

MATTI MATIKAINEN
Uusi kansanedustaja Petri Huru kaipaa maalaisjärkeä eduskuntaan: ”Suomi potkii itseään nilkkaan yrittäessään pelastaa koko maailmaa”
Petri Hurulle tärkeitä teemoja ovat työllisyys, turvallisuusasiat ja toimivat kansalaisten peruspalvelut. Huru katsookin, että kansanedustajana hänen tärkein tehtävänsä on toimia suomalaisten edunvalvojana. –Perussuomalaisten nouseva kannatus kertoo siitä, että kansa on perussuomalaisen politiikan takana, vaikka valtamedia tekee parhaansa dissatakseen perussuomalaisia.
Porilainen ylipalomies-sairaankuljettaja ja lähihoitaja, perussuomalaisten Porin kaupunginvaltuutettu Petri Huru sai kevään eduskuntavaaleissa 3 954 ääntä. Tulos ei aivan riittänyt läpimenoon Satakunnan vaalipiirissä.
Kesäkuussa Huru nousi kuitenkin eduskuntaan kansanedustaja Laura Huhtasaaren tilalle tämän tultua valituksi europarlamenttiin.
– Tämä mahdollisuus oli mielessä jo keväällä, vaikka ei minulla ollut tietoa, onko Laura lähdössä ehdolle eurovaaleissa. Pienestä se jäi lopulta kiinni, että perussuomalaiset olisivat eduskuntavaaleissa ottaneet kolmannen paikan vaalipiiristä, jolloin olisin itse ollut suoraan läpimenijä.
– Olen kuitenkin tyytyväinen äänestäjien antamaan tukeen ja Dream Team -vaaliryhmäni talkoohenkeen. Pienen budjetin kampanjalle tulos oli loistava, Huru sanoo.
Turvallisuuteen ja peruspalveluihin rahaa
Hurulle tärkeitä teemoja ovat työllisyys, turvallisuusasiat ja toimivat kansalaisten peruspalvelut. Huru katsookin, että kansanedustajana hänen tärkein tehtävänsä on toimia suomalaisten edunvalvojana.
– Turvallisuusasiat ja kansalaisten peruspalvelut edellyttävät kunnollisia resursseja, eli viime kädessä kyse on rahasta. Näyttää siltä, että hallituspuolueet eivät ole kiinnostuneet näistä asioista enää vaalien jälkeen. Pääministeri Antti Rinteen henkilökohtaisesti lupaama vappusatanen eli pienimpien eläkkeiden korotus kutistui muutamiksi kympeiksi.
– Samoin kävi vanhustenhuollon hoitajamitoituksen nostolle: perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sanoi keväällä, että 0,7:n hoitajamitoitus voitaisiin kirjata lakiin yhdellä lisälauseella, muutamassa tunnissa. Nyt tiedämme, ettei näin ole tapahtunut. Lupaukset unohtuivat heti, kun vaalit oli käyty, Huru muistuttaa.
Ministeri Kiuru onkin syönyt sanansa, sillä hän ilmoitti äskettäin, että vanhuspalvelulakia uudistetaan vähitellen, ja aluksi lakiin kirjattaisiin laatusuosituksen vähimmäismitoitus, eli vain 0,5 ammattihenkilöä asiakasta kohti.
– Vanhustenhuollon kehittäminen edellyttää 0,7:n hoitajamitoitusta, mutta kyse on muistakin asioista, kuten esimerkiksi hoitotarpeen mitoituksesta, jolloin varmistetaan palvelujen oikea kohdistuminen.
Ensin oman kansan asiat kuntoon
Vanhuspalvelujen hoitajamitoituksen nostamisen sitovasti 0,7:ään on arvioitu maksavan 250 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön tuoreessa budjettiesityksessä hankkeeseen on kuitenkin alustavasti varattu vain viisi miljoonaa euroa.
Huru kummastelee, miksei hallituksessa kyetä laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen.
– Oman kansan asiat pitäisi nyt laittaa kuntoon. Hoitajamitoitukseen ei näytä löytyvän rahaa, vaikka hallitus aikoo syytää kehitysapuun satoja miljoonia euroja. En todella voi ymmärtää sitä, että me kasvatamme valtionvelkaa ja kiristämme verotusta, jotta rahat voidaan käyttää ulkomaiden kansalaisten hyväksi, Huru sanoo.
Hän suhtautuu myös kriittisesti Suomen löperöön maahanmuuttopolitiikkaan, jonka seuraukset ja kustannukset ovat kaikkien tiedossa. Kansanedustajana Huru haluaa kasata painetta hallitukselle, jotta Suomi kiristäisi maahanmuuttopolitiikkaa.
– Haittamaahanmuutto käy Suomelle valtavan kalliiksi ja heikentää turvallisuutta. Olen sitä mieltä, että maassa on on osattava olla maan tavalla. Kaikista henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista tuomitut ulkomaalaiset tulisikin automaattisesti karkottaa takaisin lähtömaahan. Jopa myönnetty kansalaisuus tulisi tällöin voida peruuttaa. Kantasuomalaisetkin tekevät rikoksia, mutta me emme tarvitse tänne maailmalta uusia rikollisia, Huru sanoo.
Parhaat ratkaisut eivät löydy ääripäistä
Uusi kansanedustaja on ollut aiemmin kansainvälisillä työkomennuksilla ja myös YK:n rauhanturvatehtävissä muun muassa Libanonissa ja Afrikassa. Huru sanoo, että myös työssään pelastustehtävissä hän on nähnyt läheltä elämän raadollisuutta.
– Valitettavasti eduskunnassa on viime vuosina ollut paljon naiiviutta ja hyväuskoisuutta, joka on sitten johtanut huonoiksi osoittautuneisiin päätöksiin. Päätöksiä pitäisi aina tehdä tosiasioihin perustuen. Mitä enemmän ideologia ohjaa päätöksentekoa, sitä kauemmas maalaisjärki karkaa.
– Yleensä muutenkin parhaat ratkaisut eivät löydy ääripäistä, vaan sieltä keskemmältä, kun otetaan huomioon päätöksistä seuraavat vaikutukset, Huru sanoo.
Yhtenä esimerkkinä hän nostaa hallituksen kunnianhimoisen ilmastopolitiikan, joka uhkaa merkittävästi vaikeuttaa tavallisen kansalaisen elämää sekä leikata ostovoimaa.
– Maalaisjärkeä kaipaan erityisesti ilmastopolitiikkaan ja laajemmin keskusteluun ilmastonmuutoksesta. Suomi vain potkii itseään nilkkaan yrittäessään pelastaa koko maailmaa. Meidän ei kannata tehdä sellaisia päätöksiä, kuten veronkorotuksia, jotka uhkaavat ajaa teollisuustuotannon pois Suomesta. Tällöin sama tuotanto vain siirtyy kaukoitään, jossa tuotanto saastuttaa entistä enemmän. Samalla menettäisimme teollisuuden työpaikat Suomesta.
Politiikan tekeminen vaatii yhteistyökykyä
Huru sai kansanedustajan valtakirjansa juuri eduskunnan istuntotauon kynnyksellä, joten eduskuntatyö pyörähtää vauhtiin vasta syksyllä.
– Tulevalta syksyltä odotan sitä, että pääsen nopeasti sisään uusiin tehtäviin ja luomaan verkostoja muiden päättäjien ja virkamiesten kanssa. Osittain verkostoja jo onkin olemassa. Uudessa eduskunnassa on paljon minulle ennestään tuttuja ihmisiä. Politiikan tekeminen vaatii yhteistyökykyä.
Perussuomalaiset tulee Hurun mukaan vaikuttamaan aktiivisella oppositiopolitiikalla, jossa tuodaan esille perussuomalainen vaihtoehto. Myös kasvavalla kannatuksella on merkitystä ja se tuo painoarvoa.
– Kannatus kertoo siitä, että kansa on perussuomalaisen politiikan takana, vaikka media ei ole. Valtamedia tekee parhaansa dissatakseen perussuomalaisia. Tämän vuoksi on jatkossakin tärkeää pitää yhteyttä äänestäjiin ja myös tavata ihmisiä toreilla, Huru sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Petri Huru hoitajamitoitus haittamaahanmuutto Puoluekannatus Peruspalvelut ilmastopolitiikka Turvallisuus perussuomalaiset työllisyys Teollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.