Kansantaloustieteen emeritusprofessori Kanniainen: EKP jatkaa luovaa rahapolitiikkaansa – vääristää markkinoita

Kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuorossa Euroopan keskuspankin jatkavan luovaa ja kokeellista rahapolitiikkaansa. EKP:n tehtävä pitää inflaatiotaso lähellä kahta prosenttia ei kuitenkaan ole onnistunut toimista huolimatta. Globalisaatio murentaa perinteisen inflaatiokäsityksen.

Vesa Kanniaisen mukaan pitkään jatkunut matalan inflaation aikakausi ei ole mikään yllätys. Globalisaation myötä Aasian köyhä väestö on siirtynyt maaseudulta vientiteollisuuden piiriin huokeammalla palkkatasolla verrattuna länsimaihin. Näin ollen tuonti-inflaatiotaso pysyy kurissa.

Hän kirjoittaakin, etteivät keskuspankit pysty määräämään inflaatiotasoja. Näin ollessa pitää ihmetellä EKP:n mandaattia, joka on yksinkertaisesti pitää euroalueen vuosi-inflaatio lähellä kahta prosenttia. EKP ei tosin ole heittänyt pyyhettä kehään. Kokeellisella rahapolitiikalla on kuitenkin sivuvaikutuksia, joita ei voi pitää millään muotoa toivottuina.

Epäreilu yritystuki

EKP:n lukuisista elvytyskeinoista osa on suunnattu suoraan yrityksille. EKP on ostanut joidenkin yritysten velkakirjoja. Se tukee epäreilusti vain ostoskohteina olevia yrityksiä.

Ostot vääristävät yrityksen velan ja osakepääoman arvonkehitystä.

– Tämä ei ole keskuspankin tehtävä, Kanniainen kirjoittaa.

Epäreiluus korostuu vielä lisää, jos yrityslainojen ostoista hyötyvät vilpilliset yritykset. EKP joutui keskeyttämään esimerkiksi Volkswagenin yrityslainaostot päästöhuijausskandaalin paljastuttua.

Euroalueen hyvinvointitappiot merkittäviä

Kanniainen kirjoittaa lukuisten ekonomistien tulleen siihen lopputulokseen, että euroalueen yhteisvaluutta ilman poliittista unionia on ollut karmea virhe. Integraatio on luotu ikään kuin väärässä järjestyksessä.

Hän perustelee näkemystä vertailemalla euroalueen maiden talouskehitystä euroaikana ja sitä edeltäneenä kansallisen valuutan aikoina. Euron 20 vuoden historia osoittaa, että ensimmäinen kymmenen vuotta kehitys on ollut suotuisaa, mutta jälkimmäiset kymmenen vuotta ovat olleet suuri pettymys.

Hyvätkin ajat huomioiden euromaiden keskimääräinen talouskasvu on jäänyt noin 15-20 prosenttia kansallisten valuuttojen aikojen alle. Tämä tarkoittaa, että keskimäärin vuotuinen talouskasvu on ollut reilu prosentin pienempi koko euroaikana. Tämä hyvinvointitappio uhkaa jatkua myös tulevaisuudessa.

Rahapolitiikan suunta kielii tulevasta taantumasta

Lukuisat elvytyskeinot ja löysä rahapolitiikka ovat voineet omalta osaltaan laskea inflaatio-odotuksia. Suuret keskuspankit ovat ilmoittaneet tämän tästä uusista elvytystoimista silloin, kun finanssimaailma on alkanut nikotella.

Kanniainen kirjoittaakin, että markkinat suorastaan olettavat keskuspankkien ilmoittavan uusista elvytyskeinoista joka ainoan mahdollisen taloushäiriön iskiessä.

EKP:n uusi rahapoliittinen linjaus pidentää nollakorkotason aikakautta ensi kesään asti. Samalla keskuspankki on väläytellyt uusia elvytystoimia. EKP:n pääjohtaja vaihtuu lokakuun lopussa, joten nyt tehdyt linjaukset sitovat uuden keskuspankkiirin kädet pitkälle tulevaisuuteen.

Kanniaisen mukaan korkotason lukitus näin pitkäksi aikaa kielii taantuman uhasta.

Taantuman lisäksi euroaluetta uhkaa Italian hallituksen pohdinnat käyttää rinnakkaisvaluuttaa euron rinnalla.