Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Itäisessä Suomessa urakoidaan yli 500 miljoonalla eurolla – ministeri Ranne: ”Nyt käynnistyy vt15-urakka ja lisää on tulossa”

Miljonääri maksoi 191 Kokoomusnuorten jäsenmaksua – järjestön sisäinen kohu johti johtajien eroon

Järjestäytynyt rikollisuus soluttautuu Suomen vankiloihin – 350 vankia kytköksissä, uhka myös henkilökunnalle

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat

Strandman: Sopimuspalokunnat pitävät yhteiskunnan pyörät pyörimässä

Perussuomalaisten Kymen piiri nimesi eduskuntavaaliehdokkaita – mukana neljä kansanedustajaa

Kansa äänesti muutoksen puolesta Unkarissa – Magyar ja Tisza ottavat vallan Orbánilta

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

Teräaseisiin liittyvät väkivaltatilanteet yleistyneet suomalaisissa oppilaitoksissa – Strandman: Koulujen turvallisuus on palautettava

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma  – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?

Maailmankauppa

Maailmaa ravisuttavat nyt tapahtumat, jotka saattavat muuttaa talouden toimintamalleja radikaalisti. Kaikkea ei voi enää ulkoistaa maailman ääriin, ja inflaatio sekä saatavuusongelmat pistävät kuluttajankin miettimään kaiken tavaran tarpeellisuutta.

Jo syyskuussa 2019 YK:n yleiskokouksessa presidentti Donald Trump julisti, että ”tulevaisuus ei kuulu globalisteille”. Hieman tuon jälkeen tapahtui Brexit, sitten oltiinkin pian jo pandemian kourissa ja nyt ollaan keskellä Ukrainan sotaa.
Pandemian aikana kansainväliset toimitusketjut alkoivat tökkiä ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai maailmankaupan lopullisesti sekaisin. Tämä kaikki on saanut merkittävän sijoitusanalyytikonkin <a href="https://www.blackrock.com/corporate/investor-relations/larry-fink-chairmans-letter">varpailleen</a> ja julistamaan loppua globalisaatiolle.
Sodan vaikutukset tuntuvat vielä pitkään
Tavan kansalainen kokee toimitusketjujen häiriöt arjen kulutustavaroiden ja varaosien puutteena, joka puolestaan nostaa hintoja ja syöttää bensaa inflaation liekkeihin. Sota Ukrainassa on johtanut myös fossiilisten polttoaineiden sekä ruoan kallistumiseen joka sekin osaltaan kiihdyttää inflaatiota.
&#8211; Sodan vaikutukset ovat melkoisen ajankohtaisia juuri nyt ja laajalla sektorilla. Vaikka sota loppuisi saman tien, sen vaikutukset tuntuvat vielä pitkään, <a href="https://www.svt.se/nyheter/ekonomi/globaliseringens-dod">toteaa</a> Anna Stellinger Ruotsin elinkeinoelämän keskusjärjestöstä.
EKP pyrkii <a href="https://www.ecb.europa.eu/press/pr/date/2022/html/ecb.mp220414~d1b76520c6.fi.html">vakauttamaan</a> inflaatiovauhdin kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Euroalueen <a href="https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Inflation_in_the_euro_area">inflaatio</a> oli tuoreiden ennakkotietojen mukaan maaliskuussa 7,5 prosenttia. Suomessa<a href="https://www.stat.fi/"> kuluttajahinnat</a> nousivat maaliskuussa 5,8 prosenttia.

Sota Ukrainassa voi tietää loppua globalisaatiolle – maailmankaupan sekasorrosta kärsitään vielä pitkään

Brittien tuonti EU:n ulkopuolisista maista ohitti ensi kertaa EU-maiden tuonnin alkuvuoden aikana. Verrattuna pariin aiempaan vuoteen nähden alkuvuoden tuonti EU-maista on pudonnut vuosi vuodelta, uutisoi ajatushautomo <a href="https://facts4eu.org/news/2021_may_anti_eu_backlash">Facts4EU</a>.

Ajatushautomo huomauttaa, että brexitin ja koronapandemian vuoksi tilastoja ei voida lukea sellaisenaan. Brexitin vuoksi maan ulkomaankaupan luvuissa on piikki ennen EU-eroa, joten tavanomainen vertailu viime vuoden loppupuolen kauppalukuihin antaisi osittain vertailukelvottomat luvut.
Pudotusta lähes 30 prosenttia
Sen sijaan britit ovat lisänneet koronatilanteesta huolimatta EU:n ulkopuolisten maiden tuotteiden ostamista. Maaliskuussa 2019 brittien EU-tuonti oli 25,2 miljardia puntaa. Maaliskuussa 2021 EU-tuonti oli enää 17,8 miljardia puntaa. Pudotusta on lähes 30 prosenttia kahden vuoden aikana.
Pudotusta ei voida selittää pelkällä koronalla, koska brittien tuonti EU:n ulkopuolisista maista kasvoi hieman vastaavalla ajankohdalla.
Tietoista EU-boikottia?
Facts4EU kertoo saaneensa lukuisia kommentteja lukijoiltaan, joissa britit ovat kertoneet varta vasten syrjivänsä EU-maiden tuotteita niin kauan kuin EU:n asenne on vihamielinen Yhdistyneitä kuningaskuntia kohtaan.
Ajatushautomo kertoo myös elinkeinoharjoittajien etsivän korvaavia tuotteita myyntiin EU-maiden tuotteiden sijaan.

Boikotoivatko britit nyt EU-tuotteita unionin jyrkän brexit-linjan vuoksi?

Maailmankaupan kuljetuksista 90 prosenttia liikkuu meriteitä. Konttirahtien hinnat ovat nousseet muutamassa viikossa viisinkertaisiksi. Se tietää SVT:n mukaan taas uutta lisälaskua kuluttajille.

&#8211; Tämä on täysin poikkeuksellista, tällaista ei ole tapahtunut koskaan aikaisemmin, <a href="https://www.svt.se/nyheter/ekonomi/fraktkaos-pa-varldshaven-stor-brist-pa-containrar">siunailee</a> suuren logistiikkayrityksen toimitusjohtaja Fredrik Hermansson.
Pohjoismaiden suurimmassa konttisatamassa Göteborgissa logistiikkayritykset ovat heränneet uuteen todellisuuteen. Yhden kontin kuljettaminen Kiinasta Ruotsiin maksaa nyt 10 000 dollaria, kun hinta vielä muutama viikko sitten oli viidesosa nykyisestä.
Hintojen nousu tietää suuria vaikeuksia konteissa liikkuvalle maailmankaupalle. Sen seurauksena kuluttajahinnat nousevat ja myös tavaroiden toimitukset saattavat viivästyä.
Korona tuo korona vie
Pohjasyynä konttirahtien nousuun on pandemian epätasapaino Kiinan ja muun maailman välillä. Viruksen otteen kirvottua Kiinan tehtaat sylkevät taas tavaraa piiput punaisina. Tuotteet pitäisi saada kiiruusti maailmalle ja paine maan satamia kohtaan on todella suuri.
Samaan aikaan Long Beachin satamassa Los Angelesin ulkopuolella nosturit nojailevat toisiinsa ja laiturit ovat autioina. Maailman suurimpiin kuuluvan sataman 1 000 ahtaajaa ovat poissa töistä koronan kourissa ja kymmenet valtavat konttilaivat odottavat malttamattomina redillä.
Epätasapaino on johtanut konttipulaan Kiinassa ja juuri se on nostanut kuljetusten hinnat moninkertaisiksi. Varustamot jopa ajattavat laivojaan Yhdysvaltain itärannikolta tyhjänä Kiinaan ehtiäkseen rahakkaille rahtiapajille. Siinä kiireessä tyhjät paluukontitkin unohtuvat matkasta, mikä edelleen pahentaa konttipulaa Kiinassa.
&nbsp;

Nyt kallistuvat tuontitavarat – korona on nostanut merikuljetusten hinnat viisinkertaisiksi

Euroalueen taloudet näyttävät jakaantuvan kahteen uuteen kastiin. Vientiteollisuuden varassa olevat maat saavat lunta tupaan, kun taas kulutuskysyntään nojalla olevat taloudet ovat pärjänneet hieman paremmin. Suomi kuuluu pahaksi onnekseen näihin vientivetoisiin talousmaihin.

Talouslehti <a href="https://www.ft.com/content/a6dddab8-ca4b-11e9-a1f4-3669401ba76f">Financial Times kirjoittaa</a>, että vienti piiputtaa kahdesta syystä. Kauppasota on hyydyttänyt maailmankauppaa ja samalla maailmanlaajuinen kysyntä on vähentynyt.
Kysynnän kasvu olisi kaikkien etu
Kulutuskysyntä on pitänyt Ranskan taloutta pystyssä samaan aikaan kun vientiteollisuusmaa Saksa flirttailee taantuman kanssa. Vientiteollisuusmaat perustavat taloutensa kauppataseidensa ylijäämään. Tällä ulkomaankaupalla rahoitetaan valtion menoja.
Kaikki maailman maat eivät voi kuitenkaan olla nettoviejiä. Siksi on tärkeää, että vientiteollisuusmailla on myös kulutuskysyntään keskittyneitä maita. Jos vaakakuppi kellahtaisi kysynnän suuntaan, olisi myös Suomella paremmat oltavat vientitulojen kasvaessa. Tämä johtuu siitä, että maailmalla olisi enemmän kysyntää suomalaisillekin tuotteille.
Suomi seurannee Saksaa
Saksan taloushuolet perustuvat valmistusteollisuuden jyrkkään alamäkeen. Nyt on nähtävissä ensi merkkejä siitä, että vientiteollisuuden hyytyminen alkaa säteillä ongelmia maan talouteen yleisesti. Vähentynyt kysyntä johtaa vähentyneeseen työmäärään ja se puolestaan rokottaa saksalaisten kukkaroja.
Siitä syystä saksalaistenkin kulutus hyytyy.
Suomen talous nojaa Saksan tapaan vientiteollisuuden hyvinvointiin. On siksi syytä olettaa Suomen talouden seuraavan Saksan esimerkkiä.
Toivoa kuitenkin on, sillä maailmalla on huomattu alentuneen kysynnän johtaneen talousongelmiin. Eräänlaisen kysyntätulpan irroittaminen helpottaisi niin Suomen kuin Saksankin taloutta.

Euroalueella vientimaat kituuttelevat