Euroalueen taloudet näyttävät jakaantuvan kahteen uuteen kastiin. Vientiteollisuuden varassa olevat maat saavat lunta tupaan, kun taas kulutuskysyntään nojalla olevat taloudet ovat pärjänneet hieman paremmin. Suomi kuuluu pahaksi onnekseen näihin vientivetoisiin talousmaihin.

Talouslehti Financial Times kirjoittaa, että vienti piiputtaa kahdesta syystä. Kauppasota on hyydyttänyt maailmankauppaa ja samalla maailmanlaajuinen kysyntä on vähentynyt.

Kysynnän kasvu olisi kaikkien etu

Kulutuskysyntä on pitänyt Ranskan taloutta pystyssä samaan aikaan kun vientiteollisuusmaa Saksa flirttailee taantuman kanssa. Vientiteollisuusmaat perustavat taloutensa kauppataseidensa ylijäämään. Tällä ulkomaankaupalla rahoitetaan valtion menoja.

Kaikki maailman maat eivät voi kuitenkaan olla nettoviejiä. Siksi on tärkeää, että vientiteollisuusmailla on myös kulutuskysyntään keskittyneitä maita. Jos vaakakuppi kellahtaisi kysynnän suuntaan, olisi myös Suomella paremmat oltavat vientitulojen kasvaessa. Tämä johtuu siitä, että maailmalla olisi enemmän kysyntää suomalaisillekin tuotteille.

Suomi seurannee Saksaa

Saksan taloushuolet perustuvat valmistusteollisuuden jyrkkään alamäkeen. Nyt on nähtävissä ensi merkkejä siitä, että vientiteollisuuden hyytyminen alkaa säteillä ongelmia maan talouteen yleisesti. Vähentynyt kysyntä johtaa vähentyneeseen työmäärään ja se puolestaan rokottaa saksalaisten kukkaroja.

Siitä syystä saksalaistenkin kulutus hyytyy.

Suomen talous nojaa Saksan tapaan vientiteollisuuden hyvinvointiin. On siksi syytä olettaa Suomen talouden seuraavan Saksan esimerkkiä.

Toivoa kuitenkin on, sillä maailmalla on huomattu alentuneen kysynnän johtaneen talousongelmiin. Eräänlaisen kysyntätulpan irroittaminen helpottaisi niin Suomen kuin Saksankin taloutta.

Henri Alakylä