Tavio: Ilman kehitysapua valtionvelka olisi jopa kolmanneksen pienempi

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio on saanut eduskunnan tietopalvelulta laskelman, jonka mukaan Suomen valtionvelka olisi jopa kolmanneksen nykyistä pienempi, jos kehitysapua ei olisi annettu 1990-luvun alun jälkeen.

Kehitysavun nettomaksatukset vuosina 1990–2018 ovat olleet yhteensä noin 20 miljardia euroa. Jos kehitysavun antamisen sijaan nuo varat olisi sijoitettu kasvamaan korkoa korolle kahden prosentin korkokannalla, Suomella olisi nyt 25 miljardia euroa. Viiden prosentin korkotuotolla rahaa olisi peräti 35 miljardia euroa.

Valtionvelkaa jo yli 100 miljardia

Suomen valtionvelka oli elokuun lopussa noin 104,4 miljardia euroa. Mikäli kehitysapua ei olisi maksettu ollenkaan eikä näin säästettyjä rahoja olisi käytetty mihinkään muuhun kustannukseen, Suomen valtionvelka olisi nyt neljänneksen tai jopa kolmanneksen pienempi.

Valtionvelka on kasvanut yli 90 miljardia euroa vuosina 1990–2018, joten Suomi on apua antaessaan velkaantunut itse merkittävästi lisää.

Kehitysapu maksetaan velkaantumalla

Tavio korostaa, että se mihin Suomi käyttää omia rahojaan, on arvovalinta. Kun kehitysapu maksatetaan velkaantumalla, kyseessä on tulonsiirto suomalaisten tulevilta sukupolvilta muille kuin suomalaisille.

– Perussuomalainen arvovalinta on ensisijaisesti pitää oma talous kunnossa, jotta tulevien sukupolvien suomalaiset nuoret ja vanhukset saavat yhteiskunnalta tarvitsemansa avun. Rahan lahjoittaminen ulkomaille on meille tähän nähden toissijainen asia, Tavio sanoo.