Japani on lähes 30 vuotta taistellut hidasta inflaatiota ja heikkoa talouskasvua vastaan. Hidas inflaatiovauhti hidastaa teollisuusinvestointien määrää ja talouskasvu jää osin tästä syystä vaivaiseksi. Nyt tämä ”japanisaatioksi” ristitty tauti on valtaamassa tukevaa jalansijaa Euroopasta, talouslehti Financial Times kirjoittaa.
Japanissa aloitettiin massiivinen keskuspankin elvytyspolitiikka ”Abenomics” vuonna 2012. Tuolloin pääministeriksi nousseen Shinzō Aben rummuttama elvytyspolitiikka ei ole tuottanut kestävää inflaatiota. Japanin keskuspankin inflaatiotavoite on kaksi prosenttia.
Sen sijaan massiivinen elvytys on laskenut maan valtiolainojen korkoja. Markkinakorot ovat pakkasella, aivan kuten monessa eurooppalaisessa maassa.
EKP:n elvytyksellä yhtä laiha tulos
Euroopan keskuspankki EKP:n inflaatiotavoite on sekin kahdessa prosentissa tai hieman sen alle. EKP:n elvytyspolitiikka on laskenut lainakorkoja ja inflaatio-odotuksia ja kasvunäkymiä heijastavat valtiolainakorot ovat pakkasella Saksassa 30 vuoden velkakirjoja myöden.
Markkinat eivät siis odota euroalueen inflaation toipuvan vuosikymmeniin. Se painaa myös Euroopan talouskasvunäkymiä alas.
Portugalin valtiolainat ovat pakkasella aina kahdeksan vuoden päästä erääntyviin lainoihin, vaikka maa ajautui eurokriisin tulisimpina vuosina ulos rahoitusmarkkinoilta.
Mustan aukon talous
Nolla- tai miinuskorkoja on kuvattu jopa ”mustan aukon taloudeksi”, koska alhaista korkotasoa ei pääse pakoon. Nollakorot ovat voineet tulla jäädäkseen.
Yhdysvaltain ex-valtiovarainministeri Lawrence Summers muistuttaa, ettei Yhdysvallatkaan ole kuin yhden taantuman päässä Euroopan ja Japanin kohtalosta.
Japanisaatio on osoittanut, etteivät alhaiset korot tai mittava keskuspankkielvytys ole polkaisseet talouskasvua vauhtiin. Sen sijaan miinuskoroilla on haittavaikutuksensa. Korkotuottojen varaan rakennetut eläkevakuutusyhtiöt jäävät yhä niukempiin tuottoihin, mutta niillä on entiset vastuut. Eläkejärjestelmän romuttuminen on poliittisesti hyvin tulenarkaa.
Henri Alakylä