Erityisen raskaasti tilanne näkyy Itä-Suomessa, jossa Järvi-Suomen Energia on tullut tunnetuksi maan korkeimpiin kuuluvista sähkönsiirtomaksuista. Vaikka sähköverkkojen ylläpito, säävarmuusinvestoinnit ja pitkät välimatkat aiheuttavat kustannuksia, jossain kulkee myös kohtuuden raja.
Yhtiöllä on noin 102 000 asiakasta, sähköverkkoa noin 28 500 kilometriä ja liikevaihtoa noin 87 miljoonaa euroa. Samaan aikaan asiakkaat joutuvat vuodesta toiseen kantamaan kasvavaa laskutaakkaa siirtomaksujen korotusten kautta.
– Monelle suomalaiselle kyse ei ole enää pienestä hinnankorotuksesta, vaan aidosta toimeentulokysymyksestä. Sähkö on välttämättömyyspalvelu, ei luksustuote, perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman painottaa.
Maaseudulla asumisesta ei saa rangaista
Yhtiö on viestinyt panostavansa syrjimättömyyteen ja yhdenvertaisuuteen. Strandmanin mukaan tavoite on oikea, mutta samalla on kysyttävä, toteutuuko yhdenvertaisuus käytännössä silloin, jos haja-asutusalueiden ihmiset maksavat Suomen kalleimpiin kuuluvaa sähkönsiirtoa.
– Maaseudulla asuminen ei saa muodostua rangaistukseksi. Ihmiset tarvitsevat sähköä aivan samalla tavalla riippumatta siitä, asuvatko he kaupungissa vai maaseudulla, Strandman toteaa.
Strandman muistuttaa, että sähköverkkoyhtiöiden asiakkailla ei käytännössä ole mahdollisuutta kilpailuttaa sähkönsiirtoa, mikä tekee tilanteesta kuluttajan näkökulmasta erityisen ongelmallisen.
– Suomalaiset eivät voi olla jatkuvien hinnankorotusten automaatteja. Kun asumisen, ruoan, liikkumisen ja lainojen kustannukset nousevat samaan aikaan, myös sähkönsiirtohintojen kehitystä on tarkasteltava kriittisesti.
Kohtuullinen sähkönhinta on oikeudenmukaisuutta
Strandmanin mukaan tarvitaan nykyistä tiukempaa kohtuullisuuden arviointia ja vahvempaa kuluttajansuojaa sähkönsiirtohinnoitteluun.
– Koko Suomi on pidettävä elinvoimaisena ja asuttuna. Se ei onnistu, jos maaseudun ihmisille kasaantuu jatkuvasti suurempia arjen kustannuksia. Kohtuullinen sähkön hinta on osa alueellista oikeudenmukaisuutta ja suomalaisen yhteiskunnan peruspalveluita, Strandman päättää.