

LEHTIKUVA
Kansanedustajat Puisto ja Immonen: Vihervasemmistohallitukselta luvassa velkapolitiikkaa
Perussuomalaisten kansanedustajat Sakari Puisto ja Olli Immonen näkevät uuden hallitusohjelman talouslinjaukset heppoisina ja riskialttiina.
Heidän mukaansa uusi vihervasemmistohallitus perustaa talouspolitiikkansa puhtaasti sen toiveen varaan, että suotuisa talouskehitys jatkuu ja sen myötä työllisyysaste kohenee.
Kestämätön velkaantumisen tie
Mikäli näin ei kuitenkaan tapahdu, talouslinjauksilta putoaa pohja ja Suomi ajautuu yhä vahvemmin kestämättömälle velkaantumisen tielle.
– Vuoden 2018 lopulla Suomen valtionvelka oli 44,9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Koko julkisen talouden velka suhteessa bkt:hen oli 58,9 prosenttia. Nyt hallitus nostaa pysyviä menoja 1,2 miljardilla eurolla ja lisäksi kertaluontoisia eriä on kolmella miljardilla. Talouspolitiikka on laadittu sen varaan, että työllisyysaste nousee 75 prosenttiin, Puisto avaa.
– Maailmantalouden elpymisestä, talouden suhdannenoususta sekä Suomen työllisyyden ja talouden kasvusta huolimatta viime hallituskin perusti politiikkansa velkarahalle, Immonen muistuttaa.
Sipilän hallitus rakensi vuoden 2019 budjetin lähes kahden miljardin euron lisävelkaantumisen varaan.
– Tuskin tilanne tulee tästä ainakaan parantumaan uuden hallituksen toimesta.
Lisämenoja valtiolle ja kunnille
Puiston ja Immosen mielestä talouden saralla ei pitäisi jakaa kakkua, jota ei ole vielä edes leivottu. He näkevät vasemmiston vaalilupausten tulevan Suomelle kalliiksi.
– Hallitusohjelmassa kuvaillaan joitakin varsin hyviäkin tavoitteita, mutta talouden realiteettien pohdinta ei ole kiinnostanut yhtä paljoa.
– Sdp:n kuihtuneista ”vappusatasista” ja muista epärealistisista vaalilupauksista on koitumassa erilaisten arvioiden mukaan noin miljardin euron lisämenot valtiolle ja kunnille. Lisäksi Rinteen lupailemien ”tulevaisuusinvestointien” myötä kustannukset kasvavat entisestään. Vieläpä näyttää siltä, että valtionyhtiöistä saatavia myyntituloja valuu juokseviin kuluihin varsinaisten investointien sijaan, Puisto ja Immonen näkevät.
Lisää maahanmuuttokuluja ja viherveroja
Kansanedustajakaksikko muistuttaa lisäksi, että pelkästään väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen aiheuttaa vuosittain yli 500 miljoonan euron lisälaskun.
– Hallituksen tavoite lisätä humanitaarista maahanmuuttoa heikentää kuitenkin taloudellista huoltosuhdetta entisestään. Maahanmuuton nettokustannuksia tulee perussuomalaisten mielestä pyrkiä nimenomaan vähentämään vastuullisella maahanmuuttopolitiikalla, Puisto ja Immonen painottavat.
– Hallitusohjelmaan kirjatut viherverot tulevat puolestaan nostamaan liikkumisen ja asumisen kustannuksia rajusti sekä vaikeuttamaan tavallisten suomalaisten elämää. Samalla hallituksen ideologinen ilmastopolitiikka nakertaa investointisuojaa ja luo siten epävarmuutta elinkeinoelämän saralle.
Työmatkustaminen vaikeutuu entisestään
Puiston ja Immosen mukaan suomalaisen työvoiman liikkuvuuteen Suomen sisällä on kiinnitettävä enemmän huomiota.
– Nyt kasvavien kustannusten myötä työmatkustaminen vaikeutuu entisestään. Silti samalla turvapaikkaperusteisia maahanmuuttajia asutetaan verovaroin parhaille työssäkäyntialueille, vaikka harva heistä työllistyy kyseisiin työpaikkoihin.
Yrittäjyys ja kannustava veropolitiikka unohdettu
Puisto ja Immonen nostavat hallitusohjelmasta esiin myös muutaman myönteisen näkökohdan.
– Työllisyysasteen nostaminen on tavoitteena tärkeä ja onnistuessaan samalla tehokas tapa kasvattaa verotuloja. Koulutus- ja tutkimuspanostuksia tarvitaan ja elinikäistä oppimista on kehitettävä. Työllisyydenhoidossa kuntien roolia on aiheellista lisätä, kuten ohjelmassa todetaan.
– Yrittäjyys ja kannustavampi veropolitiikka ovat sen sijaan jääneet hallitukselta sivuun, mikä on erittäin ikävä asia. Kotimaisen ostovoiman vahvistaminen ja suomalaisen omistajuuden edistäminen olisi ehdottomasti pitänyt nostaa avainasioiksi, mutta tässä ohjelmassa ne ovat jääneet pahasti pimentoon.
– Elinvoimainen talous tarvitsee ostovoimaisia kotimarkkinoita ja aktiivista yrittäjyyttä. Tämä on tärkeää nostaa sille kuuluvaan arvoon. Näpertely ja pienet viilaukset tällä saralla eivät riitä, Puisto ja Immonen painottavat.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- viherverot ostovoima duunarit valtionvelka vihervasemmisto haittamaahanmuutto Sakari Puisto Talouspolitiikka perussuomalaiset hallitus Olli Immonen verotus Yrittäjyys kuntatalous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ronkainen arvostelee kotitalousvähennyksen leikkaamista: ”Harmaa talous lisääntyy”

Elomaa: Yksityisautoilu on hallitukselle mörkö

Juvonen vasemmistoliiton ministereille: Mieletön draivi, usko ja hyvä tahto eivät riitä – korulauseiden sijaan tositoimiin ja heti

Kansantaloustieteen emeritusprofessori Kanniainen: EKP jatkaa luovaa rahapolitiikkaansa – vääristää markkinoita

Tavio: Vihervasemmistohallituksen ohjelma on karua luettavaa – hallitus aikoo elää velaksi, myydä valtion omaisuutta ja lähettää myynnistä saadut rahat Afrikkaan

Puisto: Väestörakenne on muuttumassa kiihtyvällä tahdilla – ”Uhkana on se, että Suomi kehitysmaalaistuu”

Tavio: Ilman kehitysapua valtionvelka olisi jopa kolmanneksen pienempi

Ranne: Punavihreä, maailmaa pelastava ja suomalaisia kurittava hallitus tekee selväksi, että perheen elättäminen on kallista ja lasten hankkiminen ilmastonvastainen teko
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.