

Kansantaloustieteen emeritusprofessori Kanniainen: EKP jatkaa luovaa rahapolitiikkaansa – vääristää markkinoita
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuorossa Euroopan keskuspankin jatkavan luovaa ja kokeellista rahapolitiikkaansa. EKP:n tehtävä pitää inflaatiotaso lähellä kahta prosenttia ei kuitenkaan ole onnistunut toimista huolimatta. Globalisaatio murentaa perinteisen inflaatiokäsityksen.
Vesa Kanniaisen mukaan pitkään jatkunut matalan inflaation aikakausi ei ole mikään yllätys. Globalisaation myötä Aasian köyhä väestö on siirtynyt maaseudulta vientiteollisuuden piiriin huokeammalla palkkatasolla verrattuna länsimaihin. Näin ollen tuonti-inflaatiotaso pysyy kurissa.
Hän kirjoittaakin, etteivät keskuspankit pysty määräämään inflaatiotasoja. Näin ollessa pitää ihmetellä EKP:n mandaattia, joka on yksinkertaisesti pitää euroalueen vuosi-inflaatio lähellä kahta prosenttia. EKP ei tosin ole heittänyt pyyhettä kehään. Kokeellisella rahapolitiikalla on kuitenkin sivuvaikutuksia, joita ei voi pitää millään muotoa toivottuina.
Epäreilu yritystuki
EKP:n lukuisista elvytyskeinoista osa on suunnattu suoraan yrityksille. EKP on ostanut joidenkin yritysten velkakirjoja. Se tukee epäreilusti vain ostoskohteina olevia yrityksiä.
Ostot vääristävät yrityksen velan ja osakepääoman arvonkehitystä.
– Tämä ei ole keskuspankin tehtävä, Kanniainen kirjoittaa.
Epäreiluus korostuu vielä lisää, jos yrityslainojen ostoista hyötyvät vilpilliset yritykset. EKP joutui keskeyttämään esimerkiksi Volkswagenin yrityslainaostot päästöhuijausskandaalin paljastuttua.
Euroalueen hyvinvointitappiot merkittäviä
Kanniainen kirjoittaa lukuisten ekonomistien tulleen siihen lopputulokseen, että euroalueen yhteisvaluutta ilman poliittista unionia on ollut karmea virhe. Integraatio on luotu ikään kuin väärässä järjestyksessä.
Hän perustelee näkemystä vertailemalla euroalueen maiden talouskehitystä euroaikana ja sitä edeltäneenä kansallisen valuutan aikoina. Euron 20 vuoden historia osoittaa, että ensimmäinen kymmenen vuotta kehitys on ollut suotuisaa, mutta jälkimmäiset kymmenen vuotta ovat olleet suuri pettymys.
Hyvätkin ajat huomioiden euromaiden keskimääräinen talouskasvu on jäänyt noin 15-20 prosenttia kansallisten valuuttojen aikojen alle. Tämä tarkoittaa, että keskimäärin vuotuinen talouskasvu on ollut reilu prosentin pienempi koko euroaikana. Tämä hyvinvointitappio uhkaa jatkua myös tulevaisuudessa.
Rahapolitiikan suunta kielii tulevasta taantumasta
Lukuisat elvytyskeinot ja löysä rahapolitiikka ovat voineet omalta osaltaan laskea inflaatio-odotuksia. Suuret keskuspankit ovat ilmoittaneet tämän tästä uusista elvytystoimista silloin, kun finanssimaailma on alkanut nikotella.
Kanniainen kirjoittaakin, että markkinat suorastaan olettavat keskuspankkien ilmoittavan uusista elvytyskeinoista joka ainoan mahdollisen taloushäiriön iskiessä.
EKP:n uusi rahapoliittinen linjaus pidentää nollakorkotason aikakautta ensi kesään asti. Samalla keskuspankki on väläytellyt uusia elvytystoimia. EKP:n pääjohtaja vaihtuu lokakuun lopussa, joten nyt tehdyt linjaukset sitovat uuden keskuspankkiirin kädet pitkälle tulevaisuuteen.
Kanniaisen mukaan korkotason lukitus näin pitkäksi aikaa kielii taantuman uhasta.
Taantuman lisäksi euroaluetta uhkaa Italian hallituksen pohdinnat käyttää rinnakkaisvaluuttaa euron rinnalla.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Luvassa haittamaahanmuuttoa ja ympäristöveroja – Suomen ulko-, sisä- ja ympäristöministerit ovat nyt vihreitä

Perussuomalaisten ryhmäjohto: Hallitusohjelma enteilee Suomen konkurssia ja ulosliputusta

Ronkainen arvostelee kotitalousvähennyksen leikkaamista: ”Harmaa talous lisääntyy”

Euroalueella vientimaat kituuttelevat
Viikon suosituimmat

Jari ”Suomessa ei ole katujengejä” Taponen erosi poliisin palveluksesta – perusti konsulttifirman
Sosiaalisessa mediassa kuuluisaksi tullut ylikomisario Jari Taponen on eronnut poliisin palveluksesta. Hän on perustanut oman konsulttiyrityksen, joka tarjoaa palveluksiaan muun muassa kaupungeille ja medialle. Erosta ilmoittaessaan Taponen syytti Helsingin poliisin johtoa politisoitumisesta ja poliisien vaientamisesta. Myös Taposta itseään on syytetty poliisityön politisoimisesta ja toisinajattelijoiden vainoamisesta. Tässä jutussa on yhteenveto ylikomisario Taposen värikkäästä urasta poliisina.

Antikainen: Kaasuputkimies Heinäluoman irvailu sai nolon lopun – venäläissotilaita ryömi kaasuputkissa Ukrainassa
Tiedotusvälineissä on uutisoitu tänään, että Venäjän joukot olisivat yllättäneet ukrainalaiset kaasuputken kautta Kurskin alueella viime viikonloppuna. Venäläisjoukkojen arvellaan ryömineen kaasuputken läpi kaksi päivää ja odottaneen sen sisällä vielä neljä päivää ennen nousemistaan esiin.

Pirkko Ruohonen-Lerneriltä kovaa kritiikkiä demarien Eero Heinäluomalle: “Kieroilun mestari, josta Putinkin on hänet palkinnut korkea-arvoisella mitalilla”
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.

Vihreä kupla puhkesi – akkuvalmistaja Northvolt konkurssiin
Eräs Ruotsin taloushistorian suurimmista epäonnistumisista varmistui keskiviikkona, kun akkuvalmistaja Northvolt jätti konkurssihakemuksen Tukholman käräjäoikeudelle. Tuhannet menettävät työnsä ja vihreä siirtymä kokee pahan kolauksen. Konkurssin maksajiksi joutuvat käytännössä kaikki ruotsalaiset, sillä hankkeeseen sijoitetut eläke- ja verorahat katoavat kankkulan kaivoon.

Kristittyjä vainotaan ympäri maailmaa median vaietessa – Antikainen: Sisäministeri Mari Rantanen on toiminut oikein
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 94–53. Vihreät esitti viime viikolla Rantaselle epäluottamusta vasemmistoliiton kannattamana. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen, että Rantanen sai eduskunnan luottamuksen. Hän muistuttaa, että kristittyjä vainotaan tälläkin hetkellä useassa maassa samalla, kun media vaikenee asiasta.

Dosentti Ari Helo moittii lukion historiankirjaa: ”Halutaanko koululaisille antaa naiiviin utopistinen kuva Euroopan ulkopuolisten alueiden historiasta ennen kolonialismin kautta?”
Historioitsija ja dosentti Ari Helo antaa tanakkaa kritiikkiä lukion historian oppikirjalle Opus 6 HI6, jonka sisällössä Helo osoittaa olevan selkeitä historiallisen ajattelun puutteita. Kirjassa esimerkiksi länsimainen monikulttuurisuuskäsitys jää tunnistamatta ja historiaa kirjoitetaan eurosokeasti, eli eurooppalaisten näkökulmaa suljetaan pois.

Perussuomalaiset Opiskelijat: “Maahanmuuttajakiintiöt eivät kuulu korkeakoulujen yhteishakuun”
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.

Melko erikoista: Vieraskielisille oma väylä korkeakouluun – ”Yliopiston on pystyttävä vastaamaan muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa”
Suomen yliopistoja riivaa sekin epäkohta, että eritaustaiset väestönosat eivät ole samalla tavalla edustettuina korkeakouluissa. Jyväskylän yliopisto on keksinyt epäkohtaan mainion ratkaisun: tehdään suomea toisena kielenä koulussa lukeneille oma väylä yliopistoon. Näin pystytään vastaamaan “muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa".

Saksalta puuttuu sotilaita, aseita ja maanpuolustustahtoa – rämäkuntoinen armeija halutaan panna kuntoon satojen miljardien velkarahalla
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.

40 vuoden taistelu on ohi ja terroristijärjestö PKK laski aseensa – Suomen 16 000 kurdille avautui toivo paluusta kotiin
Kurdien terroristijärjestö PKK lopetti aseellisen taistelun Turkissa ja avasi samalla aivan uusia näkymiä maailman suurimmalle etniselle ryhmälle ilman omaa valtiota. Poliittinen ratkaisu luo pohjan kurdien valtiolliset rajat ylittävän asuinalueen rauhoittumiselle. Turvallinen tila mahdollistaa pakolaisiksi lähteneiden paluun rakentamaan kotiseutunsa ja kansansa uutta tulevaisuutta.