen NIRP:stä aiheutuvia sakkoja.
Rahasto oletti alhaisen korkotason vilkastuttavan luottolaajennusta ja kulutuskysyntää, mitkä johtaisivat talouskasvun vilkastumiseen. Nämä hyödyt ovat jääneet vähäisiksi. NIRP on onnistunut luomaan IMF:n havaitsemat haitat.
IMF:n pääjohtaja puolustaa löysää rahapolitiikkaa
IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde on kuitenkin toista mieltä rahaston työpaperista ja NIRP-kriitikoiden argumenteista. Hän totesi Euroopan parlamentin kuulemistilaisuudessa, että hyvin sopeutuva rahapolitiikka on edelleen tarpeellinen lähiajan haasteiden vuoksi.
Tämä tarkoittaa, ettei EKP:n johtoon tähyävä Lagarde ole luopumassa poikkeuksellisen keveästä rahapolitiikasta. Hän hoputti joitain euromaita avamaan kukkaroitaan ja lisäämään valtioidensa menoja. Hän peräänkuulutti myös suurempaa euroalueen yhteisvastuuta.
Tämä on poikkeuksellista, sillä perinteisesti keskuspankki ei jakele neuvoja poliittisille päättäjille. Toisaalta jotkut poliittiset päättäjät ovat puolestaan rikkoneet samaa käytäntöä ja jakaneet neuvojaan keskuspankkiireille. Keskuspankit ovat tavanneet jättäytyä poliittisen ohjauksen ulkopuolelle suojellakseen itsenäisyyttään ja sen mukana tuomaa uskottavuuttaan.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Käteisen varastointi kasvaa Saksassa – kassakaapit käyvät kaupaksi

Hollanti joutunee leikkaamaan eläkkeitään EKP:n korkopolitiikan vuoksi

Saksan teollisuus pakittaa hurjinta vauhtia sitten finanssikriisivuosien

EKP:n sisällä kiehuu ja kuplii

EKP:n väistyvä pääjohtaja Draghi FT:lle: Euron vastustajat hävisivät, tulonsiirrot euroalueelle

Näin EKP murjoo talousjärjestelmämme negatiivisilla koroillaan

NIRP riitti Ruotsin keskuspankille – huolestui lieveilmiöistä
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää