
Näin EKP murjoo talousjärjestelmämme negatiivisilla koroillaan
Euroopan keskuspankki on pitänyt euroalueen pankkien talletuskorot negatiivisina kesästä 2014 lähtien. Viiden viimeisen vuoden aikana tuhansien vuosien ajan toiminut talousjärjestelmä on joutumassa romukoppaan.
Negatiiviset korot ovat verrattain uusi keksintö. Siksi elämme eräänlaisessa koelaboratoriossa. Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen pitää kokeilua vaarallisena kirjoituksessaan The dangerous world of negative interest rates (Negatiivisten korkojen vaarallinen maailma). Samaa mieltä ovat useat muut talouden asiantuntijat.
Korkokäyrä alas
EKP pitää koko korkotasoa hyvin matalalla. Lyhyiden luottojen korot on ohjattu alas keskuspankkien korkopolitiikalla. Tämä on perinteistä lainakorkojen ohjailua eli perinteistä rahapolitiikkaa.
Nousukausina korkotasoa nostetaan ja taantumissa lasketaan. Korkotason nostolla pyritään hillitsemään liian hulppeaa luototusta, koska se johtaa helposti talouskupliin. Taantumien aikana rohkaistaan investoimaan huokeammilla koroilla.
Korkotaso ei ole kuitenkaan vajonnut nollaa alemmaksi kuin vasta viime vuosina.
EKP painaa alas myös pitkien lainojen korkotasoa velkakirjojen ostoilla. Näin se on onnistunut painamaan koko korkokäyrän alas. Korkokäyrä kuvaa eripituisten lainojen korkoja.
Pankkien liikeidea murenee
Noin kaksi kolmasosaa yritysten rahoituksesta tulee pankkien lainatiskeiltä. Niiden merkitys eurooppalaiselle taloudelle on hyvin suuri.
Pankkien liikeidea on lainata lyhytaikaista rahoitusta esimerkiksi kansalaisten talletuksilla. Pankit puolestaan myöntävät pidempiaikaisia luottoja niin yrityksille kuin kotitalouksillekin.
Pidempiaikaisen luoton korko on tavallisesti suurempi kuin lyhytaikaisen luoton. Ylipäätään positiivinen korko johtuu takaisinmaksuriskistä sekä siitä, että lainoittaja luopuu nykyhetken osto- ja kulutusmahdollisuuksistaan.
Alhainen korkotaso kaventaa tätä korkoeroa lyhyiden ja pitkien luottojen välillä. Pankkien liikeidea murenee.
Pankeille koituu lisähuolia negatiivisesta korkopolitiikasta eli NIRP:stä (Negative Interest Rate Policy). Ne joutuvat maksamaan keskuspankille ylimääräisistä varoistaan, jotka ne tallettavat keskuspankin tilille. Vuodessa euroalueen pankkien talletustappiot ovat miljardeja euroja.
Käärmettä pyssyyn
EKP:n tavoite ei ole nujertaa eurooppalaista pankkisektoria. Se pyrkii kannustamaan pankkeja myöntämään ylimääräisistä varannoistaan luottoja esimerkiksi yritysten investointeihin.
EKP ei voi kuitenkaan pakottaa taantumavaaran vuoksi varovaisia yritysjohtajia ja kotitalouksia nostamaan hulppeitä määriä luottoja.
Keskuspankin tilille päätyvien varojen takuuvarmat tappiot voi minimoida myöntämällä luottoja negatiivisilla koroilla. Tanskassa uusissa asuntolainoissa on nähty negatiivisia korkoja. Sen pelätään johtavan asuntokuplaan.
Toinen keino on siirtää talletustappiot asiakkaille painamalla kansalaisten käyttötilien korot pakkaselle. Tämä johtaa helposti talletuspakoihin, ja se puolestaan johtaa pankkikriisiin.
Tuottavuus hyytyy
NIRP ei rajoitu pelkästään pankkien liikeidean murskaamiseen. Hyvin matalat korot hyödyttävät yritysmaailmassa eniten markkinajohtajia. Kilpailutilanne vääristyy markkinajohtajalle suotuisaksi, sillä ne saavat tavallisesti luotot uusia ja tuntemattomia kilpailijoita huokeammin.
Ilman kilpailua markkinajohtaja ”laiskistuu”, eikä sen johdossa tarvitse miettiä tuottavuuden kohentamista.
Liikepankkien pakottava tarve saada ylimääräiset varannot luotoiksi helpottaa heikon tuottavuuden yritysten tilannetta. Ne eivät pysyisi toiminnassa ilman likimain ilmaista eli korotonta velkarahaa. Tästä syystä niitä kutsutaan zombiyrityksiksi.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Huomattava osa Euroopan pankkisektorista on ollut konkurssissa viimeisten 10 vuoden ajan

Käteisen varastointi kasvaa Saksassa – kassakaapit käyvät kaupaksi

Hollanti joutunee leikkaamaan eläkkeitään EKP:n korkopolitiikan vuoksi

EKP:n väistyvä pääjohtaja Draghi FT:lle: Euron vastustajat hävisivät, tulonsiirrot euroalueelle

Keskuspankkiireilta täyslaidallinen EKP:n touhulle

Keskuspankkien elvytys vääristää markkinoita

NIRP riitti Ruotsin keskuspankille – huolestui lieveilmiöistä

Reuters haastatteli ekonomisteja: EKP:n elvytys ei auta, mutta uusi johtaja Lagarde jatkaa Draghin perintöä

EKP:n uusi pääjohtaja Lagarde haluaisi vähentää euroalueen vientiriippuvuutta
Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää