Kahden saksalaisen suurpankin toimitusjohtajat kertoivat, että Euroopan keskuspankin rahapolitiikan sivuvaikutukset syövät säästäjien säästöjä ja vaikeuttavat koko talousjärjestelmän kestävyyttä. Toimitusjohtajien mielestä rahapolitiikan kevennyksillä ei ole merkittävää hyötyä taloudelle.

Sekä Deutsche Bankin toimitusjohtaja Christian Sewing, että kollegansa Martin Zielke Commerzbankista epäilevät EKP:n uumoillun rahapolitiikan kevennyksen tehoavan tarkoituksenmukaisesti.

Sewing kertoi, ettei hänen luotsaamansa pankki aio lisätä investointeja vain siksi, että korkotaso putoaisi 0,10 prosenttiyksikköä. Samanlainen viesti on kantautunut muualtakin Euroopan yrityssektorilta.

Sijoittajille hyödyt, säästäjille raipat

Sewingin mukaan korkotason lasku hyödyttäisi sijoittajia, sillä se nostaisi arvopaperien hintoja.

– Tämä jakaa yhteiskuntaa entistä enemmän. Pitkään jatkuessa alhaiset korot tuhoavat talousjärjestelmän, Sewing sanoi.

Zielke ei pidä korkotason laskua kestävänä tai vastuullisena.

Saksalaispankit ovat kärsineet merkittävästi EKP:n talletuskoron negatiivisuudesta. EKP ikään kuin sakottaa pankkeja, mikäli niillä on ylimääräistä rahaa. Viime vuonna saksalaispankit maksoivat näitä sakkoja yhteensä 2,4 miljardin euron edestä. Se näkyy pankkien toiminnan vaikeutena.

Niillä on myös pakottava tarve siirtää EKP:n sakot tavallisille tiliasiakkailleen.

IMF tutki NIRP:n vaikutuksia kolme vuotta sitten

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF julkaisi reilu kolme vuotta sitten työpaperin, missä tutkittiin NIRP:n (Negative Interest Rate Policy, eli negatiivisten korkojen politiikka) vaikutuksia talouteen.

Paperissa todettiin, että säästäjät kärsivät NIRP:stä. Paperissa kerrottiin erityisesti eläkeläisten tulojen kutistuvan. Tämä johtaa sukupolvien väliseen epätasa-arvoon.

IMF muistutti jo tuolloin, että pankit voivat nostaa palvelumaksujaan torjuakseen NIRP:stä aiheutuvia sakkoja.

Rahasto oletti alhaisen korkotason vilkastuttavan luottolaajennusta ja kulutuskysyntää, mitkä johtaisivat talouskasvun vilkastumiseen. Nämä hyödyt ovat jääneet vähäisiksi. NIRP on onnistunut luomaan IMF:n havaitsemat haitat.

IMF:n pääjohtaja puolustaa löysää rahapolitiikkaa

IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde on kuitenkin toista mieltä rahaston työpaperista ja NIRP-kriitikoiden argumenteista. Hän totesi Euroopan parlamentin kuulemistilaisuudessa, että hyvin sopeutuva rahapolitiikka on edelleen tarpeellinen lähiajan haasteiden vuoksi.

Tämä tarkoittaa, ettei EKP:n johtoon tähyävä Lagarde ole luopumassa poikkeuksellisen keveästä rahapolitiikasta. Hän hoputti joitain euromaita avamaan kukkaroitaan ja lisäämään valtioidensa menoja. Hän peräänkuulutti myös suurempaa euroalueen yhteisvastuuta.

Tämä on poikkeuksellista, sillä perinteisesti keskuspankki ei jakele neuvoja poliittisille päättäjille. Toisaalta jotkut poliittiset päättäjät ovat puolestaan rikkoneet samaa käytäntöä ja jakaneet neuvojaan keskuspankkiireille. Keskuspankit ovat tavanneet jättäytyä poliittisen ohjauksen ulkopuolelle suojellakseen itsenäisyyttään ja sen mukana tuomaa uskottavuuttaan.

Henri Alakylä