Arvostettu talouslehti Financial Times kirjoittaa Saksan budjettiylijäämien aiheuttavan outoja ongelmia euroalueen talouteen. Velkakirjoista alkaa olla huutava pula, kun sijoittajat hakevat turvallisia sijoituskohteita. Sijoittajat ovat jopa valmiita maksamaan rahaa etuoikeudestaan sijoittaa Saksan velkaan.

Saksan lakien mukaan maa on kieltänyt itseltään alijäämäiset budjetit. Budjettiylijäämä tarkoittaa, että Saksan velka kutistuu. Se johtaa puolestaan siihen, että markkinoilla on alati hupeneva määrä Saksan velkakirjoja.

Sijoittajat maksavat Saksalle

Eriskummallinen – ja hyvin poikkeuksellinen – tilanne koettiin, kun Saksa huutokauppasi 3,2 miljardin euron edestä 10 vuoden joukkovelkakirjoja negatiivisella korolla. Tämä tarkoittaa sitä, että sijoittajat häviävät varmuudella rahaa, jos he pitävät velkakirjat hallussaan niiden erääntymiseen asti. Toisin sanoen Saksa maksaa lainaajilleen vähemmän rahaa kuin mitä maa lainaa.

Ainoa selitys tälle pähkähullulle luotottamiselle on se, että sijoittajat jäävät voitolle ainoastaan silloin, jos he myyvät velkakirjat jälkimarkkinoilla edelleen muille sijoittajille vielä parempaan hintaan. Tällainen uusi sijoittaja häviäisi varmuudella vielä enemmän rahaa.

Sijoittajien joukossa on esimerkiksi eri maiden eläkevakuutusyhtiöitä, joiden tulee sääntöjensä mukaan sijoittaa osa varallisuudestaan vastuullisesti maineellisesti hyviin kohteisiin.

Hyvälaatuinen vakuusaines

Saksan velkakirjojen omistus on tuiki tärkeää esimerkiksi euroalueen pankeille, jotka käyttävät velkakirjoja omien luottojensa vakuutena. Kun pankki lainaa toiselta pankilta, haluaa lainaaja-pankki vakuudet luotolleen. Saksan velkakirjat ovat tässä mielessä hyväksyttäviä hyvälaatuisia vakuuksia.

Mutta jos Saksan velkakirjojen määrä ehtyy, käy samoin myös vakuusmäärälle. Tämä voi johtaa pankkien välisen luototuksen hupenemiseen ja sitä kautta myös euroalueen talouden hyytymiseen. Sijoittajat eivät enää hurraakaan jämptin taloudenpidon nimeen.

Saksan velkakirjojen ostajien joukossa yksi ”sijoittaja” on ylitse muiden. Se on Euroopan keskuspankki EKP.

EKP rajasi aiemmin elvytystään

EKP kertoi ennen ensimmäistä laajaa velkakirjaostokierrostaan, ettei se aio pitää hallussaan yli kolmasosaa minkään maan velkakirjoista. Tällä haavaa tämä raja on jo ylittynyt.

Euroalueen aneemisen talouskasvun piristämiseksi EKP on ajatellut ostaa lisää arvopapereita markkinoilta. Tasapuolisuuden nimissä EKP haluaa ostaa velkakirjoja kaikilta euromailta. Se ei onnistu, jos Saksan velkakirjoista on pulaa.

EKP on viestittänyt, että se voisi jättää huomiotta aiemman rajauksensa ja siten ostaa Saksan velkakirjoja uuden elvytyskierroksen alkaessa. Mutta jos EKP:stä tulee Saksan velan ylivoimaisesti suurin omistaja, se alkaa määrätä Saksan velan hinnan. Tällöin muiden sijoittajien ei ole mielekästä ostaa tai myydä Saksan velkakirjoja, koska niiden lähiajan hintatasoa ei tarvitse veikkailla. Perinteisesti sijoittaja ostaa esimerkiksi Saksan velkakirjoja, jos sijoittaja arvelee niiden hinnan nousevan.

Saksan ylijäämä kuormittaa muita

Muilla euromailla on hyvä syy harmistella Saksan tiukkaa talouspolitiikkaa. Muiden maiden on vaikeaa viedä tuotteitaan saksalaisille kuluttajille tai osallistua saksalaisiin investointeihin. Se nimittäin vaatii sen, että Saksa kuluttaisi rahaa.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on toistuvasti kehottanut Saksaa investoimaan enemmän jo vuosien ajan. Saksan pitäisi kuitenkin muuttaa lakiaan ja hyväksyä alijäämäisiäkin budjetteja.

Henri Alakylä